PÄIVÄ ROSWELLIN JÄLKEEN

Hämmästyttävä New York Times Bestseller Päivä Roswellin jälkeen (The Day After Roswell) on saatavilla nyt suomenkielisenä!

Philip J. Corso & William J. Birnes: Päivä Roswellin jälkeen (ISBN 9789523219779). Julkaisuajankohta: tammikuu 2020. Alkuperäisteos: The Day After Roswell. Kustantaja: readme.fi.

“Päivä Roswellin jälkeen -kirja tuo kiivaaseen keskusteluun uskomattoman todistajalausunnon arvovaltaiselta tietolähteeltä.” – James Cummings, Dayton Daily News (OH)

“Ällistyttävää… mukaansatempaava selostus Roswellin tapahtumasta ja sen jälkiseurauksista.” – Bob Raimonto, Staten Island Advance (NY)

“Päivä Roswellin jälkeen saattaa olla merkittävin ja tärkein Raamatun jälkeen kirjoitettu kirja.” – Sharon Chance, Times Record News (Wichita Falls, TX)

“Tämä kirja on kuin taivaanlahja. Siinä kerrotaan viimeinkin yksityiskohtia ja nimiä.” – Tim Cladfelter, Winston-Salem Journal (NC)

“Mikäli yksityiskohdat ovat paikkansapitäviä, Corso on ilmiselvästi loukannut suurta määrää turvallisuussäännöksiä ja rikkonut salassapitovelvollisuutensa.” – Ben Martin, Baton Rouge Advocate (LA)

Kirjan Päivä Roswellin jälkeen kirjoittaja Philip J. Corso (22.5.1915 – 16.7.1998)

Kirjan Päivä Roswellin jälkeen kirjoittaja Philip. J. Corso.
Kuvateksti: Philip J. Corso Roomassa vuonna 1945. (Edessä oikealla.)

Philip J. Corson sotilas- ja työhistoria pähkinänkuoressa

– Moninaiset toisen maailmansodan taistelu- ja tiedustelutehtävät (1940 – 1945).

– Vuodesta 1942 alkaen Yhdysvaltain maavoimien sotilastiedustelijana Euroopassa ja vastavakoilujoukkojen johtajana Roomassa.   

– Vuodesta 1947 alkaen esikuntaupseerina Yhdysvaltain maavoimien Fort Fileyn tukikodassa Kansasissa.

– Korean sodassa (1950 – 1953) tiedustelutehtävissä kenraali Douglas MacArthurin alaisena, Kaukoidän komennuksen tiedusteluosaston erikoishankkeiden johtaja.  

– Neljä vuotta (1953 – 1957) Valkoisessa talossa osana presidentti Dwight D. Eisenhowerin kansallisen turvallisuuden neuvostoa (NSC) presidentin neuvonantajana.

– Vuodesta 1957 alkaen ilmatorjuntapataljoonan komentajana White Sandsissä New Mexicossa.

– Yhdysvaltain puolustusministeriön palveluksessa Pentagonissa maavoimien tutkimus- ja tuotekehitysosastolla ulkomaisen teknologian puolella (1961 – 1963) kenraali Arthur Trudeaun alaisena, ulkomaisen teknologian yksikön johtaja.

– Tutkijana senaattori Richard Russelille presidentti John F. Kennedyn salamurhaa tutkineessa Warrenin komissiossa.

– Senaattorien James Eastland ja Strom Thurmond palveluksessa avustajana.

– Sotilasarvo: everstiluutnantti.   

Näet työhistorian varmentavat asiakirjat aivan tämän sivun lopusta. Voit lukea lisää työhistoriasta miehen itsensä kertomana tämän sivuston sivulta Philip J. Corso. [Linkki Wikipedia: Philip J. Corso]

Philip J. Corsolle myönnetyt kunniamerkit

Legion of Merit (Legioonan ansiomitali), Army Commendation Medal (Maavoimien suositusmitali), Bronze Star (Bronssitähti), American Campaign Medal (Yhdysvaltain sotaretkimitali), American Defense Service Medal (Yhdysvaltain puolustuspalvelumitali), European-African-Middle Eastern-Campaign Medal (Euroopan-Afrikan-Keski-idän-sotaretkimitali), World War II Victory Medal (Toisen maailmansodan voittomitali).

Kuvateksti: Seuraava artikkeli on julkaistu (kuvia, kuvatekstejä ja linkkejä lukuunottamatta) Yhteys-lehden numerossa 2/2020. Artikkeli julkaistaan tässä kirjoittajan ja lehden kustantajan luvalla. Voit tilata Yhteys-lehden vanhoja numeroita tästä linkistä.

Päivä Roswellin jälkeen

Tämän kirjoitelman on tarkoitus antaa hieman taustatietoa tammikuussa 2020 julkaistun suomenkielisen uutuuskirjan Päivä Roswellin jälkeen (The Day After Roswell) kirjoittajasta ja tietolähteestä Philip J. Corsosta (22.5.1915 – 16.7.1998). Corso tekee kirjassa paljastuksia Roswellin tapauksesta, sekä ulkoavaruudesta haltuun saadun teknologian takaisinmallinnuksesta. Tapahtumasarjasta seurasi 1900-luvun nopea teknologinen kehitys, sekä merkittäviä vaikutuksia suurvaltasuhteisiin ja maailmanhistoriaan.

Kuvateksi: Kirja Päivä Roswellin jälkeen antaa täysin uudenlaisia näkökulmia 1900-luvun jälkipuoliskon tapahtumiin.

Sotilasuran alku 

Philip J. Corso oli sotilastiedustelu-upseeri. Hän palveli Yhdysvaltain maavoimissa 23.2.1942 – 1.3.1963. Hänen sotilasuransa ajoittuu toiseen maailmansotaan, Korean sotaan ja presidentti Dwight D. Eisenhowerin ja presidentti John F. Kennedyn hallinnon aikaan. Hän jäi eläkkeelle sotavoimien aktiivipalveluksesta vuonna 1963 everstiluutnanttina. Corso astui maavoimien palvelukseen vuonna 1942, ja palveli maavoimien sotilastiedustelussa Euroopassa. Hänestä tuli Yhdysvaltojen vastavakoilujoukkojen johtaja Roomaan. [Linkki Wikipedia: Rooma]

Vuonna 1945 Corso järjesteli 10 000 juutalaisen toisen maailmansodan pakolaisen matkan Palestiinan brittiläiseen mandaattiin. Hän toimi Vatikaanissa Giovanni Battista Montinin henkilökohtaisena lähettiläänä aikana, jolloin natsien ”rottalinjat” eli järjestetyt pakoreitit pois Euroopasta toisen maailmansodan jälkeen olivat vilkkaimmillaan. Giovanni Battista Montinista tuli myöhemmin paavi Paavali VI. [Linkki Wikipedia: Paavali VI]      

Kuvateksti: Philip J. Corso oli sotilasuransa nimenomaan maavoimien palveluksessa.

Korean sota ja sotavangit

Korean sodan aikana (1950 – 1953) Corso toimi tiedustelutehtävissä kenraali Douglas MacArthurin alaisena, ja oli Kaukoidän komennuksen tiedusteluosaston erikoishankkeiden johtaja. Yksi hänen päätehtävistään oli seurata vihollisen vankileirejä Pohjois-Koreassa. Corson vastuulla oli tutkia kuinka paljon kullakin leirillä oli amerikkalaisia ja muiden Yhdistyneiden kansakuntien maiden sotavankeja, ja kuinka heitä kohdeltiin. Corso antoi myöhemmin vuonna 1992 todistajalausunnon Yhdysvaltojen senaatin valiokunnan kuulemisessa, että vankileireille oli hylätty satoja amerikkalaisia sotavankeja. Senaattori John McCain ei kuitenkaan hyväksynyt kuulemisissa Philip J. Corson todistajalausuntoa, koska väitteen tueksi ei ollut vahvistavia asiakirjoja. Senaattori McCain vihjaili, että Corso oli keksinyt tarinan itse, ja periaatteessa hylkäsi Corson todistajalausunnon ankaran suorassa TV-lähetyksessä annetun sanallisen nuhtelun jälkeen.

Kuvateksti: Philip J. Corso pettyi poliitikkoihin, koska he eivät välittäneet vihollisen käsiin jätetyistä sotavangeista. Sotavangeista ei ollut esittää poliitikoille asiakirjoja.

McCain ilmoitti saaneensa tietoa henkilöiltä, joilla oli ollut suoria henkilökohtaisia yhteyksiä Eisenhoweriin, ja uskoi noiden tietojen pohjalta, että presidentti Eisenhower ei olisi pystynyt jättämään tiedossa olevia amerikkalaisia sotavankeja vankileireille Korean sodan päättymisen jälkeen. Philip J. Corso toimi Valkoisessa talossa presidentti Dwight D. Eisenhowerin kansallisen turvallisuuden neuvostossa vuosina 1953 – 1957. Corso tuntui olevan pettynyt poliitikkoihin tuon tapauksen jälkeen, koska hän toteaa myöhemmin videoidussa haastattelussaan: ”Poliitikot eivät välittäneet. He pelaavat omaa peliään, välittävät omasta egostaan, ja tekevät työtä päästäkseen sanomalehtiin. Jos sodassa on kadonnut jonkun perheenjäsen, he eivät välitä siitä. Toin tämän esille todistaessani.” Philip J. Corson videohaastatteluita kuunnellessa tulee helposti johtopäätökseen, että hän oli rehellinen ja välitti aidosti tavallisten ihmisten kohtaloista.     

Pentagon ja sotilasuran jälkeinen aika

Philip J. Corson viimeinen työtehtävä sotilasuralla oli kenraaliluutnantti Arthur Trudeaun erikoisavustajana toimiminen. [Linkki Wikipedia: Arthur Trudeau] Trudeau johti maavoimien tutkimus- ja tuotekehitysosastoa Pentagonissa, ja Corsosta tuli ulkomaisen teknologian yksikön johtaja vuonna 1961. Corso pystyi osoittamaan sotilashistoriansa, ja hänen sotilashistoriansa varmentavat asiakirjat sekä vakuuttava kunniamerkkiluettelonsa ovat nähtävillä esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa. Hänen taustansa on tarkistettu, ja hän on se, joka väittää olevansa.

Kuvateksti: Philip J. Corson taustat on tarkistettu. Voit lukea siitä enemmän sivulta Philip J. Corso.

On täysin selvää, että eversti Corso oli erittäin luotettava. Hänellä oli työhistoriansa ja kulkulupiensa vuoksi sellaista tietoa, johon ufotutkijoilla ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä käsiksi. Sotilasuransa jälkeen hän toimi mm. senaattorien James Eastland ja Strom Thurmond palveluksessa erikoistuen kansalliseen turvallisuuteen liittyviin asioihin, sekä avusti senaattori Richard B. Russelia Warrenin komissiossa. Hän oli Valkoisen talon vakioasiakas. [Linkki Wikipedia: James Eastland] [Linkki Wikipedia: Strom Thurmond] [Linkki Wikipedia: Richard Russell Jr.]

Päivä Roswellin jälkeen -kirja  

The Day After Roswell -kirja julkaistiin Yhdysvalloissa jo vuonna 1997. Kirja nousi nopeasti New York Times bestseller-listalle Corson tekemien paljastusten vuoksi. Corso oli toiminut salaisissa hankkeissa ja ”syöttänyt” maapallon ulkopuolista teknologiaa liiketalouden yksityissektorille suurten amerikkalaisten teollisuusyritysten käyttöön. Teknologia hyödynnettiin ensin aseissa ja sotilaallisessa käytössä, jonka jälkeen sitä vapautettiin sopivassa muodossa suuren yleisön laajempaan käyttöön siviilipuolelle. Corson mukaan hänen yritysten käyttöön antamansa maapallon ulkopuolinen teknologia oli peräisin Roswellissa vuonna 1947 sattuneesta ufon maahansyöksystä.

Kuvateksti: Philip J. Corso kertoo, että hänen hallussaan ollut teknologia oli peräisin Roswellissa vuonna 1947 sattuneesta ufon maahansyöksystä.

Teknologiset läpimurrot

Haltuun saatu teknologia johti läpimurtoihin mm. hiukkassuihkulaitteiden, mikropiirien, pimeänäkölaitteistojen, kuituoptiikan, erityiskestävien kuitujen, lasereiden ja muiden eturintaman teknologioiden kehitystyössä.  Hän kertoo kirjassa myös nähneensä henkilökohtaisesti avaruusolennon ruumiin. Paola Leopizzi Harrisin kirjassa hän kertoo myös nähneensä lentotukikohdassa itse avaruusaluksen. Pentagonissa hänellä oli käytössään vain Roswellissa maahansyöksyn tehneen ufon pirstaleita, joiden avulla hänen piti edistää teknologian kehitystyötä sotilaalliseen käyttöön. Teknologian takaisinmallinnustyötä tekivät yksityisyritykset, joiden kanssa sotavoimilla oli sopimus.

Päivä Roswellin jälkeen on paljon enemmän kuin ufokirja

Päivä Roswellin jälkeen -kirja on mielenkiintoinen sekoitus historiaa, sotahistoriaa, vakoilutoimintaa, kylmää sotaa, suurvaltasuhteita, tiedettä, teknologiaa ja ufoja. Kaikki liittyy yhteen. Kirja on paljon enemmän kuin pelkkä ufokirja, ja se selittää hyvin miten olemme päätyneet nykyiseen maailmantilanteeseen. Tämä on oleellinen kirja luettavaksi myös tiedemaailman edustajille. Kirja sisältää melko runsaasti tietoa esimerkiksi yhdestä 1800- ja 1900-lukujen tärkeimmästä fyysikosta ja keksijästä Nikola Teslasta.

Kuvateksti: Nimi Nikola Tesla nousee esille usein ufoista puhuttaessa. Miksi? [Linkki Wikipedia: Nikola Tesla]

Majestic-12 ja SDI

Corso kertoo kirjassa, että hallituksen sisälle perustettiin keskustiedustelupalvelun (CIA) ensimmäisen johtaja Roscoe H. Hillenkoetterin johdolla salamyhkäinen ryhmä (Majestic-12). [Linkki Wikipedia: Roscoe H. Hillenkoetter] Ryhmän yksi tehtävä oli kerätä kaikki mahdollinen tieto maapallon ulkopuolisesta teknologiasta. Corson mukaan Yhdysvaltojen hallitus kielsi samaan aikaan julkisesti lentävien lautasten olemassaolon. Hänen mukaansa avaruuteen sijoitetun ohjuspuolustusjärjestelmän (SDI) tai ”tähtien sodan” oli tarkoitus tuhota lähestyvien vihollisen taistelukärkien elektroniset ohjausjärjestelmät, sekä vaurioittaa vihollisen avaruusaluksia – myös niitä, jotka eivät olleet peräisin maapallolta.    

Kuvateksti: Philip J. Corso luettelee kirjassa Päivä Roswellin jälkeen nimeltä Majestic-12 -ryhmän jäsenet.

Totta vai fiktiota?

Eräs Philip J. Corson paljastamista tiedoista kiinnostunut oli Kanadan puolustusministerinä vuosina 1963 – 1967 toiminut Paul Hellyer. Corso nimesi kirjassaan oikeita ihmisiä, paikkoja ja tapahtumia, joten tietojen todenperäisyys oli mahdollista tarkistaa. Hellyer päätti selvittää oliko Corson kirja totta vai ”fiktiota”. Hän otti yhteyttä Yhdysvaltain ilmavoimien eläköityneeseen kenraaliluutnanttiin, joka vahvisti hänelle, että ”joka sana on totta, eikä siinä vielä kaikki”. Hellyer alkoi viedä asiaa julkisesti eteenpäin. [Ohessa linkki tällä sivustolla olevaan Paul Hellyerin haastatteluun. Kanadan entinen puolustusministeri Paul Hellyer: ”Ufot ovat aivan yhtä totta kuin pääsi yläpuolella lentävät lentokoneet”]

Kuvateksti: Kirjan Päivä Roswellin jälkeen lukeminen herättää varmasti monenlaisia kysymyksiä. Onko tämä todellakin totta? Ja jos tämä on totta, kuten Phlip J. Corso sanoo, niin mitä sitten? Mitä tästä seuraa?

Kaikilla ei ole kuitenkaan ollut Hellyerin tavoin mahdollisuutta varmistaa Corson väitteiden paikkansapitävyyttä korkea-arvoisista sotilastietolähteistä, ja Corson tekemät paljastukset ovat johtaneet kuumentuneisiin väittelyihin tietojen paikkansapitävyydestä.  Monet salaisissa hankkeissa työskennelleet ovat kuitenkin antaneet videoiduissa todistajalausunnoissaan vuoden 1997 jälkeen samansuuntaisia tietoja kuin Philip J. Corso. Jotkut ovat jättäneet notaarin vahvistamia sinetöityjä kuolemanjälkeisiä allekirjoitettuja kirjallisia todistajalausuntoja, jotka vahvistavat Roswellin tapahtumat todeksi. Todistajalausuntojen mukaan kyseessä on aito ufo-tapaus. Kaiken myöhemmin esiin tulleen tiedon valossa vaikuttaa siltä, että Corso kertoi totuuden – tai ainakin totuuden sellaisena kuin hän sen itse näki. Harva jos kukaan varmasti tietää koko totuutta, jokainen tietää vain oman palansa totuudesta. Mutta Philip J. Corson sotilas- ja työhistoria oli sellainen, että hän tiesi erittäin paljon.

Kuvateksti: Philip J. Corson asemassa pääsi tietoon käsiksi.

Skeptikoiden kritiikki

Corso ei pitänyt arvuuttelusta. Hän kertoi vain sen minkä tiesi, ja teki sen selväksi monta kertaa. Hän oli koulutettu sotilastiedustelu-upseeri, joka oli koulutettu puhumaan totta. Corso arvosteli skeptikoiden typeryyttä. Hänen mukaansa skeptikoiden epäily ei perustu tietoon, he esittävät ainoastaan mielipiteensä. Philip J. Corso ei saanut sitä kohtelua, jonka koko tiedonjulkistusprosessin ehkä rohkein henkilö olisi ansainnut. Tämän rohkean ja tärkeän miehen maine olisi syytä palauttaa. Corso halusi tehdä elämänsä loppupuolella oikein. Hän antoi mm. videoidun todistajalausunnon Steven Greerin Sirius Disclosure -projektiin. Hänellä ei ollut kirjan julkistamisen aikaan 82-vuoden iässä enää mitään hävittävää.

Kuvateksti: Skeptikoiden epäily ei perustu Philip J. Corson mukaan tietoon, he esittävät vain mielipiteensä.

Salailun syyt

Salailussa ei ole kyse pelkästään maapallon ulkopuolisesta elämästä. Kyse on avaruusaluksesta ja sen teknologiasta. Kun valtiolla on hallussaan tuollaista teknologiaa, se on ylivertainen suhteessa muihin valtioihin. Tietoa ei julkisteta tavalliselle kansalle, erityisesti kun tuo teknologia ei perustu bensiiniin tai öljyyn. Tiedonjulkistus tuhoaisi planeettamme talousjärjestelmän. Kääntäen ajatellen, näiden teknologioiden vapauttaminen saattaisi pelastaa planeettamme – ympäristön saastuminen on nykypäivänä vakava ongelma. Uudet energiantuotantotavat mahdollistaisivat kokonaan uudenlaisen maailman. Teknologia on tiedonjulkistuksen este. Tiedonjulkistuksesta puhuminen on turhaa, jos ei ymmärrä, että yksi syy koko ufo-asian salaamiseen on niiden sisältämän teknologian takaisinmallintaminen.

Kuvateksti: Ammattisotilaan näkökulma ufoihin on tietenkin maanpuolustuksellinen.

Corso selittää kirjassaan salailun syitä hyvin. On täysin selvää, että ammattisotilaan näkökulma ufo-asiaan on maanpuolustuksellinen. Jos uhka on mahdollinen, siihen on varauduttava. Uhkaan ei voi suhtautua huolettomasti. Kyseessä on maanpuolustuksesta vastaavien työ ja velvollisuudet. Kansaa ja omaa valtiota on suojeltava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hän oli kuitenkin samaan aikaan hyvin tietoinen ufo-ilmiön takana piilevästä mysteeristä ja toi sitä esille: Näkyvän maailmankaikkeuden rinnalla on näkymätön maailmankaikkeus ja erilaisia huonosti tunnettuja ilmiöitä, kuten yliaistillinen havaitseminen (ESP) ja uudestisyntyminen. Joitakin yliluonnollisilta vaikuttavia ilmiöitä emme yksinkertaisesti vielä ymmärrä. Hänen lempipuheenaiheensa oli aikamatkustus.

Eettiset kysymykset

Corso toi myöhemmin elämässään usein esille omaa sisäistä ristiriitaansa: kehittynyttä teknologiaa olisi mahdollista käyttää ihmiskunnan hyväksi tai haitaksi. Hän oli erityisen huolissaan mikrosirun käytöstä, keinoälystä, ja mitä tapahtuisi jos päättäisimme koskaan asentaa mikrosirun ihmiseen. Eettiset kysymykset olivat hänelle tärkeitä. Hän tunsi myötätuntoa tavallisia ihmisiä kohtaan ja toivoi, että tulevien sukupolvien ei tarvitsisi käydä koskaan läpi samaa sotamentaliteettia ja verenvuodatusta, jonka hän joutui itse kokemaan. Hän toisti kuitenkin usein: ”Tein itse sen mitä käskettiin. Olin isänmaallinen.”

Kuvateksti: Philip J. Corso teki mitä käskettiin, mutta toivoi ettei tulevien sukupolvien tarvitsisi kokea samaa.

Kritiikki ei vaikuttanut puheisiin

Corso pysyi lujana ja rehtinä, eikä perääntynyt koskaan sanomisissaan. Hänen kertomuksensa ei muuttunut koskaan. Hän ei pelännyt puhuessaan ketään, mutta hänen suorapuheisuuttaan pelättiin. Hän kertoi kaiken aina täsmälleen samalla tavalla, koska tapahtumat olivat hänen todellisia elämänkokemuksiaan.  Hän oli päättänyt kertoa totuuden, vaikka ufo-todellisuuden puolesta taisteluun ryhtyminen ei olekaan helppoa. Hän myös uskoi, että me kaikki kestäisimme totuuden.

Kuvateksti: Phlip J. Corso oli sitä mieltä, että ihmiset kestävät totuuden. Pystytkö sinä käsittelemään tosiasioita?

Paljastusten kallis hinta

Mitä suurempi tarina, sen suuremman hinnan jotkut kuitenkin joutuvat maksamaan sen paljastamisesta. Philip J. Corson maineelle aiheutui vahinkoa, ja hän vaaransi terveytensä tekemiensä paljastusten vuoksi. Meidän on syytä arvostaa hänen tekoaan, ei väheksyä sitä.  Jotkut ihmiset jäävät historiaan. Philip J. Corso oli yksi sellainen, ja hän oli itse täysin tietoinen omasta merkityksestään maapallon ulkopuolisen elämän tiedonjulkistusprosessissa. Corson tapaus on merkittävä. Virka-asemaltaan korkea sotavoimien upseeri tuli esiin paljastaen tietoa salaisista hankkeista, joissa oli ollut mukana maapallon ulkopuolista teknologiaa.  

Kylmä sota ja presidentti John F. Kennedyn salamurha

Suomen maantieteellinen sijainti entisen Neuvostoliiton vieressä on mielenkiintoinen suhteessa tämän kirjan tietoihin. Kirja on myös historiallinen suurvaltasuhteita ja kylmää sotaa käsittelevä teos.  Se sisältää maailmanhistoriaa vuodesta 1947 aina 1980 luvulle saakka. Corso oli mm. Warrenin komissiossa tutkijana tutkimassa presidentti John F. Kennedyn salamurhaa. Tämäkin kirja sisältää jonkin verran tietoa Kennedyn hallinnon ajalta, mutta Corso kirjoitti erikseen kirjan The Day After Dallas (Päivä Dallasin jälkeen). Tuota kirjaa tullaan tuskin koskaan julkaisemaan siinä tehtävien presidentin salamurhaa koskevien paljastusten vuoksi.

Kuvateksti: Philip J. Corso oli tutkijana presidentti John F. Kennedyn salamurhaa tutkineessa Warrenin komissiossa. Nähdäänkö joskus tulevaisuudessa kirja Päivä Dallasin jälkeen? Corso kertoi haastattelussa, että totuutta murhasta ei ole kerrottu.

Senaattori Strom Thurmondin esipuhe ja oikeuskanne

Alkuperäisessä vuonna 1997 julkaistussa englanninkielisessä The Day After Roswell -kirjassa oli vakuuttava senaattori Strom Thurmondin esipuhe. Senaattori tuskin tiesi esipuhetta kirjoittaessaan, että kirjasta tulee Yhdysvaltojen varjelluimmat salaisuudet paljastava paljastuskirja. Senaattori kertoi esipuheessaan, että Philip J. Corso oli työskennellyt hänen avustajanaan jäätyään eläkkeelle maavoimien palveluksesta vuonna 1963, ja kuvaili Corsoa suoraselkäiseksi rehelliseksi persoonaksi, joka palveli maataan hyvin. ”Hänellä on monia mielenkiintoisia kertomuksia jaettavanaan niille, jotka ovat kiinnostuneita sotahistoriasta, vakoilusta ja hallituksemme toiminnasta”, senaattori Thurmond kirjoitti.

Kuvateksti: Suoraselkäisellä rehellisellä persoonalla Philip J. Corsolla todellakin oli mielenkiintoisia juttuja kerrottavanaan.

Suomenkielinen vuonna 2020 julkaistu Päivä Roswellin jälkeen -kirja ei sisällä senaattori Thurmondin esipuhetta. Senaattori pyysi esipuhettaan poistettavaksi kuultuaan kirjan sisällöstä. Kirjaa vastaan nostettiin myös Yhdysvalloissa oikeuskanne, joka esti eversti Corsoa puhumasta asiasta. Oikeuskanne on yksi tapa estää todistajaa puhumasta. Asia kuitenkin soviteltiin Corson kuoltua pian kirjan julkistamisen jälkeen. Hän kuoli heinäkuussa 1998 sydänkohtaukseen, mutta kertoi Roswell-asiasta johdonmukaisesti ja suorapuheisesti kuolemaansa saakka. Hän ei esiintynyt oikeuskanteesta johtuen julkisuudessa niinkään Yhdysvalloissa, vaan esi-isiensä maassa Italiassa. Hän kertoi Roswellin tapauksesta oman kirjansa ulkopuolista tietoa paljon avoimemmin italialaisille kuin amerikkalaisille.

Kuvateksti: Oikeuskanne on yksi keino estää todistajaa puhumasta, mutta se ei kuitenkaan estänyt Philip J. Corsoa puhumasta. Kirjassa Päivä Roswellin jälkeen mainitsematonta tietoa voi lukea Paola Leopizzi Harrisin kirjasta Conversations with Colonel Corso (Eversti Corson kanssa käytyjä keskusteluja).

Kirjassa olevat virheet

Philip J. Corso mainitsi itse kirjan julkaisun jälkeen, että siihen jäi jonkin verran harmittavia virheitä, mutta lähtökohtaisesti kirjan tiedot ovat oikein ja totta. Perustarina on totta. Hänellä ei ollut mahdollisuutta oikolukea kirjaa ennen painoon menoa, ja kirjan tuotannossa mukana olleet ihmiset olivat tehneet siihen muutoksia hänen tietämättään – ilmeisesti kaupallisista syistä. Jos joku haluaa lukea vertailun vuoksi Corson täysin oman käsikirjoituksen, niin se on saatavilla englanninkielisenä esimerkiksi nettisivustolla www.openminds.tv. Käsikirjoituksen nimi on Dawn of a New Age – The Philip Corso Manuscript

Kuvateksti: Dawn of a New Age – uuden ajan sarastus. Tämän sivuston nimi ei tule kirjasta Päivä Roswellin jälkeen, vaan Philip J. Corson alkuperäisestä muokkaamattomasta käsikirjoituksesta.

Miksi paljastuskirja?

Philip J. Corso kertoi, että Roswellin tapaukseen ja ufoihin liittyvässä salailussa oli mukana suuri määrä kenraaleita. Asia oli sovittu niin, että työporukan viimeisenä hengissä oleva kenraali saa paljastaa tiedon. Viimeisenä kuollut kenraali oli Philip J. Corson esimiehenä maavoimien tutkimus- ja tuotekehitysosastolla Pentagonissa toiminut kenraaliluutnantti Arthur Trudeau (5.7.1902 – 5.6.1991). Trudeau oli sanonut Corsolle: ”Pidetään tämä salaisuutena, mutta saat luvan tiedonjulkistukseen kun minä olen kuollut.” Kenraali oli antanut myös omat henkilökohtaiset materiaalinsa ja muistiinpanonsa Corson käyttöön.

Tätä kirjaa voi siis pitää jonkinlaisena kenraalin hyväksymänä Roswellin tapaukseen liittyvän tiedon ”virallisena tiedonjulkistuksena”. Corson kirja ei kuitenkaan keskity Roswellin tapaukseen sinänsä, vaan pääosassa on Roswellista saadun teknologian takaisinmallinnus, johon hän oli itse osallinen. Kirjassa on mielenkiintoista tieteen ja teknologian historiaa. Corso auttoi monia ihmisiä ymmärtämään, että nopea teknologinen kehitys oli seurausta haltuun saadusta ulkoavaruuden teknologiasta.

Kuvateksti: Kirja Päivä Roswellin jälkeen auttoi monia ymmärtämään nopean teknologisen kehityksen syitä.

Tukea todistajille

Eversti Corso mainitsi yhdeksi kirjan kirjoittamisen syyksi, että hän halusi antaa tukea niille, jotka ovat antaneet julkisuudessa todistajalausuntoja Roswellin tapahtumien maapallon ulkopuolisen selityksen todenperäisyyden puolesta. Totuus varmasti on, että todistajalausuntoja pilkkaavat sellaiset ihmiset, jotka eivät olleet itse paikalla, eivätkä tiedä totuutta tapahtumista. Philip J. Corso tiesi työtehtävänsä vuoksi totuuden Roswellin tapahtumista. Corso ei kuitenkaan halunnut arvostella työtovereitaan tietoja paljastaessaan. Erityisesti, hän ei halunnut arvostella työtovereitaan Yhdysvaltain ilmavoimissa, vaikka esittikin kritiikkiä heidän esimiehiään kohtaan. Hänellä oli omien sanojensa mukaan paljon ystäviä ilmavoimissa. Philip J. Corso oli sotilasuransa nimenomaan Yhdysvaltain maavoimien palveluksessa. Päivä Roswellin jälkeen -kirja kertoo ehkä juuri siksi vain hyvin vähän Yhdysvaltain merivoimien ja ilmavoimien suhtautumisesta asioihin.     

Kuvateksti: Monet ovat antaneet Roswellin todellisista tapahtumista suullisia todistuksia ja kirjallisia valaehtoisia todistajalausuntoja, mutta heidän lausuntojaan on pilkattu ja vähätelty. Philip J. Corso halusi antaa näille ihmisille tukensa.

Kestääkö maailmankuvasi?

Philip J. Corso antoi meille kaikille melkoisen perinnön, ja melko kuuman perunan pompoteltavaksi.  On kuitenkin totuuden aika. Tämä kirja on avain totuuden oven avaamiseen. Kirjan tiedot tulevat suoraan tietolähteeltä itseltään. Kirja ei ole viihdettä, se on hänen totuutensa. Jotkut saattavat olla sitä mieltä, että ufoihin liittyvää tietoa on kerrottava suurelle yleisölle vähän kerrallaan, varovasti vaiheittain. Corso lyö tässä kirjassa kuitenkin melko avoimesti kortit pöytään. Se saattaa olla joillekin liian suuri pala nieltäväksi. Jos ajattelutapasi on, että ufoja ei ole olemassa, tämä kirja lyö sinua todella rajusti vasten kasvoja. Monen ihmisen maailmankuva ei varmasti kestä eversti Corson sanomaa. Mutta jos haluat tietää ufoista, niin tämä kirja on suorastaan pakollista luettavaa.

Kuvateksti: Philip J. Corso sanoo, että kirjassa kerrotut asiat ovat joitakin virheitä lukuunottamatta totta, joten hän jätti jälkipolville melko kuuman perunan pompoteltavaksi.

Kirjan merkitys

The Day After Roswell -kirja avasi Yhdysvalloissa vuonna 1997 ihmisten mielet ajatukselle, että Roswellissa todellakin tapahtui vuonna 1947 aito ufon maahansyöksy, ja että luonamme vieraillaan. Aika saattaisi olla kypsä laajemmallekin ajattelutavan ja maailmankuvan muutokselle. Lukuhetket Päivä Roswellin jälkeen -kirjan parissa ovat varmasti mielenkiintoisia, kirja jättää tuskin ketään kylmäksi. Ei ole mikään ihme, että Times Record News (Wichita Falls, Tx) toimittaja Sharon Chance totesi: ”Päivä Roswellin jälkeen saattaa olla merkittävin ja tärkein Raamatun jälkeen kirjoitettu kirja.”

Kuvateksti: Philip J. Corson kertomien asioiden huomiotta jättäminen olisi äärimmäisen typerää.

Kirja on epäilemättä tärkeä historiallinen dokumentti ihmisen kohtaamisesta maapallon ulkopuolisen älyn ja elämän kanssa. Kirja sisältää arvokasta tietoa tuleville sukupolville. Philip J. Corso teki erittäin rohkean ja tärkeän teon, jonka tärkeyttä harva ymmärtää. Kirja toimii varmasti keskustelun avaajana. Historia on kirjassa kuvaillun kaltainen. Miten tästä mennään järkevästi eteenpäin? Jos virheitä on tehty, ne on pyrittävä korjaamaan. Corson kirjaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että asiat olisi voitu tehdä myös toisin. 

Saat Philip J. Corsosta runsaasti lisätietoa tämän sivuston sivulta Philip J. Corso.     

Kirjan tiedot:

  • Philip J. Corso, William J. Birnes: Päivä Roswellin jälkeen (ISBN 978-952-321-977-9)
  • Kustantaja: Readme.fi
  • Julkaisuajankohta: tammikuu 2020

Tietolähteet:

  • Paola Leopizzi Harris: Conversations with Colonel Corso (ISBN 9780996860055)
  • Philip J. Corso, William J. Birnes: Päivä Roswellin jälkeen (ISBN 9789523219779)
  • Philip J. Corso, William J. Birnes: The Day After Roswell, 1. painos (ISBN 0-671-00461-1)
  • Philip J. Corson videoitu todistajalausunto Steven Greerin Sirius Disclosure -projektissa. (YouTube: Roswell Revisited – Colonel Philip J. Corso)
  • Philip J. Corson pojan Philip J. Corso Jr.:n videoitu todistajalausunto Steven Greerin Sirius Disclosure -projektissa. (YouTube: Colonel Corsos´s Legacy)
  • Art Bellin vuonna 1997 tekemä Philip J. Corson haastattelu. (YouTube: 1997 Art Bell interview with Col Philip Corso Roswell UFO Crash)
  • YouTube: Sirius Disclosure Witness Testimony´s -soittolista
  • englanninkielinen Wikipedia

Philip J. Corson työhistorian varmentavat asiakirjat

Kirjan Päivä Roswellin jälkeen (The Day After Roswell) kirjoittajan Philip J. Corson sotilashistoria.

Lue lisää aiheesta tältä sivustolta:

Jaa artikkeli: