Entinen Yhdysvaltain tiedusteluviranomainen Christopher Mellon kertoo UAP-raportin taustoista. Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI.
Kuka Christopher Mellon on?
[Linkki Wikipedia: Christopher Mellon] Haastateltu Christopher Mellon on entinen Yhdysvaltain puolustusministerin tiedusteluasioiden avustaja presidentti Bill Clintonin ja George W. Bushin hallinnoissa. Myöhemmin hän avusti turvallisuus- ja informaatio-operaatioissa. Hän on myös entinen Yhdysvaltain senaatin tiedustelukomitean (SSCI) henkilöstöjohtaja.
Tom DeLonge ja TTSA
Toimittaja Joy Malbon: Kerro kuinka jouduit osalliseksi tähän.
Christopher Mellon: Toki. Vastaus on mielestäni tavallaan epätavallinen. Tom DeLonge -niminen rocktähti soitti minulle eräänä päivänä. Tämä aihepiiri oli hänen intohimonsa. [Linkki Wikipedia: Tom DeLonge] Hän oli nähnyt julkaisemani artikkelin. Hän soitti täysin yllättäen. Hän oli nostamassa jaloilleen yritystä nimeltä To The Stars Academy of Arts & Science, jossa oli mukana entisiä hallinnon viranomaisia CIA:sta ja muualta. [Linkki Wikipedia: To The Stars (TTSA)]
Kuvateksti: Entinen tiedusteluviranomainen Christopher Mellon pitää hieman erikoisena, että vyyhti lähti purkautumaan ufoista kiinnostuneen rocktähden kautta. Kuvassa Tom DeLonge.
Pentagon, Luis Elizondo ja hävittäjälentolaivueiden selkkaukset
Christopher Mellon: Aloin verkostoitua niiden kavereiden kanssa ja tapasin heidän kauttaan Pentagonissa Luis Elizondon. [Linkki Wikipedia: Luis Elizondo] Olin mukana hänen pitämässään informaatiotilaisuudessa vuonna 2016 ja sain kuulla, että itärannikon hävittäjälentolaivueillamme oli rannikon tuntumassa jatkuvia viikoittain toistuvia selkkauksia tuntematonta alkuperää olevien kulkuneuvojen kanssa.
Kukaan ei raportoinut
Christopher Mellon: Kulkuneuvoilla ei ollut transpondereita ja ne vaikuttivat suorittavan luultavasti vakoilua tai salaista keräilytoimintaa. Ne vaihtelivat kooltaan ja tyypiltään ja niin edelleen. Mutta kukaan ei tehnyt asialle mitään. Ei yhtään mitään! Kukaan ei edes raportoinut niistä komentoketjuun. Se oli täysin järkyttävää. Kun kuulin siitä, sanoin ettei tällaista voida hyväksyä, olen itse vakoiluyhteisöstä, häpeän tuollaisia tapahtumia, haluan tarjota kaiken apuni tilanteen korjaamiseksi. Joten, hyppäsin mukaan ja aloin työstää asiaa Luisin kanssa.
Kuvateksti: Christopher Mellon osallistui Luis Elizondon pitämään informaatiotilaisuuteen. Luis Elizondo erosi myöhemmin työstään, toimitti erokirjeen puolustusministerille ja selitti erokirjeessään mikä ongelma oli. Kuvassa on Luis Elizondo.
Stigma, puolustusministeri Mattis, poliittinen vahinko, erokirje
Joy Malbon: Pohdiskelen millaisen vastaanoton sait valtionjohdon sisällä sanoessasi: ”Hei, odottakaas hetki. Miksi kukaan ei hoida tätä asiaa?”
Christopher Mellon: Joo, se ei ollut helppoa, mutta edistystämme auttoi… Sivumennen sanoen sanottakoon, että me epäonnistuimme alun perin. Minulla oli kaksi ystävää, loistavaa älykästä entistä asevoimien tyyppiä, jotka raportoivat suoraan itselleen kenraali Mattisille. He ymmärsivät sillä tasolla tämän asian olevan totta, mutta emme pystyneet viemään asiaa vieläkään seuraavalle tasolle ministerille itselleen. Tuo stigma, josta puhut, huolestutti niin paljon. [Kääntäjän huomautus: James Mattis on kenraali, joka toimi Yhdysvaltain puolustusministerinä vuosina 2017 – 2018. Linkki Wikipedia: James Mattis]
Huolenaihe oli, että jopa tilanneselostuksen vastaanottaminen tästä aihepiiristä saattaisi aiheuttaa paljastuessaan hänelle poliittista vahinkoa. Joten, he halusivat vain vältellä asiaa ja laittaa sen jonnekin nurkkaan, mistä ei olisi mitään hyötyä. Keskustelin asiasta Luisin kanssa kattavasti ja hän teki erittäin vaikean ja melko syvällisen päätöksen irtisanoutua tämän asian vuoksi, toimittaa erokirjeen puolustusministerille ja selittää siinä miksi hän erosi ja mikä tämä ongelma oli. Sitten hän alkoi työskennellä minun kanssani, jotta saisimme asian sanomalehtiin, New York Timesiin ja kongressin käsittelyyn.
Kuvateksti: Yhdysvaltain puolustusministerinä vuosina 2017 – 2018 toiminut James Mattis. Asioiden hoitaminen olisi aiheuttanut puolustusministerille poliittista vahinkoa.
Pearl Harbor ja 911
Joy Malbon: Sinä olit melko huolestunut, et pelkästään lentäjien vuoksi, jotka todistavat tätä käsitteekseni yhä uudelleen ja uudelleen, joskus päivittäin, mutta sinä näet tämän – siellä olevat kapineet – myös uhkana.
Christopher Mellon: No, olemme selvästi haavoittuvaisia ja se on erittäin levottomuutta herättävää. Annas kun yritän selittää tätä hieman, koska jotkut ovat syyttäneet että yritän saada aikaan jonkinlaista oikeutusta sotilaallisten menojen kasvattamiselle tai jotain sellaista. Havaitsin tuohon aikaan tämän olevan jonkinlainen yhdistelmä Pearl Harboria ja 911-tapausta. Pearl Harborissa meillä oli tutkavahvistus. He näkivät tulossa olevat japanilaisten lentokoneet, mutta olivat kykenemättömiä tekemään varoitusta komentoketjuun, he eivät välittäneet informaatiota. He eivät tienneet mitä katselivat, eivätkä vain vaivautuneet tekemään sitä. 911-tapauksessa meillä taas oli tilanne, jossa FBI ja CIA eivät keskustelleet keskenään.
Kuvateksti: 911-tapauksella viitataan tässä vuoden 2001 tapaukseen, jossa New Yorkissa Yhdysvalloissa sijainneen Word Trade Center (WTC) -pilvenpiirtäjäkompleksin olemassaolo päättyi.
Läksyjä ei ole luettu
Christopher Mellon: Tuota samaa tapahtuu myös tässä tilanteessa. Meidän olisi jo voinut kuvitella oppineen nuo läksyt, mutta sitä tapahtuu yhä. Tämä ei tarkoita välitöntä uhkaa. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi reagoida niin että hiuksemme syttyvät ylireagoinnista tuleen. Tiedäthän? Jos talossasi on joku joka kävelee makuuhuoneessasi ympäriinsä, niin haluat tietää kuka se on, eikö? Haluat todeta heidän henkilöllisyytensä, niin on vain viisasta tehdä.
Kuvateksti: Haastateltava entinen tiedusteluviranomainen sanoo, että Yhdysvalloissa ei lueta läksyjä.
Strateginen haavoittuvuus
Joy Malbon: Sinä siis näet tämän kansallisen turvallisuuden ongelmana?
Christopher Mellon: Totta kai, ehdottomasti. En tiedä, tarkoitan… Miten me voimme katsella sitä… Miten se ei voisi olla sellainen, kun meillä on kulkuneuvoja jotka tunkeutuvat rutiininomaisesti rajattuun sotilaalliseen ilmatilaan ja me vaikutamme olevan kykenemättömiä tehokkaaseen taisteluun niitä vastaan, emme tiedä mistä ne tulevat tai mihin ne kykenevät tai mitkä niiden aikeet ovat. Se ei siis ole uhka siinä mielessä, että tietäisimme jonkun aikovan vahingoittaa meitä tai etsivän hyökkäyskeinoa. Sitä voisi kutsua haavoittuvuudeksi, strategiseksi haavoittuvuudeksi. Ja se on jotain sellaista jota meidän on arvioitava, koska haarniskassamme vaikuttaa olevan valtava aukko.
Kuvateksti: ”Valtava aukko haarniskassa”. Mellon sanoo, että kukaan ei välttämättä halua aiheuttaa vahinkoa, mutta strateginen haavoittuvuus on olemassa.
Droneisku Jemenissä
Christopher Mellon: Saudi Arabiassa tapahtui äskettäin niin, että he menettivät puolet öljynjalostuskapasiteetistaan, kun jotkut kapinalliset tekivät Jemenissä droneiskun. Tiedäthän? Jos tuo yhdellä maailman suurimmista puolustusbudjeteista raskaasti suojeltu ilmatila pystyy kärsimään noin paljon vahinkoa kapinallisryhmästä… Jos nämä osoittautuvat olevan, sanotaan vaikka kiinalaisia, ja joudumme konfliktiin Taiwanissa tai Etelä-Kiinan merellä, niin se voisi aiheuttaa tuhoa.
Valtava läpimurto
Joy Malbon: Kuinka ajattelet asioiden muuttuneen? Ajattelen tässä 1940- ja 1950-lukuja, jolloin ihmiset puhuivat pienistä vihreistä miehistä ja Marsista tulevasta hyökkäyksestä, tuollaisia juttuja. Mutta nyt vaikuttaa siltä, että hallitus ottaa tämän vakavasti, asiasta on tullut jossain mielessä lähes valtavirtaa.
Christopher Mellon: No, se tosiasia että hallitus tunnusti tällaista tapahtuvan, oli valtava läpimurto stigman lievittämisessä. Kun hallitus sanoo formaalisti, virallisesti ja julkisesti, että tämä on totta, tällaista tapahtuu, niin se kiinnittää ihmisten huomion, se tuo sellaista uskottavuutta jota ei ennen ollut. Se oli valtava muutos. Heidän oli pakko tehdä niin, koska kongressi… Kun saimme joidenkin valvontavaliokuntien huomion kiinnittymään asiaan ja he alkoivat pyytää tilanneselostuksia, niin sen piti mennä ulospäin komentoketjussa, eivätkä merivoimat ja puolustusministeriö voineet kertoa senaattoreille yhtä ja kansalaisille toista. Heidän piti tavallaan tunnustaa ja kertoa tästä totuus.
Kuvateksti: Christopher Mellon sanoo olevan valtava läpimurto stigman lievittämisessä, että hallitus myöntää formaalisti, virallisesti ja julkisesti asian olevan totta.
Ennakkotunnelmat, 25.6.2021 julkaistu UAP-raportti
Joy Malbon: Noin kuukauden kuluttua tulee raportti, tai ehkä se myöhästyy. Mitä haluat nähdä siinä raportissa? Mitä haluat, että siinä raportissa sen ilmestyessä tunnustetaan?
Christopher Mellon: No, toimikunta on esittänyt lukuisia erittäin oleellisia kysymyksiä. Jos he vain vastaavat kysyttyihin kysymyksiin, niin raportin pitäisi olla erittäin tärkeä ja merkittävä. Heitä on pyydetty käymään läpi kaikki salaiseksi luokiteltu informaatio, arvioimaan sitä, päättämään onko syytä… kuinka paljon on syytä huoleen, onko olemassa uhkaa. He haluavat tietää kuka tästä asiasta on hallituksessa vastuussa, millainen tulee olemaan se etenevä prosessi, jossa yhdistetään kaikkien niiden eri virastojen ja asepalvelumuotojen informaatiota, joilla on erillisissä ”kamiinanpiipuissa” tietoa.
He haluavat tietää onko olemassa todistusaineistoa teknologiasta, joka on edistyksellisempää kuin mikään omassa kalustoluettelossamme. Arvelen, että jos he ottavat vastuun noista kysymyksistä ja vastaavat lähetettyyn postiin, niin kyseessä tulee olemaan erittäin merkittävä ja suuri askel eteenpäin.
Kuvateksti: Haastateltavan mukaan Yhdysvalloissa tuntuu olevan epäselvyyttä kuka hallituksessa on vastuussa tästä asiasta.
Haluatko kuulla totuuden?
Joy Malbon: Haluatko jonkinlaisen totuuden tai jonkinlaisen… tai jonkinlaisen toteennäyttämisen tekemällesi työlle?
Christopher Mellon: Totuuden perässä me olemme. Arvelen, että jos he kertovat totuuden, ja sitä tulee olemaan vaikea olla kertomatta, koska riittävällä ihmismäärällä on nyt enemmän informaatiota. Arvelen, että toisin kuin projekti Blue Bookissa vuonna 1970, heidän tulee olemaan pakko tunnustaa, että tuolla on jotain mistä meidän on syytä olla kansallisen turvallisuuden näkökulmasta katsottuna huolestuneita ja että havaitsemme joissakin tapauksissa kulkuneuvoja, jotka osoittavat minkään meidän omistamamme ylittäviä kykyjä.
Jos he ovat todella suoria ja avoimia, niin heidän on mentävä jopa niin pitkälle, että he sanovat etteivät edes ymmärrä kuinka jotain tuollaiseen kykenevää kopioid… rakennetaan, emme ymmärrä edes sen taustalla olevaa tiedettä. Tässä ei ole kyse siitä, että joku on muutaman hävittäjälentokoneiden sukupolven meitä edellä. Tarkoitan, että tässä ollaan täysin eri luokassa, ei vain eri asteella. Kun otetaan huomioon nyt levitetty tieto, niin arvelen, etteivät he pysty laistamaan raportissa tästä täysin. Arvelen sen alkavan muuttaa hieman ihmisten ajattelutapoja.
Kuvateksti: Toimittaja kysyy haastateltavalta haluaisiko tämä kuulla totuuden – tai ”jonkinlaisen” totuuden. Lukijan päätettävksi jää mitä eroa on totuudella ja jonkinlaisella totuudella.
Yhdysvaltain asevoimien tarkkailu
Joy Malbon: Miksi arvelet heidän haluavan tarkkailla Yhdysvaltojen asevoimia?
Christopher Mellon: No, luultavasti suurimmaksi osaksi samasta syystä kuin mekin teemme vastaavaa: jotta he ymmärtäisivät millainen uhka me olemme heille. Jos tulee konflikti, niin he haluavat taistella meitä vastaan tehokkaasti ja kukistaa meidät nopeasti ja minimaalisella elämän ja aarteidensa menetyksellä. Aivan kuten mekin vastapuolella tekisimme. Joten, teemme samankaltaisia asioita. Meillä ei ole aivan tuollaisia kulkuneuvoja, mutta me todellakin tarkkailemme erittäin aktiivisesti muiden valtioiden asevoimia.
Vastaan puhelimeen
Joy Malbon: Kuinka osallinen olet tämän ja joidenkin ilmitulleiden videoiden tutkimiseen? Tiedäthän?
Christopher Mellon: Teen jonkin verran henkilökohtaista konsultointia. Minulla ei ole minkäänlaista asemaa hallituksessa, mutta vastaan puhelimeen ja minulla on siellä yhä paljon ystäviä. Yritän auttaa aina kun voin.
Kuvateksti: Christopher Mellon sanoo vastaavansa yhä puhelimeen, vaikka ei olekaan enää varsinaisesti asioihin osallinen.
Eikö kukaan naura?
Joy Malbon: Eikö kukaan naura sinulle kun uskot toismaailmallisiin kapineisiin?
Christopher Mellon: No, minä en vihjaile niiden olevan välttämättä toismaailmallisia kapineita. Haluan vain tuoda esille, että ei ole olemassa mitään tieteellistä perustaa kieltää, etteikö se olisi selitys joissakin tapauksissa. Lisäksi joissakin tapauksissa on vaikea kuvitella parempaa hypoteesia.
Mikä muu selittää kulkuneuvon, joka pystyy lentämään koko päivän, pudottautumaan avaruudesta merenpinnan tasolle hypersoonisella nopeudella, leijumaan, ampaisemaan ilman palamisreaktioteknologiaa uudelleen hypersooniseen nopeuteen pienellä tutkan poikkileikkauksella, eikä siinä ole ilman sisäänottoa, siipiä, näkyvää työntövoimaa eikä ohjainpintoja. Jos joku osaa kertoa minulle paremman selityksen, niin haluaisin kuulla sen.
Kuvateksti: Entinen tiedusteluviranomainen Christopher Mellon sanoo, ettei kukaan naura hänelle, koska hän ei vihjaile lainaan, että kyseessä olisi jotain toisesta maailmasta peräisin olevaa.
”Ne eivät mene luonnonkauniisiin paikkoihin”
Joy Malbon: Voisinko kutsua sinua ufoihin uskovaksi?
Christopher Mellon: Kyllä. Uskon epäilyksettä, että näemme tunnistamattomia kapineita. Huolestuttavaa on se, että ne parveilevat joidenkin sotalaivojemme ympärillä, leijailevat paikoissa joissa työstämme operaatioita, harjoittelemme ja joihin sijoittaudumme. Vaikuttaa, että ne eivät mene luonnonkauniisiin paikkoihin. Suuri kysymys on tietenkin että mitä ne ovat, enkä väitä tietäväni. Arvelen, että huomaamme tämän takana olevan luultavasti enemmän kuin yhden toimijan, koska näemme niin kovin erilaisia ja selvästi erotettavia lentokoneita, kulkuneuvoja.
Kuvateksti: Mellon sanoo, etteivät ne mene luonnonkauniisiin paikkoihin, mitä ikinä hän sillä sitten tarkoittaakaan.
Miksi he ovat täällä?
Joy Malbon: Miksi arvelet heidän olevan täällä? Miksi arvelet tällaista tapahtuvan?
Christopher Mellon: No, tämä ei ole luultavasti yllätys. Vaikuttaa siltä… Tiedämme monien potentiaalisten vihollistemme olevan kiinnostuneita sotilaallisesta kyvykkyydestämme. Me olemme se korttelin iso jätkä ja Kiinan ja Venäjän kaltaiset valtiot haluavat pitää hyvin tarkasti silmällä mitä meillä on, mitä teemme ja kuinka sen teemme. Mielestäni vaikuttaa siltä, että joku suorittaa salaista tiedustelua.
Vaikkakin joissakin tapauksissa on mielenkiintoista, että heistä on tullut suorasukaisempia. Joissakin viimeaikaisissa tapauksissa, sanotaan vaikka vuonna 2019, on selvää että he halusivat tulla havaituiksi. Vaikutti että he yrittivät yllyttää meitä kokeilemaan ilmapuolustuskykyjämme nähdäkseen kuinka reagoimme ja mitä taajuuksia otamme sisään, ja kaikkea tuollaista. Joten siitä on tullut hieman rohkeampaa, aggressiivisempaa ja huolestuttavampaa.
Ja keskustelu loppuu sillä sekunnilla
Joy Malbon: Arveletko kyseessä siis olevan Kiina ja Venäjä vai ajatteletko sen olevan toismaailmallista?
Christopher Mellon: Minä todella… En halua spekuloida, osittain siksi, että se voi halvaannuttaa prosessin. Jos me… Yksi: meillä ei vain ole dataa kysymyksiin vastaamiseksi. Spekulointi on helppoa, mutta me tarvitsemme todellakin enemmän dataa. Kun alat puhua jostakin toismaailmallisesta, monet ihmiset lopettavat valitettavasti keskustelun heti sillä sekunnilla.
Kuvateksti: Keskustelu päättyy Mellonin mukaan joissakin tapauksissa alle sekunnissa. Kovin syvällisiä keskusteluja tuossa ajassa tuskin ehditään käydä.
Kanada ja NORAD
Joy Malbon: Tiedätkö erityisesti jotain Kanadassa tapahtunutta?
Christopher Mellon: Kyllä, toki. On paljon selkkauksia, joissa NORADilla on ollut… Haastattelin Unidentified-televisio-ohjelmassa NORADin everstiä ja hän puhui korkealla lentäneestä UAPistä, joka tuli alas arktiselta alueelta Kanadan poikki. Teimme ilmassa kaikkemme pysäyttääksemme sen kapistuksen, mutta emme pystyneet pysäyttämään sitä. Se meni Floridan ja Kuuban yli ja katosi.
Kuvateksti: Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskomentokeskus (NORAD) on Yhdysvaltain ja Kanadan yhteinen organisaatio.
Christopher Mellon: Kanadassa on kuuluisa tapaus herrasmiehestä, arvelen hänen olleen alaikäinen… Hän oli metsässä ja väittää törmänneensä laskeutuneeseen alukseen. Hän lähestyi sitä ja sai lopputuloksena rintaansa tyyliin säteilyn aiheuttamia palovammoja. Hänen piti mennä sairaalaan. Kun he menivät tutkimaan, he havaitsivat kasvillisuuden hiiltyneen ja löysivät paikan jossa oli seissyt jokin raskas ja kuuma. Hänellä oli ne haavat rinnassaan, joten… hmm… Kanadassa tapahtuneista asioista on todella mielenkiintoisia juttuja.
Lue aiheesta lisää tältä sivustolta:
- CNN TV-uutiset: Olemmeko ulkoavaruudesta tulevia vierailijoita koskevan täyden tiedonjulkistuksen partaalla?
- Ufohaastattelussa entinen Pentagonin AATIP-johtaja Luis Elizondo
- AATIP-ohjelmaa johtanut Luis Elizondo CNN:n TV-uutisissa: ”Emme taida olla yksin”
Jaa artikkeli: