OBE

Kuvateksti: Lyhenne OBE tulee englanninkielisistä sanoista out-of-body experience, kehostapoistumiskokemus tai kehon ulkopuolinen kokemus.

Michelle Falzon: Kehostapoistumiskokemus ja sen jälkiseuraukset

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

”En ajattele kuolleeni”

Haastattelija: Aloitetaan siitä päivästä jolloin kehostapoistumiskokemuksesi tapahtui ja jatketaan siitä.

Michelle Falzon: Kun olin 8-vuotias… Se tapahtui itse asiassa leikkauksen aikana. Kutsuisin sitä normaalisti nimityksellä NDE [kuolemanrajakokemus], mutta en ajattele kuolleeni. Olin 8-vuotias ja nielurisani ja kitarisani piti poistaa. Olin kauhuissani koska pelkäsin valtavasti verta, neuloja ja lääkäreitä. Pelkäsin leikkausta todella paljon, olin kauhuissani. Menimme sairaalaan, kaikki valmisteltiin, minut kärrättiin leikkaushuoneeseen. Laskin takaperin alkaen luvusta sata ja kaikki musteni.

Kuvateksti: Michelle Falzon ei ajattele kuolleensa leikkauksessa, tapahtui vain kehostapoistuminen.

Kehon ulkopuolella

Michelle Falzon: Seuraava tietämäni asia oli, että olin leikkaushuoneen katossa ja katselin kuinka he leikkasivat minua. Syy siihen, että sanoin ettei se ollut NDE, oli koska en nähnyt lääkäreiden toimivan tyyliin: ”Me menetämme hänet!” Se ei ollut kaoottista, se oli melko rutiininomaista. Mutta minä olin kehoni ulkopuolella, katselin heitä erittäin selvästi.

Alkupaniikki

Michelle Falzon: Ensin menin paniikkiin. Kaikki sanovat aina, että ”minusta tuntui niin levolliselta”. Minä menin paniikkiin, koska on tavallaan hassua että lääkäreiden, veren ja kaiken pelkoni siirtyi mukana poksahtaessani kehostani irti. Olin tyyliin, että voi samperi, näyttää hirvittävältä. Tarkoitan että heille se ei varmaan ollut mitään, mutta rintakehälläni olleella lääketieteellisellä kapineella oli verta, verta kaikkialla.

Heillä oli suuni yläosassa todella epämukavalta näyttänyt peili. Oletan lääkäreitä olleen kaksi, pääni molemmilla puolilla. Nielurisoihini oli kohdistettu valo. He menivät suuhuni sisälle juttuja leikellen ja niitä ulos ottaen. Se oli melko rutiininomaista, kuten sanoin, he eivät touhunneet tyyliin ”me menetämme hänet!”, joten en voi kutsua sitä kuolemanrajakokemukseksi.

Se tapahtui leikkauksen aikana, en tiedä mitä tapahtui, en tiedä miksi tulin kehostani ulos. Mutta ensimmäiseksi siis sekosin, tarkoitan että menin todella paniikkiin, tyyliin mitä on meneillään? Huomasin välittömästi että siinä olin minä. Tuo olen minä ja minulle tehdään juuri leikkausta. Mitä tapahtuu? Näin verta ja aloin panikoida.

Kuvateksti: Michelle Falzon piti alkupaniikin jälkeen kehostapoistumista ”siistinä” kokemuksena.

Tämä on siistiä!

Michelle Falcon: Pian olin tyyliin, että hetkinen, tuo näyttää todella epämukavalta, olen todella tyytyväinen että en ole tuolla. Aloin ajatella: odota, miksi minä pimahdan, tämähän on siistiä, koska kaikki ne asiat tapahtuvat tuolla alhaalla olevalle keholle, minä en tunne sitä. Vitsailin itsekseni, että näinhän pitäisi tapahtua jokaisessa leikkauksessa. Tiedäthän? Pompahdat kehostasi ulos. Olin tyyliin, että tämä on niin siistiä. Minusta tuntui kuin olisin ollut silmillä varustettu pilvi, minulla ei ollut muotoa, minä vain katselin. Kokemukseni oli melko pikainen, se loppui melko nopeasti. Juuri kun aloin nauttia kokemuksesta tyyliin tämä on niin mahtavaa, se loppui. Heräsin ja siinä se.

”Yhtäkkiä tiesin asioista ennen kuin ne olivat tapahtuneet”

Michelle Falzon: Tuosta eteenpäin… Ajattelen tämän olevan totta, koska olen kuullut tästä niin paljon juttuja: kun sinulla on tuollainen kokemus, niin on tavallaan kuin sinulla olisi paremman nimityksen puuttuessa ”yliluonnollisia voimia”, pystyt kommunikoimaan paremmin toiselle puolella siirtyneiden ihmisten kanssa. Minä en ole meedio tai psyykikko tai mitään, mutta yhtäkkiä tiesin asioista ennen kuin ne olivat tapahtuneet. Tapahtui joitakin melko merkittäviä asioita. Alkoi tapahtua mielettömiä asioita.

Kuvateksti: Michelle Falzon käyttää englanninkielistä sanaa premonition, joka voidaan suomentaa esim. sanoilla enneuni, etiäinen, ennakkoaavistus.

”Portaali, portti”

Haastattelija: Mainitsit alussa, että sinulle avattiin kuin portaali.

Michelle Falzon: Kyllä.

Haastattelija: Voitko kertoa siitä lisää?

Michelle Falzon: Tarkoitan portaalilla vain että… Ehkä en käyttänyt edes oikeaa sanaa. Se oli kuin… jotain… Yhtäkkiä oli vain pääsy toiselle puolelle, asioista tietämiseen, asioiden näkemiseen. Tyyliin… aivan kuin… se vain… Inhoan sanoa, että minulla oli kuin yliluonnollisia voimia, mutta minulla oli. Tuo kuulostaa kuin olisin… Mutta tuo on se mitä tapahtui.

Tuota ehkä tarkoitin, ehkä sana portaali ei ollut oikea. Jotain tyyliin avautui. Pystyn pääsemään enemmän käsiksi henkiseen kamaan toiselle puolelle, psyykkisiin ennakkoaavistuksiin, enneuniin. Voisin kertoa läjäpäin juttuja, mutta… Minulle alkoi tapahtua hulluja juttuja. Minä en todellakaan ymmärrä miksi tuollaista tapahtuu, kuten sanoit, aivan kuin verhossa olisi halkeama, mutta en tiedä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Stephen Martin: OBE-kokija alkaa tutkia NDE-ilmiötä

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Potkuri alkaa pyöriä

Stephen Martin: Kaikki alkoi kauan aikaa sitten ollessani 20 – 30 ikävuoden puolivälin paikkeilla. Oli lauantai-ilta. Olin yläkerrassa makuuhuoneessani, koska minulla oli erittäin paha flunssa. Kuulin kuinka asunnon alakertaan tuli ihmisiä. Olin toisessa kerroksessa. Jonkin ajan kuluttua tajusin, että alakerrassa on juhlat meneillään. 25-vuotiaana pieni flunssa ei ole este pienille juhlille. Minulla oli todella huono olo, mutta menin alakertaan. Join pari drinkkiä, poltin, tein joitakin asioita joita minun ei olisi pitänyt tehdä ja minusta alkoi tuntua aivan hirvittävältä. Kävelin takaisin yläkertaan makuuhuoneeseeni ja lyyhistyin sängylle. Kaikki alkoi pyöriä kuin lentoon lähtöön valmistautuvan helikopterin potkuri. Minulla oli hirvittävän huono olo.

Keho näytti kuin auton alle jääneeltä

Stephen Martin: Minusta tuntui kuin rintakehäni olisi laajentunut, kuin se olisi räjähtämässä. Minusta tuntui, että se poksahtaisi. Yhtäkkiä havaitsin olevani ylhäällä katon tienoilla. Katsoin alas ja näin kehoni vuoteella, se näytti siellä alhaalla kuin auton alle jääneeltä.

Kuvateksti: Stephen Martin kertoo olleensa yhtäkkiä ylhäällä katon tienoilla.

Tieteellinen materialismi

Stephen Martin: Tuo ei kestänyt kovin kauan, mutta minun on kerrottava, että minut kasvattivat vanhemmat joiden voisin kuvailla olleen tieteellisiä materialisteja. He uskoivat että jos jotain ei näkynyt heidän mikroskoopissaan, niin sitä ei ollut olemassa. Tuo on tieteellisen materialismin peruslähtökohta ja suuri joukko ihmisiä allekirjoittaa sen vieläkin: ei ole olemassa mitään muuta kuin ainetta, aine on kaikki mitä tuolla on. [Linkki Wikipedia: Materialismi]

Oivallus: emme ole kehoja

Stephen Martin: No, siellä minä olin ylhäällä katossa kehoani katsellen. En ollut koskaan kuullutkaan kuolemanrajakokemuksista. [Linkki: NDE (kuolemanrajakokemus)] Tämä tapahtui kauan aikaa sitten, olen nyt noin 70-vuotias, olin tuohon aikaan 25-vuotias. Minulla oli tavallaan kuin ahaa-elämys: Hetkinen, minä olen täällä ylhäällä, minun kehoni on tuolla alhaalla. Luulin aivojen luovan tietoisuuden, ei niin voi olla, koska ne ovat tuolla tuon sängyllä retkottavan tyypin sisällä ja minä olen täällä ylhäällä, joten miten niin voisi olla? Käännyin ympäri ja katselin huonetta. Katselin kattoa, olin siitä noin viiden senttimetrin etäisyydellä. Pystyin näkemään kaikki pienet halkeamat ja käytännössä molekyylit joista se oli tehty. [Linkki Wikipedia: Molekyyli] Katsoin takaisin alas ja oivalsin, että me emme voi olla kehoja, koska minä olen täällä ja hän on tuolla alhaalla.

Kuvateksti: Kehostapoistumisen kokenut Stephen Martin kertoo ymmärtäneensä, että me emme ole kehoja.

Kehon ulkopuolella

Stephen Martin: Tapahtuma oli hyvin lyhytaikainen. En nähnyt valoa, en mennyt tunnelin läpi, olin vain kehoni ulkopuolella. Pyörryin jossakin vaiheessa ja seuraavaksi tiesinkin olevan aamu, heräsin ja vointini oli paljon parempi. Tuo kuitenkin aloitti etsinnän, piti selvittää miten noin pystyi tapahtumaan. Miten pystyin olemaan kehoni ulkopuolella ja täysin tietoinen? Minusta tuntui itse asiassa aikamoisen hyvältä, ennen kehosta lähtemistäni oloni oli ollut hirvittävä. Olin sen ulkopuolella hyvävointinen. Asia alkoi kiinnostaa minua ja olen tutkinut sitä siitä lähtien.

”Aivot eivät luo tietoisuutta”

Stephen Martin: Olen kirjoittanut nyt yli 30 kirjaa, ei kuitenkaan kaikkia tästä aiheesta. Arvellakseni suosituin kirjani tästä aiheesta on nimeltään Life After Death, Powerful Evidence You Will Newer Die (”Elämää kuoleman jälkeen, vahvaa todistusaineistoa että et koskaan kuole”). Se sisältää tästä aiheesta paljon todistusaineistoa erittäin korkealle arvostetuilta instituutioilta, kuten Virginian yliopistolta, Duken yliopistolta ja muilta tutkimusinstituuteilta.

Perustavanlaatuinen johtopäätös on, että aivot eivät luo tietoisuutta, aivot ovat tietoisuuden vastaanotin, tietoisuutesi sijaitsee jossakin muualla aineettomassa maailmassa. Aivot nappaavat tietoisuuden ja yhdistävät sen kehoosi, mikä mahdollistaa toimimisen tässä aineellisessa todellisuudessa jossa kaikki juuri nyt olemme. Mutta tämä fyysinen todellisuus ei ole sinun kotisi, etkä sinä ole sinun kehosi, sinä olet se tietoisuus ja mieli, joka jatkaa ja on ikuinen. Minä ajattelen, että olemme kaikki ikuisia henkiolentoja, joilla on väliaikainen aineellinen todellisuus. Juuri nyt koemme tässä aineellisessa todellisuudessa.

Kuvateksti: OBE-kokija Stephen Martin sanoo, että aivot eivät luo tietoisuutta, niin ei voi hänen kokemuksensa mukaan olla.

Ääretön ymmärrys

Haastattelija: Oliko joitakin tiettyjä kuolemanrajakokemuksia vai oliko kyse tutkimuksesta… Voitko ajatella sellaisia hetkiä joista ymmärsit, että vau, tämä on todellakin totta?

Stephen Martin: Erinomainen kysymys. Olin noin kymmenen vuotta myöhemmin, arvellakseni noin 35-vuotiaana, eräänä iltapäivänä takapihallani lekottelutuolissa. Oli kaunis päivä. Minä tavallaan meditoin. Yhtäkkiä tapahtui aivan kuin kameran linssi olisi napsahtanut. Kaikki muuttui ja pystyin näkemään… Tätä on erittäin vaikea kuvailla, mutta pystyin näkemään puiden, nurmikon, kukkien ja kaiken minua ympäröivän ympärillä auran. [Linkki Wikipedia: Aura] Minulla oli totaalisen täydellisyyden tunne, että olin upotettu rakkauteen.

Kun tuo jatkui, niin kun minulla oli ajatus tai kysymys, niin oli kuin olisin saanut latauksen ja tiesin vastauksen. Se oli kuin olisin ollut yhdistetty… Arvelen kyse olleen siitä, että olin siinä ollessani itse asiassa yhdistetty äärettömään ymmärrykseen, kosmiseen mieleen. Mikä tahansa kysymys minulla oli, niin vastaus tuli, tiesin vastauksen. En tiedä kuinka kauan tuota jatkui, saattoi olla tunti, saattoi olla minuutti, koska tuossa kokemassani tilassa ei ollut todellakaan aikaa, minut oli yhdistetty äärettömyyteen. Jonkin ajan kuluttua olin taas takaisin normaalissa todellisuudessa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Nanci Trivellato: OBE-kokemuksista sovellettuihin tietoisuusteknologioihin

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Tietoisuus ja sovelletut tietoisuusteknologiat

Haastattelija: Vieraani on Nanci Trivellato, kansainvälisen tietoisuusakatemian ja sovellettujen tietoisuusteknologioiden instituutin perustajajäsen, joka on johtanut kehostapoistumiskokemusten tutkimuksia ja luennoinut ympäri maailmaa. Hänen nykyinen tutkimuksensa koskee lasten epätavallisia kokemuksia. Mikä oli se kokemuksesi, joka teki sinusta alun perin tutkijan?

Nukkuva keho

Nanci Trivellato: Yksi kokemuksistani oli noin 7 tai 8-vuotiaana. Minun on kuitenkin sanottava, että huomaan nyt aistineeni jo joskus aikaisemmin tyyliin aineettomia läsnäoloja, kuten henkiä ja minulla oli kehostapoistumiskokemuksia. Kehostapoistumiskokemukseni olivat mielenkiintoisia, koska ne tapahtuivat suurimmaksi osaksi makuuhuoneeni sisällä, en mennyt jostakin syystä ulos, ehkä ajattelin, ettei minun pitäisi mennä yksin ulos. Mutta katselin sängyllä makaavaa kehoani ja olin hyvin ymmälläni. Ajattelin: ”No, minä nukun, minun pitäisi nähdä unta eikä olla hereillä.” Se ei ollut lainkaan unta, se oli täysin selkeää, aivan samoin kuin olisi ollut hereillä. Oivalsin sen, mutta en maininnut siitä koskaan kenellekään.

Kuvateksti: Nykyään mm. kehostapoistumista opettava Nanci Trivellato kertoo katselleensa nukkuvaa kehoaan.

Sao Paulo, Brasilia

Nanci Trivellato: Yhdessä tapauksessa oli sukulaiseni, enoni, joka meni Sao Paulon kaupunkiin leikkaukseen. Mutta se juttu tässä on se, että minä olin hyvin pienestä kaupungista Brasiliasta, olen kotoisin Brasiliasta. Se oli pieni kaupunki, meillä ei ollut esimerkiksi elokuvateatteria, ei kirjastoa, ei yliopistoja, en ollut käynyt koskaan sairaalassa. Meillä ei ollut itse asiassa ”kunnollista sairaalaa”, vain pieni paikka jonne ihmiset hätätapauksessa menivät. Sao Paulon kaupunki oli minulle vain haave, en nähnyt koskaan mitään sellaista.

Käydäänpä katsomassa enoa sairaalassa

Nanci Trivellato: Minulla oli kehostapoistumiskokemus, jossa päädyin menemään sinne missä enoni oli heti leikkauksensa jälkeen toipumassa. En ollut nähnyt koskaan siitä paikasta mitään: autoja, paikkoja, valtavaa rakennusta. Saavuin täsmälleen siihen huoneeseen, jossa hän oli. Näin hänen makaavan pedillä.

Hän hengitti ylimääräistä happea ja sai suoneensa liuosta. Mutta hänellä oli jotain mikä kiinnitti huomioni suurimmaksi osaksi, jonkin tyyppinen hänen vatsaonteloonsa yhdistetty dreeni, kuin läpinäkyvä muoviputki. Pystyin näkemään sen häntä peittäneen peitteen alta. Se meni lattialla olleeseen lasipurkkiin. Siihen putosi ajoittain pisara punertavaa juttua. Kun heräsin sinä aamuna, muistin tuon kaiken. Se oli minulle erilainen kokemus, erittäin yksityiskohtainen, mutta siinä ei tuntunut olevan mitään järkeä, koska en edes tiennyt hänen olevan siellä. Hän asui samassa kaupungissa kuin minäkin.

Kuvateksti: Sao Paulo on Brasilian suurin kaupunki. [Linkki: Wikipedia: Sao Paulo]

Täti ymmällään

Nanci Trivellato: Joka tapauksessa, kun he tulivat Sao Paulosta takaisin, niin kysyin tädiltäni mitä se näkemäni oli ollut ja miksi olin nähnyt sellaista. Hän oli täysin ymmällään ja suoraan sanoen peloissaan, koska hänen järkensä sanoi, että miten Nanci pystyi näkemään tuon? Vartuin kiinnittämättä rehellisesti sanottuna juurikaan huomiota noihin kokemuksiin, niitä tapahtui minulle silloin tällöin. Kaikki kehostapoistumiskokemukseni olivat aina miellyttäviä. Joskus pelkäsin, minulla oli tunne että lähelläni oli joku jota en pystynyt näkemään, heräsin joskus yöllä. Tuon takia tutkin lasten kokemuksia, mutta kehostapoistumiskokemukset olivat merkittäviä. Päätin, että nämä ilmiöt ansaitsevat tulla tutkituiksi.

Taipumus

Haastattelija: Oliko jotakin katalyyttiä mikä käynnisti OBE-kokemuksesi alunperin? Jotain tapahtumaa tai jotain?

Nanci Trivellato: Erittäin mielenkiintoinen kysymys, Jeff. En usko niin, ajattelen sen olleen enemmänkin taipumus. Minä näen tämän olevan joillakin ihmisillä oleva erityispiirre. Kaikki voivat kehittää sen, mutta sanoisin tämän olevan joillakin ihmisillä jossain määrin luontaisesti, mikä tekee heille helpommaksi aistia aineetonta maailmaa. Siis sitä todellisuutta joka ylittää tavanomaisen aineellisen maailman jossa elämme.

Kuvateksti: Nanci Trivellato näkee kehostapoistumisen olevan joillakin ihmisillä luontaisesti oleva erityispiirre.

Huhuu, kuka puhuu…

Nanci Trivellato: Joskus kuulin jonkun puhuvan minulle. Vakuutan sinulle, että en ole skitsofreenikko, toivon niin. [Nauraa.]

Haastattelija: Se oli kaukana minun mielestäni, en ajatellut lainkaan niin. Oletko harkinnut koskaan hypnotisoiduksi tulemista saadaksesi selvää onko sinulle sattunut jokin tapahtuma, josta et saata olla tietoinen? Ja/tai mikä on mielipiteesi menneiden elämien regressiosta ja sellaisista asioista?

Nanci Trivellato: No, ensimmäinen asia. Olenko harkinnut koskaan hypnotisoiduksi tulemista? En. En harkitsisi sellaista, koska se on melkein kuin päästäisi jonkun hallitsemaan mieltäni, minua itseäni. En menisi hypnotisoitavaksi. En tiedä toimisiko se. En näe erityistä tarvetta tietää käynnistikö jokin kehostapoistumiskokemukseni. Ne tulivat hyvin luonnollisesti, ehkä noin viisivuotiaasta alkaen. Minulla on muistikuvieni alkamisesta saakka noita mukavia kokemuksia, joissa näin oman kehoni lepäämässä.

Menneiden elämien mieleenpalauttaminen

Nanci Trivellato: Mutta, kun ajatellaan menneiden elämien mieleen palauttamista, niin kyllä, ajattelen menneiden elämien olevan tosiasia. Monestakin eri syystä, yksi niistä ovat jotkut minulla olleet minulla olleet henkilökohtaiset kokemukset. Niitä ei ole monia, mutta ne olivat erittäin merkittäviä.

Tietoisuus

Haastattelija: Mitä ajattelet tietoisuudesta?

Nanci Trivellato: Näen tietoisuuden niin, että me olemme kehoa asuttavia tietoisuuksia, siksi tietoisuus ei ole aivojen sivutuote, päinvastoin. Aivot voivat toimia koska niiden takana on tietoisuus. Aivot ovat melkein kuin kokemustemme tulkki. Siksi näitä paikkaan sitomattomia kokemuksia tapahtuu. Mikä tahansa ”tietoinen” osamme onkaan, niin se ei ole aivoissa. Se ei liity aivoihin, me voimme olla olemassa niiden ulkopuolella.

Mitä seurauksia tuon tietämisestä on? Se on mielestäni hyvin tärkeää. Sanon tietämisestä, koska se on minulle kaikkien kokemusteni ja tutkimusteni perusteella tosiasia. Kun meillä on noita kokemuksia ja tiedämme olevamme olemassa aivojen ulkopuolella, niin se muuttaa sen miten näemme elämän. Elämä on enemmän kuin fyysinen keho. Olemassaolomme jatkuu.

Kuvateksti: Tietoisuustutkija, kirjailija ja kouluttaja Nanci Trivellato sanoo, että kehostapoistumista voidaan opettaa.

Kehostapoistumisen opetus

Haastattelija: Voidaanko kehostapoistumiskokemuksia opettaa, ja jos voidaan, niin voivatko ne tapahtua tahtomalla vai tulevatko ne olemaan spontaaneita?

Nanci Trivellato: Suurin osa kehostapoistumiskokemuksista tapahtuu spontaanisti, mutta kyllä sitä voidaan opettaa. Se voidaan saada aikaan tahdolla. Tekniikkoja on monia, monia, monia, ja niiden löytäminen on jopa helppoa. Opetan YouTube-kanavallani lukuisia.

Linkit

[Linkki YouTube-kanava: Nanci Trivellato] [Linkki: Consciousness Development Program (”Tietoisuuden kehitysohjelma”)] [Linkki: www.nancitrivellato.com] [Linkki: TEXxPassoFundo, Nanci Trivellato: How out-of-body experiences could transform yourself and society (Nanci Trivellaton TEDx-puhe: Kuinka kehostapoistumiskokemukset voisivat muuttaa sinut ja yhteiskunnan, suomenkielinen tekstitys)

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Haastattelussa Robert Monroe, ihmisen tietoisuutta tutkivan Monroe-instituutin perustaja

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä. [Linkki Wikipedia: Robert Monroe] [Linkki nettisivu: Monroe Institute]

R.I.P. Robert Monroe (30.10.1915 – 17.3.1995)

Robert Monroe: Kun olimme äänen ammattilaisia, niin aloimme luonnollisesti pohdiskella jotain tapaa käyttää ääntä antamaan uuttaa suuntaa yrityksellemme. Yrityksemme tutkimus- ja tuotekehitysosastolla keksittiin tutkia ensimmäiseksi, että miten ihmisiä autettaisiin oppimaan nukkuessaan. Aloimme tehdä vuonna 1956 tutkimuksia kuinka tuollainen toteutettaisiin. Ensimmäinen ongelma oli, että kuinka ihmiset saadaan nukahtamaan. Aloimme käyttää ääntä auttamaan ihmisten nukahtamista. Tuolla tavoin aloimme ensimmäistä kertaa päätyä siihen teknologiaan, johon olemme tuon jälkeen päätyneet.

Kuvateksti: Robert Monroen yrityksessä alettiin tutkia miten ihmisiä autettaisiin oppimaan nukkuessaan.

Tutkimuskohde irti kehosta vuonna 1958

Robert Monroe: Tuon matkan varrella tapahtui erittäin mielenkiintoinen asia. Minä itse olin tuon tutkimuksen pääkohde, vaadin sitä, koska olin erittäin utelias. Sitten vuonna 1958 elämässäni tapahtui [tutkimusten seurauksena] suuri, pelottava, kauhistuttava muutos. Aloin yksinkertaisesti sanottuna kokea siihen aikaan kehostani pois siirtymistä.

Alkoi ”unella” lentämisestä

Robert Monroe: Ainakin vuosi tai enemmän ennen tuota minulla alkoi olla lainausmerkeissä ”unia” lentokentän kiitotielle rullaamisesta ja lentokoneen nostamisesta maasta irti. Tuo on helppo ymmärtää, koska olin lentäjä. Kun sain koneen ilmaan ja katsoin, niin siellä oli sähköjohtoja, aivan kuin olisin lentänyt kadulla. Yläpuolella oli sähkölinjoja ja puhelinlinjoja, eikä sieltä pois pääsemiseksi löytynyt aukkoa. Tuota toistuvaa unta oli jatkunut ainakin vuoden.       

Tappaako värinätila?

Robert Monroe: Sitten vähän ennen tuon vuonna 1958 tapahtuneen suuren asian tapahtumista aloin kokea myös kummallista värähtelyä. Aivan kuin kehoni olisi värähdellyt, mutta värähtelyn tunnetta ei ollut, se oli sisäistä. Kun olin kokenut tuon värähtelyn 25 – 30 kertaa, ajattelin että pääasia on taistella itseni irti siitä värähtelystä, vain vetää itseni irti siitä värähtelystä. Seuraava askel oli, että tämä ei johda mihinkään, minä pelkään sitä liikaa, jos se tappaa minut, niin tappakoon. Makailin eräänä iltapäivänä tuo mielessäni ja värähtely tuli, sanoin: jos se tappaa minut niin tappakoon. Odotin, odotin ja odotin. Jonkin ajan kuluttua, noin viidessä minuutissa se häipyi. Olin yhä elossa, joten ajattelin: aha, nyt tiedän, ettei se tapa minua. Olen siis turvallisella maaperällä. Tuon jälkeen aloin yksinkertaisesti antaa sen tapahtua.

Kuvateksti: Robert Monroe pelkäsi, että kehostapoistumista usein edeltävä kehon värinätila tappaisi hänet.

Kuuluisa yö vuonna 1958

Robert Monroe: Makailin vuonna 1958 sinä yhtenä kuuluisana yönä vuoteessa perjantaiyönä odotellen sen värähtelyn loppumista jotta voisin nukahtaa. Yhtäkkiä tunsin jonkin töytäisevän olkapäätäni. Havaitsin töytäisseeni makuuhuoneeni kattoa. Se törmäily kääntyi ympäri, en tiennyt missä olin. Näin lattiaksi ajattelemastani tulevan ulos hassua suihkulähteen pulppuamista. Ajattelin, että missä olen, tämäpä on hassu uni. Katsoin tarkemmin ja ajattelin, että nyt jokin on hirvittävästi pielessä, ei tuo ole suihkulähde, se on kattokruunu, katosta tuleva valokuvio.

Kukas mies tuo on?

Robert Monroe: Katselin ympärilleni, siellä alhaalla, alapuolellani olevassa vuoteessa makasi vaimoni ja hänen vieressään sängyssä oli mies. Kuka voisi olla sängyssä vaimoni kanssa? En voinut vastustaa sen selvittämistä. Siirryin hieman lähemmäksi. Sitten minuun iski valtava shokki, koska se vaimoni kanssa vuoteessa oleva mies olin minä. Silloin iski pelko, kauhu. Mitä minä teen? Kuolenko minä? Päästäkää minut nopeasti takaisin, jotain. Menin tällä tavoin [uiden] ilman läpi, uin ilman läpi päästäkseni kehoon takaisin. Pum, pääsin kehoon takaisin. Tuo oli ensimmäinen kerta kun sain tämän selville. Asetuin järjestykseen hyvin nopeasti, kaikki oli hiljaista. Sydämeni oli rauhaton koska olin kiihdyksissä, mutta kaikki muu oli hyvin. Vaimoni nukkui hiljaa, ei ollut mitään ongelmaa. Noin kaikki täsmälleen alkoi vuonna 1958.

Kuvateksti: Robert Monroelle tuli tarve selvittää kuka hänen vaimonsa vieressä vuoteessa makaava mies oli.

Tutkimus- ja tuotekehitysosasto

Robert Monroe: Kun olin hyvin jääräpäinen tekemisissäni, niin tein käännöksen ja muutin yrityksessäni jo olevan tutkimus- ja tuotekehitysosaston suunnan tähän toiseen suuntaan saadakseni selville mitä minulle tapahtui tai selvittämään edes jotain, jotta saisin itse vastauksia. Motiivi oli hyvin itsekäs.     

Siniaallot, FFR, biauraaliset ääniaallot, Hemi-Sync

Haastattelija: Kun aloititte sen tutkimuksen omista kokemuksistanne, omasta tarpeestanne ymmärtää tapahtuvaa, niin siitä syntyi Hemi-Sync. Voisitteko kertoa siitä? Miten selvisi yhteys noiden äänikuvioiden ja tutkimienne kokemusten välillä? {Linkki Wikipedia: Hemi-Sync] [Linkki YouTube: Hemi-Sync esimerkki (kuulokkeet!)]

Robert Monroe: Ensiksikin minä itse olin päätutkimuskohde. Se alkoi hyvin yksinkertaisesti, tiesimme jo miten ihmiset vaivutetaan uneen. Aloimme käyttää unen aikaansaadaksemme terveeltä tieteelliseltä pohjalta siniaaltoja, jotka toistivat ihmismielen, ihmisaivojen, aivoaaltoja. [Linkki Wikipedia: Siniaalto] Vuonna 1960 aloimme käyttää ensimmäisen kerran sitä mistä olemme käyttäneet viimevuosina nimitystä taajuutta seuraava reaktio. [Linkki Wikipedia: Frequency following response (FFR), ”taajuutta seuraava reaktio”] Se on erilainen kuin Hemi-Sync, erilainen kuin Biaural beat -tyyppinen. [biaural beat = biauraalinen ääniaalto] Tätä voit kuunnella avoimessa ilmassa, se ei vaadi kuulokkeita maksimaalisen vaikutuksen saamiseksi. Käytimme sitä useita vuosia hyvin laajasti.

Kuvateksti: Hemi-Sync ja biaural beat (biauraaliset ääniaallot) toimivat parhaiten kuulokkeilla. Tee YouTube-haku hakusanalla biaural beat.

Robert Monroe: Mitä tulee Hemi-Syncin itsensä kehityskulkuun, niin Hemi-Sync -menetelmä ajoittui varsinaisesti todella vasta 1970-luvulle. Olimme ajautuneet mukaan kaapelitelevisio-asiaan, joka oli uusi radioasemien vastainen asia. Ajattelimme ryhmänä, että se olisi hyvä toteuttaa luomalla biauraalisia ääniaaltoja. Niin Hemi-Sync syntyi.

Kuinka Hemi-Sync toimii

Robert Monroe: Tiedät varmasti kuinka se toimii. Yhdentyyppinen signaali, sanotaan vaikka 100 hertsin signaali, lähetetään vasempaan korvaan, ja 104 hertsin signaali oikeaan korvaan. Mieli, aivot, muodostavat niiden erotuksen 4 hertsiä. Et voi kuulla sitä, se on liian alhainen taajuus kuultavaksi, mutta se on erittäin tehokas saamaan ihmismieleen sen 4 hertsiä, joka on aivoaaltotaajuus.

Haastattelija: Mitä hyötyä Hemi-Syncistä on tutustuttaessa erilaisiin tietoisuuden tiloihin?

Robert Monroe: Hemi-Sync on ääni, eikä se täten häiritse kehoa. Mieli voi hyväksyä sen tai torjua sen. Se ei pakota itseään sinuun, se sanoo vain: tässä olen. Käyttösovellukset ovat niin laajat, että me emme todellakaan tiedä niitä kaikkia, löydämme uusia kaiken aikaa. Otetaan ääripäät: voit käyttää Hemi-Synciä pitämään sinut hereillä, toisaalta sillä voidaan vaivuttaa henkilö uneen. Tuohon väliin jää monenlaisia tietoisuuden tiloja, joihin Hemi-Synciä voidaan käyttää. Valvetilassa voit olla äärimmäisen keskittynyt, tarkkaavainen, superhereillä. Sillä voidaan myös stimuloida fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi urheilussa.

Kuvateksti: Haastateltava sanoo, että Hemi-Sync ei häiritse kehoa, koska se on ääntä.

Tärkeä keksintö: keho nukkuu, mieli hereillä

Robert Monroe: Hemi-Syncillä voidaan myös saavuttaa tila, joka antaa mielesi olla hereillä kehon nukkuessa. [Kehostapoistuttaessa on tyypillistä tila, jossa keho nukkuu mutta mieli on hereillä.] Tuo tarkoittaa, että fyysinen kehosi, fyysisen kehosi ominaisuudet ovat unessa. Tuo löydös on erittäin, erittäin, merkittävä: sinä et tarvitse kaikkea viiden aistisi syöttöä ollaksesi hereillä, pystyäksesi ajattelemaan, ollaksesi tietoinen.

Tuo löytö on erittäin merkittävä, koska ajattelemme aina, että meillä on oltava aina kaikki se fyysisten aistien syöttö, jotta pystyisimme ajattelemaan. Me emme tarvitse sitä. Hemi-Sync mahdollistaa tuon tärkeän asian oppimisen erittäin helposti. Nuo olivat esimerkkejä, joiden väliin jää erilaisia tietoisuuden tiloja. Mihin tahansa mieli pystyykään, Hemi-Sync auttaa sinua tekemään sen muuttamalla huomion keskipistettä, tietoisuuden kohdistusta.

Kuvateksti: Robert Monroe pitää tärkeänä havaintoa, että mieli voi olla hereillä vaikka keho nukkuu.

Tietoisuus hallinnassa

Robert Monroe: Voin ylpeänä sanoa, että koko kehon ulkopuolelta löytämäni konsepti on yli sen mitä kutsumme uneksi. Hemi-Synciä hyödyntäessämme  annamme henkilön hallita ensimmäistä kertaa omaa tietoisuuttaan. Ja liittyen tuohon, eräs keksimistämme avainasioista on se, että kun autamme henkilöä yhden kerran saamaan selvyyden tästä tietystä tilasta, niin hän voi vuorostaan tavallaan palauttaa sen omalla tahdollaan. Hänellä on siitä muistikuva ja hän voi palauttaa sen mieleen. Jos Hemi-Sync on aiheuttanut sinulle tietyn tilan, niin pystyt muistamaan vaikutuksen ja olemaan siinä tilassa uudelleen. Erittäin tärkeää.

Tietoisuus on jatkumo, ”hautaanlaskutila”

Robert Monroe: Minä tarvitsin vastauksia, joten me ohitimme tämän unena tunnetun tiedostamattoman tilan saadaksemme selville mitä tuonnempana tapahtui, silloin kun emme saa juurikaan signaaleja fyysiseltä keholta, mitä siellä tapahtuu? Ilmeni tärkeä asia: tietoisuus on jatkumo, se ei lopu silloin kun menetämme tietoisuuden täällä. Jos emme ole tietoisia täällä, olemme tietoisia ”siellä”, mikä tahansa tuo ”siellä” onkaan, minä en osaa sanoa mikä tuon ”siellä” määritelmä on. Mutta me olemme ”siellä”.

Tuo tarkoittaa hyvin yksinkertaisesti sitä, että kun menet nukkumaan täällä, niin et menetä tietoisuuttasi, sinä vain vaihdat tietoisuuden kirjossa toisentyyppiseen valveillaoloon. Me emme tiedä kuinka pitkälle tuo tietoisuuden kirjo ulottuu, se on pitkä vyöhyke, loputon. Me käytämme siitä nimitystä interstate, hautaanlaskutila. [inter = laskea hautaan, state = tila, interstate = osavaltioiden välinen]

Kuvateksti: Epäselväksi jää, tarkoittaako Robert Monroe sanalla interstate jonkinlaista ”välitilaa” vai hautaanlaskutilaa.

Samassa vaiheessa aika-avaruuden kanssa

Robert Monroe: Me olemme ihmisinä kiinnittäneet huomiomme aika-avaruuteen. [Linkki Wikipedia: Aika-avaruus] Sanotaan vaikka, että jos katselisit tiettyä elokuvaa, niin olisit keskittänyt tarkkaavaisuutesi siihen. Kyse on tuontyyppisestä vaiheistuksesta. Me olemme samassa vaiheessa aika-avaruuden kanssa. [Linkki Wikipedia: Vaihe] Jos katsot TV:stä poispäin tai jotain, ajattelet mitä aiot tehdä seuraavana aamuna ylös noustessani, niin olet hieman eri vaiheessa, koska huolenaiheesi ei ole se mitä siinä tapahtuu nyt. Kun ajattelet, ainoastaan ajattelet, niin olet hieman eri vaiheessa aika-avaruuden kanssa. Olet yhä täällä, mutta tietoisuutesi ei ole pelkästään täällä fyysisessä itsessäsi, olet hieman poissa samasta vaiheesta.

Päiväunelmointi

Robert Monroe: Kun teet tuota hieman pidemmälle, päädyt siihen mitä kutsutaan päiväunelmoinniksi. Olet keskittynyt hyvin paljon ajatuksiisi, mutta kehosi on täällä, tiedät kehosi olevan täällä, tiedät olevasi yhä aika-avaruudessa. Kyse on siis vaihesuhteesta, sanotaan vaikka että 60 % sinusta on yhä fyysisessä tietoisuudessasi ja 40 % päiväuneksii jossakin.

Hallitsematon vaiheistus

Robert Monroe: Jos siirryt vielä hieman lisää, päädyt samankaltaisiin asioihin kuin hallitsemattomassa vaiheistuksessa, jota aiheuttaa esimerkiksi alkoholi, olet humalassa, tai huumeet, olet jossakin huumepilvessä. Tuo kaikki on kuitenkin kontrolloimatonta, valtavan hallitsematonta. Et pysty itse aloittamaan sitä, lopettamaan sitä, mutta olet poissa oikeasta vaiheesta, havaitset kaksi asiaa yhdellä kertaa: hallitsematon sälä ja fyysinen materia. Tästä päästäänkin toiseen erittäin vakavaan kysymykseen.

Kuvateksti: Kuvan mies ei ole Robert Monroen mukaan samassa vaiheessa aika-avaruuden kanssa, mutta ei myöskään täysin vastakkaisessa vaiheessa.

Psykoosi

Robert Monroe: Henkilö, jolla on dementia tai jonkin tyyppinen psykoosi, on kaksinaisessa vaihesuhteessa, eikä hän pysty tekemään eroa aika-avaruuden aineelliselle vaiheelle ja toiselle havaitsemalleen, joten hän näkee pikkumiehiä, kuulee ääniä ja kaikenlaisia asioita jotka tulevat hänelle tästä toisesta vaihesuhteesta. Hän ei osaa selittää sitä, joten hän yrittää yhdistää nuo molemmat aina siihen pisteeseen asti, että ne ovat molemmat sama asia, vaikka ne eivät ole todellakaan sama asia. Hän joutuu siis mielisairaalaan tai hänelle annetaan lääkkeitä, kuten beetasalpaajia, tuon toisen vaiheistuksen lopettamiseksi. [Linkki Wikipedia: Beetasalpaajat]

Samassa vaiheessa, eri vaiheessa, vastakkaisessa vaiheessa

Robert Monroe: Näette mitä tarkoitan vaiheistuksella. Otan paperiarkin.

Kuvateksti: Robert Monroen videossa paperiarkilla näyttämä esimerkki vaiheistuksesta. 1) Paperiarkki on suoraan sinua kohti. Olet samassa vaiheessa ”aika-avaruuden” kanssa. Kirjain A näkyy selkeästi. 2) Paperiarkkia on käännetty hieman suhteessa sinuun. Olen hieman eri vaiheessa ”aika-avaruuden” kanssa. Kirjainta A alkaa olla vaikeuksia nähdä. 3) Vaihe-ero on kasvanut. Ei näy juuri mitään, ainoastaan paperin laita. 4) Paperin alkuperäinen sinua kohti osoittanut puoli on kääntynyt sinusta poispäin. Vaihe-ero on edelleen kasvanut. Alat nähdä jotain muuta. 5) Olet täysin vastakkaisessa vaiheessa ”aika-avaruuden” kanssa. Näet jotain täysin muuta kuin mitä paperin toisella puolella oli.

Ennen kuin keho, virityslaite, lakkaa toimimasta

Robert Monroe: On kyse tuontyyppisestä asiasta. Nämä ovat suhdelukuja. Tietoisuuden suhteen kaikessa on kyse suhdeluvuista. Kun päädymme tiettyyn pisteeseen, meidän on kohdattava fyysinen kuolema. Se tarkoittaa sitä, että tämä fyysiseksi kehoksi nimittämämme virityslaite ei enää toimi, joten meidän on vaiheistettava itsemme siitä irti, olemme täysin vastakkaisessa vaiheessa, olemme siis täysin ”siellä”. Tietoisuutemme ei ole tästä riippuvainen, se on ”siellä”. ”Siellä” oleminenkin on todellisuus. On muitakin todellisuuksia, muita alueita, joissa meillä oleva mieli, ihmistila, voi olla tietoinen. Sinä voit oppia ja tehdä tätä jo paljon ennen kuin sinun on pakko pudottaa tämä fyysinen keho pois jatkaaksesi. Sinä voit mennä leikkimään sinne ja pitää hauskaa.

Kuolemasta selviytyminen

Haastattelija: Mitä merkitystä on tällä sinun todistamallasi kyvyllä ottaa yhteyttä näihin toisiin todellisuuksiin tai toisiin vaiheisiin?

Robert Monroe: Mielestäni ensimmäiseksi on tärkeintä ymmärtää nuo suhdeluvut, jotta voimme alkaa luokittelemaan noita muita tietoisuuden tiloja, mitä ne todella ovat, tutkimaan niitä. Olemme tulleet pitkän matkan sille tasolle, että tiedämme olevamme enemmän kuin fyysinen kehomme. Mitä tuo merkitsee? Se tarkoittaa, että sillä mitä teet täällä ei ole mitään merkitystä. Teet mitä tahansa… Tämä on vastoin monia uskomusjärjestelmiä, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mitä tahansa teet, niin saavutuksillasi ja käytökselläsi täällä ei ole merkitystä sen kannalta oletko vai etkö ole olemassa fyysisen kuolemasi jälkeen. Voit olla hieno pyhimys tai julmin kuviteltavissa oleva henkilö, mutta tulet silti selviämään fyysisestä kuolemasta. Se on automaattinen asia.

Kuvateksti: Haastateltava sanoo, että fyysisestä kuolemasta selviytyminen on automaattinen asia. [Musiikkilinkki YouTube: Haetarirock]

Uskomisen ja tietämisen välinen ero

Robert Monroe: Tämä menetelmä antaa sinulle mahdollisuuden alkaa tietää tuo asia, ei uskomaan siihen, vaan tietämään sen. Uskomisen ja tietämisen välillä on suuri ero, valtava ero. Ajattele sitä upeaa vapautta jonka saat tietäessäsi, että selviät kuolemasta. Et usko siihen, vaan tiedät sen. Miten elämääsi vaikuttaisi se tieto, että sinä selviät fyysisestä kuolemasta? Voit leikkiä täällä ja elää täällä paljon täysinäisemmin, yksinkertaisesti siksi, että sinua elämässäsi niin paljon hallinnutta kuolemanpelkoa ei enää ole.

Miksi me täällä olemme leikkimässä?

Haastattelija: Kun huomioidaan se mitä olet sanonut, niin mikä on tarkoitus leikkimisellemme täällä? Mitä varten me olemme täällä?

Robert Monroe: Sinä tulet tänne energiapyörteenä. Ja voisin lisätä, että vierasperäisenä tälle Maan elinkaarijärjestelmälle. Sinä et kuulu tänne, joten sinä yrität muuttaa tätä. Mutta miksi me tulemme tälle kapistukselle, josta käytämme nimitystä Maa, elämme Maassa ja olemme ihmisiä? Erittäin, erittäin kiehtova vastaus, mitä enemmän asiaa tarkastelet, sitä ilmiselvemmäksi se sinulle käy: sinä tulit tänne oppimaan. Mitä sinä tulit tänne oppimaan? Nämä ovat arkaluontoisia ja raakoja kysymyksiä. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

”Matkalla kauppaan voi tapahtua hirvittäviä asioita”

Robert Monroe: Tästä kombinaatiosta rakentuu olento, joka on superolento. Ja tuo on totta, paitsi että matkalla kauppaan voi tapahtua hirvittäviä asioita, kuten sanotaan. Me luulemme tulevamme tänne ja oppivamme sen asian. Luulemme lähtevämme ja menevämme takaisin sinne mistä tulimmekin.   

Kuvateksti: Robert Monroe sanoo, että ”matkalla kauppaan voi tapahtua hirvittäviä asioita”.

Kun tiesin, että kehon ulkopuolella lentely ei tapa

Robert Monroe: Sen sijaan että olisin vain lennellyt ympäriinsä kehon ulkopuolisessa tilassa, niin sen jälkeen kun tiesin, ettei se tapa minua, niin minusta tuli utelias. Järki kävi uteliaaksi. Mitä tässä oikein on meneillään? Mitä tapahtuu? Analyyttiset kykyni alkoivat työskennellä sen asian kimpussa.

Unohtaminen, muistiongelmia

Robert Monroe: Minä tykkään sanoa niin, että me olisimme lähdössä kotiin laukku täynnä ”herkkuja”. Veisit sen kotiin ja näyttäisit paikallisille pojille kuinka paljon olet oppinut ja mitä osaat tehdä. Ainoa ongelma on, että kun olemme tekemässä sitä, niin me unohdamme, ”matkalla kauppaan” tapahtuu jotain sellaista mitä emme osaa odottaa. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

Riippuvuus

Robert Monroe: Meistä tulee riippuvaisia ihmisenä olemisesta. Kun poistumme tietystä elämästä, niin me sanommekin kotiin lähtemisen sijasta: ”No, taidan menne takaisin vielä yhden kerran. Taidan olla seuraavalla kerralla miehen sijasta nainen. Sen pitäisi olla hauskempaa. Vain yhden kerran vielä, sitten lähden kotiin.” Me kierrämme, menemme takaisin ja meistä tulee jälleen ihmisiä. Menemme takaisin kokemaan uuden ihmiskokemuksen, uuden elinajan. Tulemme jälleen pois ja jatkamisen sijaan sanommekin: ”Minun on pakko mennä takaisin, koska en nähnyt koskaan Pariisia. Haluaisin käydä ainakin kerran elämässäni Pariisissa. Elän uudelleen että voin käydä Pariisissa.”

Kuvateksti: Haastateltava sanoo, että ihmiset unohtavat mistä he ovat tänne tulleet. Mistä sinä olet tullut tänne?

Unohdat mistä tulit

Robert Monroe: Keräät jokaisessa seuraavassa elinajassa enemmän kuormaa. Elät näitä seuraavia elämiä, kunnes lukitut tiukemmin, tiukemmin ja tiukemmin. Lukitut ihmisenä olemiseen niin tiukasti, että unohdat mistä tulit. Olet menettänyt kaiken halusi häipyä ja lähteä kotiin. Olet menettänyt kaiken, koska tämä on niin ylivoimaisen addiktoivaa. Et osaa ajatella mitään muuta kuin tätä aika-avaruutta, aineellista materiaa, kaikkia siellä tapahtuneita asioita. Miten kovasti tahansa yritätkin, niin et pääse siitä eroon. Syy on se, että mitään lakia ei ole, mutta kun sinä lainausmerkeissä ”kuolet”, niin kotiin lähtemisen sijaan sinä teetkin itse päätöksen: minun on mentävä takaisin, en syönyt riittävästi pihvejä, mansikoita, minulla ei ollut riittävän monta lasta, kaikenlaisia asioita. Noin me lukitumme ihmisenä olemiseen.

Uskomusjärjestelmiksi nimitetyt tekosyyt

Robert Monroe: Miksi me emme oivalla tätä enemmän ja enemmän? Koska me olemme niin syvästi riippuvaisia. Kehitämme tätä prosessia järkiperäistääksemme tekosyitä, joita kutsumme uskomusjärjestelmiksi. Jossakin matkan varrella alat löytää uskomusjärjestelmästä säröjä. Alat löytää tekosyitä, jotka eivät toimikaan kovin hyvin. Analyyttisuus tulee mukaan: Hei, odota, jokin tässä menee väärin. Tämä ei toimi. 2 + 2 = 6. Ei, ei. Väärin! Yritä uudelleen. Alat huomata, että reikiä ja säröjä on. Silloin alat kasvaa uudelleen ja alat löytää tietäsi jälleen ulos. Lopulta sinulla on ”pakonopeus” ja sinä tosiaan lähdet kotiin, ja siitä tässä kaikessa on kysymys.

Kuvateksti: OBE-kokija ja tietoisuustutkija Robert Monroe sanoo, että kaikessa on kyse kotiin lähtemisestä.

Heshe

Haastattelija: Ovatko nämä erittäin provosoivat ajatukset oman analyyttisen ihmismielesi seurausta vai onko tämä informaatio tullut jostakin ihmismielesi ulkopuolisesta lähteestä?

Robert Monroe: Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Se on yhdistelmä. Olen saanut vuosien varrella ilmiselvästi paljon ei-ihmisystäviä. Erään ei-ihmisystävän kanssa ajauduimme keskusteluun tavoitteista. Hän [miehestä] sanoi, anteeksi, sanoin hän [miehestä], se ei ole totta. En tiedä oliko kyseessä he [hän, miehestä] vai she [hän, naisesta], joten kehitin nimityksen heshe. Joten heshe sanoi, että ”ehkä meidän tavoitteemme ovat erilaiset.” Minä sanoin vuorostani, että ”enpä ajattelisi niin.” Heshe kysyi, että ”mikä sinun tavoitteesi on?” Minä ajattelin olla hyvin ylväs ja henkinen, sanoin: ”olen omistanut tavoitteeni ihmiskunnan palvelemiseen, sitä haluan tehdä.” Heske sanoi: ”Kyllä, tuo on erittäin ylväs tavoite, mutta on muitakin tavoitteita.”

Minä yritin saada selvyyttä. Tuo oli hauska syötti, houkutin. Tuo sai minut uteliaaksi, että mitä muita tavoitteita voisi olla? Koin suuren valaistumisen kuukausia ehkä vuosia myöhemmin, että toinenkin tavoite oli. Tuo tavoite oli mennä kotiin. Kuinka mainio idea olisikaan mennä kotiin.

Minun ei oletettu tekevän niin

Robert Monroe: Minä olin käynyt kotona kaksi kertaa ja minut oli pitänyt raahata ”potkien ja kirkuen” takaisin, koska se ei ollut se mitä minun oletettiin tekevän. Tiesin mikä koti oli. Tiesin, että tavoite on kotiin meneminen. Tiesin millainen koti oli, se mistä minä tulin. Minun suuri tavoitteeni oli siis valmistautua menemään kotiin. Minulla oli vuosia tuo tavoite: kotiin meneminen.    

”Nopea katkaisin” -metodi

Robert Monroe: Kysyin siltä aineettomalta heshe-ystävältäni. Hän sanoi, että minä näytän miten sinä voit mennä kotiisi vierailulle. Minä halusin vain pienen vierailun stimuloidakseni itseäni. Halusin saada uudestaan ”maistiaisia” kodista. Tiesin millainen se oli. Joten heshe näytti miten se tehdään ja opin sen mistä käytän nimitystä ”nopea katkaisin” -metodi päästäkseni täältä sinne. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta se on kuin venyttäisit kuminauhan [eteenpäin] näin ja päästäisit sitten irti, niin sitten sinä olet siellä, klik. Minä käytän tuosta nimitystä jonnekin pääsemisen ”nopea katkaisin” -metodi. Tuota käytettyäni olin yhtäkkiä kotona.

Kuvateksti: Monroe vertaa jonnekin pääsemisen ”nopea katkaisin” -metodia, eteenpäin venytettyyn ja sitten takapäästään löysättyyn kuminauhaan.

Koti ja syvällinen muutos

Robert Monroe: Tuo kotijuttu aiheutti erittäin, erittäin syvällisen muutoksen, koska menin ja pääsin kotiin. [Pitkä kuvaus kodista on käännökseen rajusti tiivistetty.] Siellä oli niitä niin kauniina muistamiani valtavia paahtavia pilviä. Niissä oli monia, monia, värisävyjä, kirkkaita värejä, jotka vaihtuivat kuin sateenkaaren värit. Käytän tämän kuvailuun aika-avaruustermistöä, koska se on ainoa tapa jolla sen voi tehdä. Siellä ollessaan kuuli upeaa musiikkia. Minä tulkitsin sen musiikiksi, mutta se oli jotain muuta. Se oli tietysti jonkin tyyppistä värähtelyä, mutta minulle se ilmensi itsensä musiikkina, kauniina, kauniina musiikkina, kuin valtava kauniisti johdettu sinfoniaorkesteri ja mahtava tuhansien ihmisäänien kuoro. Makailin tuolla nopealla paluuvierailulla pilvissä, katselin niitä kauniita kuvioita ja kuulin sitä ainutlaatuista musiikkia.

Tylsistyminen

Robert Monroe: Kiinnitin huomiota, mihin? Pilvikuvio meni esimerkiksi näin, ja jos odotti tarpeeksi kauan, niin se sama pilvikuvio tuli ja meni samalla tavalla. Se oli silmukka, jatkuva silmukka, silmukassa ei ollut mitään uutta. Sama juttu tuli takaisin uudelleen, uudelleen ja uudelleen. Sitten kuuntelin sitä musiikkia. Ja toden totta, siinä oli kaunis melodiakulku, ja kun odotti tarpeeksi kauan, niin sama instrumentti ja melodiakulku toistui. Silloin huokaisin syvään, koska tajusin. Silloin tiesin miksi olin lähtenyt kodistani pois: minä olin tylsistynyt, siellä ei ollut mitään uutta opittavaa, olin utelias, olin kyllästynyt katselemaan kuinka pilvet tekivät samaa asiaa ikuisesti ja kyllästynyt kuuntelemaan musiikin tekevän samaa asiaa ikuisesti. En halunnut olla siellä kauempaa. Tuosta syystä jätin kodin. Yksi asia lopuksi: tajusin, että aivan kuin olisin kasvanut ulos hansikkaasta, en mahtunut sinne enää.  

Kuvateksti: Monroe-instituutin perustaja Robert Monroe kertoo tylsistyneensä kotona.

Tässä on teille uusia pelejä

Robert Monroe: Kun olin omistautunut ja odottanut innokkaasti vuosien ajan kotiin pääsyä, niin tuo oli musertavan surullista. Olin oppinut kaikkia näitä uusia ”pelejä” ihmisenä ollessani. Yritin opettaa heille, mutta he sanoivat, että emme me sinun pelejäsi halua, meillä on omat pelimme, emme halua uusia pelejä. Sitten lähdin pois surullisena. Tajusin silloin, että olin todellakin kasvanut kodistani ulos. En voinut mennä kotiin, kotiin meneminen ei ollut minulle mahdollista. Tuo tavoite päättyi. Kärsin melkoisesta masennuksesta kun tuo tavoite sulkeutui minulta ja palasin palvelemaan ihmiskuntaa. Jäi iso tyhjiö.

Intspec ja uusi tavoite

Haastattelija: Voitko kertoa meille uuden tavoitteesi?

Robert Monroe: Tapasin uuden ystävän, joka oli jälleen heshe. Annoin tälle toiselle ystävälle toisentyyppisen nimen, en halunnut käyttää nimitystä heshe. Käytin tästä uudesta ystävästä nimitystä intspec, joka on lyhenne sanoista älykäs laji. [intelligent species = ”intspec” = älykäs laji.] Tuo tarkoitti siis sitä, että minä itse en ollut älykästä lajia. Tuon ei-aineellisen olennon kanssa kehittyi erittäin syvällinen ja lämmin suhde. En nähnyt häntä koskaan aineellisessa muodossa, hänellä ei ollut muotoa, hän oli vain energia. [Linkki Wikipedia: Pimeä energia]

Sitä jatkui useita vuosia, kunnes kysyin äkkiä missä hänen kotinsa oli. Hän kysyi, että ”haluaisitko lähteä sinne? Näytän sen sinulle matkallani kotiini”. Minä sanoin, että ”kyllä kiitos”. Ja niin hän teki. Uudeksi tavoitteekseni tuli tulla intpectiksi. Tavoitteekseni tulI kasvaa ja olla intspec. Kaikki suunnitelmani muuttuivat, lähtisin kohti tuota olemisen tilaa. Tuo intspec antoi minulle niin monia erilaisia loistavia asioita, kuten että hän saattoi minut tulevaisuuteen katsomaan viimeistä kertaani ihmisenä.

Kuvateksti: Intspec on lyhenne sanoista intelligent species, älykäs laji.

Ajan ja avaruuden ulkopuolella

Robert Monroe: Eräänä päivänä intspec sanoi minulle ajan ja avaruuden ulkopuolella sijaitsevassa tapaamispaikassamme, että tämä on meidän viimeinen tapaamisemme. Minä lausahdin valtavassa shokissa: ”miksi?” Intspec sanoi minulle: ”koska sinä valitset toisen reitin ja sinun on opittava tuon toisen reitin varrella”. Kysyin, että ”tapaammeko toisemme jälleen?” Hän sanoi: ”Emme tässä muodossa.” Minä kysyin, että ”mitä minä olen tehnyt?” Hän sanoi, että ”et sinä ole tehnyt mitään väärin, sinä olet vain lähtenyt toiseen suuntaan ja sinun on opittava tuo toinen suunta. Ja palattava takaisin alkeisiin ennen kuin voit mennä yhtään pidemmälle.”

Tuon jälkeen intspec häipyi silmänräpäyksessä, hän oli poissa. Menin vielä arviolta 25 – 30 kertaa tuohon tapaamispaikkaan, eikä intspec ollut siellä koskaan, hän oli todellakin kadonnut. Tuo tilanne laukaisi uuden masennuksen, mutta se sai minut kysymään: Alkeet? Mitä hän oli tarkoittanut alkeilla? Aloin jäljittää alkeita, mitä minulta oli mennyt ohi? Minulta oli mennyt ilmeisesti jotain ohi, jotain erittäin, erittäin, tärkeää.

Kuvateksti: Tavallisesti opittaessa ensimmäiseksi otetaan haltuun perusasiat, alkeet. Oikein olevien alkeiden päälle voidaan rakentaa lisää.

Kuka on kuljettaja?

Robert Monroe: Koko minulta ohimenneiden asioiden etsintäprosessia on tarpeetonta käydä läpi. Lopulta päädyin yhteen muutoksen aikaansaaneeseen asiaan: Kauan aikaa sitten, jossakin 1960-luvulla, tämä tietoisuus, tämä minä, tämä mieli, ei tiennyt mitä tällä kehon ulkopuolisella aktiviteetilla olisi pitänyt tehdä. Minulla ei ollut mitään käsitystä mitä tehdä. Joten tein niin, että käytin sellaista fraasia, termiä, ajatusta, että meillä on ihmisinä totaalinen minuus. En pidä sanasta sielu, koska se ei vaikuta sopivan.

Lopulta sanoin: Hetkinen, minulta ohi mennyt asia on se, että minä olen ajellut tällä kulkuneuvolla toisissa maailmoissa, olen käyttänyt kaikki nämä vuodet tätä navigaattoria, tätä kuljettajaa, tätä kulkuneuvoa, enkä ole nähnyt vaivaa selvittääkseni, että kuka tässä oikein on se joka ajaa. Aloitin sanomalla, että tuo on perusasia. Tuota perusasiaa tarkastellessa avautui kokonaan uusi kuvio, se suuntasi minut täysin toiseen suuntaan.      

Muut vaihtoehdot unohtuvat

Robert Monroe: Tuon kautta aloin saada tietämystä, että mikä tahansa minkä pystyin kuvittelemaan nykyhetkellä päämääräksi, oli vaillinaista verrattuna niihin vaihtoehtoihin tai saatavilla oleviin mahdollisuuksiin sen jälkeen kun olen valmistunut [”suorittanut tutkinnon”] ihmisenä. Me nojaamme uskomusjärjestelmiimme. Me luulemme, että on vain tiettyjä asioita joita voimme tehdä sen jälkeen kun lainausmerkeissä ”lähdemme täältä ja olemme aineettomia”.

Me unohdamme nuo muut hyvin yksinkertaiset kuviot. Kaikki perustuu paikallisiin käsityksiin, paikallisiin ajattelutapoihin ja tekemiseen. Jopa se mitä kutsumme älykkyydeksi on vain erittäin ihmismäistä mittaamista. Tämä prosessi avasi minulle sen mitä valmistunut ihmisolento, joka valmistuu tästä ihmisten oppimisjärjestelmästä, voi olla. Päämäärät ovat mahtavat, paljon yli kaiken mitä pystymme edes ottamaan huomioon.

Kuvateksti: Puuttuuko planeetta Maasta ulkopuolinen näkökulma? Perustuuko kaikki liikaa paikallisiin käsityksiin ja uskomuksiin?

Sinäpä se vasta mahtava insinööri olet

Robert Monroe: Tieteentekijälle ensisijainen päämäärä on päästä jonnekin missä todellinen toiminta on, toiminta aika-avaruudessa loppuu, sillä on rajansa, mutta tällä tietoisuuden koko kirjolla ei ole rajoja. Miten pitkälle se ulottuu? Minä en tiedä, mutta yhden asian tiedän: Meillä kaikilla on kaipuu, joka ilmenee haluna mennä kotiin. Ilmaisemme sen ulospäin suuntautuvana mieltymyksenä etsiä muuta älykästä elämää, asioita maailmankaikkeudesta, kaikkea tuollaista.

Todellisuudessa haluamme kuitenkin tehdä erään avainasian, etsimme jotain muuta, ilmaisemme sen uskonnoissamme. Me haluaisimme mennä tapaaman sitä joka meidät on tehnyt. Minä tiedän kuinka sinun tekijääsi pääsee tapaamaan. Minä en ole tavannut tuota tekijää vielä. Me haluaisimme mennä ja lainausmerkeissä ”emme astua tekijämme varpaille, mutta sanotaan vaikka, että kätellä tuota tekijäämme ja sanoa kuinka suurenmoinen insinööri hän on, kuinka loistava suunnittelija hän, heshe, on, ja päästä uuteen peliin tekijämme kanssa”.  Tuo on vain yksi loputtomista vaihtoehdoista joita kukin voi valita. Jos haluat, niin sinä itse voit olla tekijä. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Haastattelussa kehostapoistuja ja OBE-kouluttaja William Buhlman

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Torjunta

Haastattelija Kevin Moore: Sinun matkasi on alkanut yli 40 vuotta sitten, mutta olet sanonut aloittaneesi itse asiassa tavallaan hieman ateistina.

William Buhlman: Kyllä, niin tein. Kukaan ei olisi pystynyt vakuuttamaan minua, että kehostapoistumiskokemukset ovat totta. Olin 1970-luvun alussa täysi agnostikko, ateisti, mitä tahansa nimitystä haluat siitä käyttää. Torjuin uskonnon ja koko henkisen maailmankatsomuksen käsitteen. En uskonut sellaiseen lainkaan.

OBE ja NDE, kuolemattomuus

Haastattelija: Mikä on kehostapoistumiskokemuksen [OBE] ja kuolemanrajakokemuksen [NDE] välinen ero?

William Buhlman: Kuolemanrajakokemus on periaatteessa biologisen kehon tilapäinen kuolema, yleensä muutamien minuuttien ajaksi. [Linkki: NDE] Kehostapoistumiskokemus on kuolemanrajakokemuksen osatekijä tai tietoisuuden erottaminen. Kehostapoistumiskokemus voi tapahtua ja tapahtuu usein ilman minkäänlaista ruumiinvammaa tai fyysistä kuolemista. Monet ihmiset yhdistävät valitettavasti nämä kaksi yhdeksi, mutta asia ei ole lainkaan niin.

Kehostapoistumiskokemukset ovat paljon kuolemanrajakokemuksia yleisempiä ja ne tapahtuvat spontaanisti, usein kun ihmiset ovat nukkumassa. Ne voivat olla myös itse käynnistettyjä, joka on tietysti sitä mitä minä opetan. Siis kuinka kokemuksen voi käynnistää itse, jotta voit todistaa sen itsellesi, jotta voit todistaa oman kuolemattomuutesi.

Kuvateksti: William Buhlman sanoo, että kukin voi todistaa kehostapoistumiskokemuksella itselleen oman kuolemattomuutensa.

Kehostapoistumisen harjoittelu, OBE:n käynnistäminen itse

Haastattelija: Kuinka monta kehostapoistumiskokemusta sinulla sitten on?

William Buhlman: Jokainen on erilainen. Minä harjoittelen itsekäynnistämistä säännöllisesti. Käytän niitä metodeja joista olen kirjoittanut. Olen kirjoittanut vuosikymmenten varrella 40:stä eri metodista. Minulla ja monilla ihmisillä on niitä kerran viikossa, se ei ole harvinaista. Mutta jokainen on erilainen.

Kehostapoistumista alkaen vuodesta 1972

Haastattelija: Millainen kehostapoistumiskokemus on sinulle itsellesi?

William Buhlman: Kehostapoistumiskokemus on minulle omalaatuinen ja se on muuttunut vuosikymmenten varrella, koska ensimmäiseni tapahtui vuonna 1972. Varhaisten kokemusteni aikaan ne olivat hyvin aineellisen kaltaisia, tavallaan kuin aineellisen maailman tarkastelua eri perspektiivistä. Pieniä muutoksia oli, kuten seinien värit. Kun aloin tuntea oloni turvallisemmaksi, niin aloin oivaltaa liikkuvani sisäänpäin moniulotteiseen maailmankaikkeuteen. Huomasin nopeasti aineellisen maailman olevan vain epidermi., ja kun meillä on kehostapoistumiskokemus, niin me liikumme paremman termin puuttuessa ”vähemmän tiheisiin ja korkeammin värähteleviin todellisuuksiin”. [Linkki Wikipedia: Orvaskesi, epidermi]

Tuo muuttaa kokemaasi ympäristöä. Eri ihmiset kokevat erilaisia todellisuuksia riippuen heidän tietoisuutensa tilasta ja energiakehonsa värähtelytiheydestä. Monimuotoisuus on suunnattoman suurta, mutta alkuvaiheessa useimmat ihmiset kokevat lähes fyysisenkaltaisen esitysmuodon heidän aineellisesta ympäristöstään.

Kuvateksti: OBE-kouluttaja William Buhlmanilla on vuonna 2022 ilmiöstä jo 50 vuoden kokemus. [Musiikkilinkki YouTube: 1972]

Aineeton laji

Haastattelija: Pystyt menemään näihin korkeammin värähteleviin tiloihin ja kuka tahansa sellaisen tekemiseen koulutettu pystyy menemään niihin myös. Onko tuo se ulottuvuus josta me tavallaan alun perin tulimme?

William Buhlman: Kyllä. Yksi minun ja muiden selville saamista asioista on, että me olemme aineeton laji, siitä ei ole epäilystäkään. Tieteessämme ja kulttuurissamme on taipumus keskittyä ainoastaan aineeseen, mutta me tiedämme tuhansista kehostapoistumiskokemuksista – miljoonilla ihmisillä on näitä kokemuksia – että aineellinen maailma on epidermikerros. Kun sinulla on kehostapoistumiskokemus, niin sinä liikut sisäänpäin vähemmän tiheään, sanotaan maailmankaikkeuden ytimeen. Alat liikkua silloin kohti ympäristöä joka on varsinainen kotimme.

Vierailijat

William Buhlman: Olemme kaikki vierailijoita, emmekö olekin? Olemme täällä ehkä 70, 80 tai 90 vuotta, mutta olemme vain vierailijoita. Tietoisuutemme asuttaa väliaikaisesti biologista kulkuneuvoa. Me olemme puhdas tajunta, ja tajuntana me olemme olemassa ilman kehoa, koska se on se mitä me todella olemme. Meillä on tosiasiassa taipumus ja mahdollisuus mennä kokemaan täysin tietoisina todellista kotiamme, joka on kehon tuolla puolen. Se on alkuperämme, se on todellinen luonteemme, se on todellinen kotimme. Tutkimusmatka on jännittävä, koska sinulla on mahdollisuus kokea todellinen itsesi ja todellinen elinympäristösi, ei tätä väliaikaista julkisivua, jota nimitämme materiaksi. 

Kuvateksti: Haastateltava sanoo, että me olemme puhdas tajunta, joten olemme olemassa myös ilman kehoa.

Ajatukseen reagoiva maailmankaikkeus

Haastattelija: Kertoisitko joitakin todellisen minuuden ominaisuuksia?

William Buhlman: Se on ensinnäkin aineeton, sillä ei ole muotoa, sillä ei ole rakennetta sellaisena kuin me sen tunnemme. Aineettomana lajina me olemme tietoisuus. Olemme uskomattoman luovia upeita olentoja, joilla on kyky luoda todellisuutemme maailmankaikkeuden jokaisella tasolla. Me teemme sen ajatuksillamme. Eräs selville saamamme asia on, että kehostapoistumiskokemuksen aikana maailmankaikkeudesta tulee progressiivisesti enemmän ajatukseen reagoiva.

Tämä on tärkeää siksi, että jos me alamme kytkeytyä omaan luomispotentiaaliimme, kun toisin sanoen liikumme sisäänpäin kehostapoistumiskokemuksen kautta, niin kustakin kohtaamastamme, sanotaan tasosta tai ulottuvuudesta tai todellisuudesta, tulee progressiivisesti enemmän ajatukseen reagoiva, vähemmän tiheä. Ja sanotaan vain, että meille on helpompaa luoda todellisuutemme erittäin eleganteilla tavoilla.

Taivas on harhaanjohtava käsite

William Buhlman: Valitettavasti menneisyydessä, kuten raamatullisissa teksteissä, näitä todellisuuksia kutsuttiin taivaaksi, mutta me tiedämme nyt, että sana taivas on tietysti vain harhaanjohtava käsite. Kyse on ainoastaan loputtomasta ulottuvuuksien sarjasta. Ja on huvittavaa, että tämä sopii erittäin hyvin yhteen kvanttifysiikan kanssa, jossa puhutaan tästä kahdentoista, kolmentoista tai neljäntoista ulottuvuuden ideasta. Me koemme sen kehostapoistumiskokemuksessa omakohtaisesti.

Kuvateksti: Kehostapoistuja William Buhlman sanoo taivasta harjaanjohtavaksi käsitteeksi. [Musiikkilinkki YouTube: Ei Eerika pääse taivaaseen]

Värähtelytiheys eli taajuus

Haastattelija: Onko se yhtä todellista kuin tämä olemassaolo vai onko se jopa todellisempaa?

William Buhlman: Se on aivan yhtä todellista kuin aineellinen maailma. Todellisuus riippuu värähtelytiheydestäsi. [Linkki Wikipedia: Aalto (fysiikka), (värähtelytiheys eli taajuus)] Se on eräs asia jonka olen saanut selville ja kokenut monia monia kertoja. Kun esimerkiksi kuolemme, niin me pudotamme aineellisen kehomme pois ja koemme vähemmän tiheän energiakehomme, mutta ympäristömme on myös yhtälailla vähemmän tiheä. Useimmille ihmisille se on heidän kokemustensa mukaan yhä muotoon perustuva. Se on meille yhä kiinteä. Se on erittäin kiinteä kokemus, koska kyse on sinun ja ympäristösi välisestä suhteellisesta tiheydestä.

Tuo on erittäin tärkeä yksityiskohta, koska se on monille ihmisille niin todellista, että monet eivät edes oivalla sitä. Ihmisillä on ollut kehostapoistumiskokemuksia, eivätkä he ole edes tajunneet sitä ennen kuin heidän kätensä on mennyt jääkaapista läpi heidän yrittäessään avata sitä tai jotain. Olen saanut tuollaisesta tuhansia kirjeitä. He yrittävät saada vettä lavuaaristaan ja yrittävät kääntää aineellista vettä auki, jolloin heidän kätensä meneekin läpi. Silloin he tajuavat. Se on siis useimmille ihmisille hyvin fyysisenkaltainen kokemus.

Kuvateksti: Jos käsi menee jääkaapin ovesta läpi, niin sen pitäisi vähintäänkin herättää ajatuksia.

Tietoisuuden tila lähtee mukaan

Haastattelija: Voisiko sanoa, että olemme kehostapoistumiskokemuksessa rakastavampia, huolehtivaisempia ja kaikki negatiiviset puolemme poistuvat?

William Buhlman: Minä en ole kokenut tuollaista. Saan valtavan määrän palautetta, koska kirjojani on käännetty kahdelletoista kielelle. Minun kokemusteni ja näkemieni tulosten mukaan me yllättävää kyllä otamme tietoisuutemme tilan mukaamme. Me emme ole jollakin maagisella tavalla toisenlaiseksi muuntautuneita. Tietoisuuden muuntumista tapahtuu, sen haluan tehdä selväksi, mutta kaiken kaikkiaan sinä kannat kehostapoistumiskokemuksesi aikana tietoisuutesi tilaa mukanasi. Olen havainnut saman pätevän myös kuoleman jälkeen, ihmiset kantavat yhä tietoisuutensa tilaa mukanaan. Jos sinulla on esimerkiksi pelkoja, niin sinä otat pelot mukaasi. Ne eivät katoa maagisesti. Tuota tarkoitan tietoisuuden tilan mukaan ottamisella.

Mennyt elämä

William Buhlman: Minun ja muiden ihmisten kokemusten perusteella monet meistä ovat olleet täällä lukuisia kertoja ennenkin. Me emme saavu tänne täysin puhtaalla tilillä. Me kannamme mennyttä elämää, tai miksi tahansa haluat sitä kutsua, mukanamme, tai sanotaan vain että menneen elämän mielikuvia, menneen elämän ongelmia. Ne on yhä ratkaistava. Toisaalta on myös kuin Mozarteiksi syntyneitä lapsia, joilla on nuorella iällä uskomattomat taidot, he ovat mahtavia muusikoita ja säveltäjiä. Me kaikki tuomme menneisyytemme osaset mukanamme, koska ne on upotettu tietoisuutemme tilaan.

Kuvateksti: Jotkut ovat jo nuorella iällä taitavia tekemisissään. Miksi? [Linkki Wikipedia: Wolfgang Amadeus Mozart]

Aineeton maailmankaikkeus

William Buhlman: Maailmankaikkeus on 99,9%:sti aineeton, tiede vain kutsuu sitä pimeäksi aineeksi. [Linkki Wikipedia: Pimeä aine] Heillä on kaikenlaisia termejä asioille joita he eivät osaa selittää. Mutta me tiedämme, ne joilla on ollut kehostapoistumiskokemuksia tietävät, että aineellinen maailma on vain erittäin ohut kalvo, se on kuin omenan ulkokuori. Se on tosiasiassa vain pikkuruinen osa maailmankaikkeutta, ja se on maailmankaikkeuden sisemmän osan työskentelyn lopputulos.

Minä olen tavannut aineettomia olentoja. En ole tavannut koskaan ketään jota voisi kutsua aineellisessa maailmassa kuuluisuudeksi, josta monet ihmiset puhuvat. Sanotaan vain, että ihmiset raportoivat heitä auttavien kehittyneiden aineettomien olentojen tapaamisista. Minulla on ollut tuontyyppisiä kokemuksia.       

Etsikää moniulotteista maailmankaikkeutta

William Buhlman: Vastaukset eivät löydy koskaan uskomuksista. Kaikki ihmisten väsäilemät uskomukset ovat virheellisiä. Meistä on tultava tietoisuuden tutkimusmatkailijoita, on etsittävä. Jopa Jeesus sanoi, että ”etsikää jumalan valtakuntaa” tai sitä mistä minä käyttäisin nimitystä moniulotteinen maailmankaikkeus. Meistä on tultava tietoisuuden tutkimusmatkailijoita, koska kukaan ei pysty antamaan meille vastauksia.

Meidän on etsittävä itse totuus omien syvällisten kokemustemme kautta. Uskomuksissa on se ongelma, että ihmiset ripustautuvat uskomuksiin ja lopettavat etsimisen. Minun mielestäni se muodostaa esteen. Meidän on kehitettävä itseämme siihen pisteeseen asti, että pystymme kokemaan tämän aineellisen julkisivun yli. Minkään uskonnon tai uskomusjärjestelmän ei pidä antaa vinouttaa, manipuloida tai opettaa opinkappaleillaan.

Kuvateksti: William Buhlman kehottaa historiallisen hahmon nimeltä Jeesus puheista poiketen etsimään moniulotteista maailmankaikkeutta.

Luomiskyky

William Buhlman: Kykymme kokea ja tutkia moniulotteista itseämme avaa meidät luomiskyvyillemme, alamme ymmärtää, että me luomme todellisuuden. Sinä voit luoda asioita välittömästi ollessasi kehosi ulkopuolella, riippuen värähtelytilastasi.

Tiedettä laatikossa

William Buhlman: Minun huomioni on se, että jopa monet tieteelliset teoriat ovat niin pakkomielteisiä aineesta, etteivät ne pysty näkemään sen laatikon ulkopuolelle. Jopa tiede muodostaa laatikon, koska he ovat niin pakkomielteisiä muodosta ja aineesta. Jos haluat tietää vastaukset, niin vastaukset löytyvät aina tietoisuuden kautta sisältä. Tietoisuus on aina todellisuuden keskipiste. Todellisuuden luonne on aina tietoisuus. Tietoisuus luo kaiken.

Kuvateksti: Kehostapoistumista opettava William Buhlman sanoo, että myös tiede on ”laatikossa”, eikä näe laatikon ulkopuolelle.

Kehostapoistumismenetelmät

Haastattelija: Sinä puhut kirjoissasi joistakin menetelmistä, joita voimme käyttää saadaksemme kehostapoistumiskokemuksen. Eikö niin?

William Buhlman: Kyllä, niin teen. Kerroin noin 40:stä eri metodista, joilla käynnistää kehostapoistumiskokemus. Eri ihmisillä on erilaiset voimat, se ei ole yksi kenkä sopii kaikille -tyyppinen juttu. Eri tekniikat toimivat paremmin erilaisille ihmisille. Käytä tekniikoita ja ole avoin sille mitä tahansa tapahtuukin.

Monroe-instituutin OBE-kouluttaja

Haastattelija: Sinä työskentelet ilmeisesti melko läheisesti tai erittäin läheisesti Monroe-instituutin kanssa. Muistutan vain ihmisiä tuosta instituutista siltä varalta, että he eivät tiedä siitä paljoakaan.

William Buhlman: Robert Monroe perusti Monroe-instituutin 40 vuotta sitten [1985]. Se on ylivoimaisesti tärkein tietoisuuden tutkimusinstituutti Yhdysvalloissa. [Linkki nettisivu: Monroe Institute] Minä opetan siellä OBE-ohjelmassa, olen kouluttaja. Opetan ohjelmassa nimeltä tehokkaita kehon ulkopuolisia tutkimusmatkoja. Se on kuusipäiväinen ohjelma, jossa opetetaan ihmisille kuinka tehdä täysin tietoisina tutkimisretkiä heidän fyysisen kehonsa ulkopuolelle.

Me olemme erikoistuneet tuohon, se on erittäin erikoistunut paikka. Käytämme erittäin hienostuneita ääniteknologioita, joista käytetään yleisesti julkisuudessa nimitystä Hemi-Sync, mutta me sisällytämme mukaan myös kokeellisia ääniteknologioita. Monroe-instituuttiin tulee ihmisiä kaikkialta maailmasta.

William Buhlman: Kehostapoistumisen ja alien-kontaktin välinen yhteys

Linkki käännettyyn puheeseen: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

DIY, tee se itse

William Buhlman: Aihe josta aion tänään puhua, on kehostapoistumiskokemusten ja alien-kontaktiviestinnän välinen yhteys. Aihe on syvällinen ja tärkeä. Haluan käsitellä myös muutamia muita asioita, kuten todellisuuden moniulotteista luonnetta, joka muodostaa suoran kytköksen kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan. Minä en puhu teoriasta tai otaksumasta, puhun henkilökohtaisista kokemuksista, joita minä itse olen kokenut ja havainnut yli 50 vuoden aikana ja joita viimeisen 25 vuoden aikana kouluttamani ihmiset ovat kokeneet ja havainneet.

Tämä on tärkeää siksi, että tämä antaa jokaiselle meistä taidon hankkia vastaukset itse, meidän ei tarvitse turvautua ulkopuoliseen informaatioon. Tämän aihepiirin kauneus piilee siinä, että kyse ei ole uskomuksista. Minulla ei ole uskomuksia, minulla ei ole teorioita, minä joko tiedän tai en tiedä jotain henkilökohtaisen kokemuksen perusteella.

Kuvateksti: Kehostapoistumisen opettaja William Buhlman pitää henkilökohtaisia kokemuksia parempana tietolähteenä kuin uskomuksia ja teorioita.

Moniulotteinen jatkumo

William Buhlman: Kehostapoistumiskokemus on tietoisuuden tilapäinen erkaantuminen fyysisestä kehosta. Tämä on tärkeää, koska minä ja muut olemme saaneet selville vuosikymmenien henkilökohtaisilla tutkimusmatkoilla ja tutkimustyöllä, että maailmankaikkeus on moniulotteinen jatkumo. Kun katselet taivaalle, luulet katselevasi maailmankaikkeuden keskustaan, mutta se ei voisi olla kauempana totuudesta. Ulottuvuuksia on sisäkkäin. Kun poistut kehostasi, niin mitä sinä teet? Menet sisään todellisuuden toiseen sisempään ulottuvuuteen. Vastaukset eivät löydy kirjoista. Ainoa keino todella tietää jotain, on kokea se.

Kyllä minäkin pystyn

William Buhlman: Haluan jakaa ensimmäisen kehostapoistumiskokemukseni antaakseni teille hieman taustatietoa. Olin silloin yliopistossa, olen nyt lähes 70-vuotias. Jos joku olisi sanonut, että kehosta pystyy poistumaan tutkimaan todellisuuden toisia ulottuvuuksia omasta aloitteestaan ja toistettavasti, niin olisin sanonut, että olet hullu tai polttelet jotain ruohoa tai jotain. En aivan varmasti olisi uskonut sitä. Läheisellä ystävälläni oli yliopistossa ollessani spontaani kokemus. Hän leijui kehonsa yläpuolella ja näki fyysisen kehonsa makaamassa sängyllä. Kun hän kertoi kokemuksestaan minulle, niin tajusin että jos tuo idiootti pystyy tuollaiseen, niin kyllä minäkin pystyn.

Maalitaulutekniikka

William Buhlman: Löysin kirjan jossa oli muutama tekniikka kuinka käynnistää kehostapoistumiskokemuksia itse. Aloin käyttää tekniikkaa jota opetan nykyään nimellä maalitaulutekniikka, se on erittäin yksinkertainen. Visualisoin kolmea erillistä maalitaulua (kohdetta). Olin siihen aikaan yliopiston opiskelija-asuntolassa. Visualisoin kolmea kohdetta äitini kodissa, erittäin yksinkertaista. Tein tuota joka ilta ollessani nukahtamassa. Kuvittelin itseni kävelemässä noiden kohteiden luo, koskettamassa niitä, olevani paikalla noiden kohteiden luona. Yksinkertaisia pieniä esineitä: kalan kuva, tekemäni metallinen tuhkakuppi, sillä ei ollut väliä, mutta tunsin kohteet hyvin, minä olin tehnyt ne itse. Joka ilta, ilta toisensa perään, visualisoin itseni, kuvittelin itseni menossa kävellen äitini kotiin koskettamaan noita kohteita.

Kuvateksti: William Buhlman ei antanut periksi, vaan käytti vuonna 1972 samaa kehostapoistumistekniikkaa 24 päivää, kunnes onnistui.

[Linkki: Kehostapoistumisen opettaja William Buhlman: esimerkki maalitaulutekniikan käytöstä] [Musiikkilinkki YouTube: Maailman toisella puolen]

Bulldoggi ei anna periksi

William Buhlman: Kahteen viikkoon ei tapahtunut yhtään mitään, mutta minä olen hieman bulldoggi, en aikonut antaa periksi. Jatkoin tekniikan käyttämistä, vaikka rehellisesti sanottuna yhtään mitään ei tapahtunut. Mutta kappas vain, 24:ntenä päivänä kun olin tehnyt tuota täsmälleen samaa asiaa joka ilta, minä heräsin, olin yhdenhengen vuoteessa seinän vieressä. Ojensin käsivarteni, minusta tuntui erilaiselta. Joitakin näitä asioita on vaikea kuvailla.

Heräsin siten että minusta tuntui erilaiselta, värähtelytila oli erilainen. Minusta tuntui erilaiselta, tunsin olevani minä, mutta minusta tuntui kuin olisin ollut pois vaiheesta tai jotain. [Linkki Wikipedia: Vaihe] Minä värisin, meneillään oli kuin lievä humiseva tuntemus. Huone oli kirkkaampi. Ojensin käsivarteni ja käteni tosiaankin meni seinän sisään. Silloin se iski minuun: olin tehnyt sen, minä tein sen! Yritin rauhoitella itseäni mahdollisimman paljon.

Minä tein sen!

William Buhlman: Ajattelin seisoskelevani ja kun sen tein, niin seuraava tietämäni asia olikin, että seisoskelin sängyn päädyssä ja kehoni oli yhä makaamassa sängyllä. Silloin se todella iski minuun: minä tein sen! Katselin ympärilleni siinä uudessa ympäristössä. Se näytti lähes kuin, sanoisin sen olleen 99 %:nen kopio aineellisesta maailmasta, mutta se ei ollut eksakti, se oli hieman eri. Muistan seinien värin olleen hieman erilainen. Kun katselin ympärilleni ja rauhoittelin itseäni mahdollisimman paljon, niin katsoin kohti ovea. Tajusin, että huone vaikutti paljon suuremmalta kuin se pieni asuntolan huone jossa olin. En tietenkään osannut selittää tuota fysikaalisesti.

Kun tein tuon, niin havaitsin että siellä oli minua katseleva mies. Miehellä oli tumma asu, tummat hiukset ja parta. Hän vain katseli minua, se ei ollut uhkaava asia, en tuntenut itseäni lainkaan uhatuksi, minusta vain tuntui että minua tarkkailtiin. Mutta jonkun tuollaisen näkeminen, varsinkin ensimmäistä kertaa, oli niin uskomattoman shokeeraavaa, hätkähdyttävää, että seuraavaksi tiesinkin olevani takaisin kehossani, pam! Sanoisin minulta menneen noin 15 sekuntia sopeutua kehooni uudelleen. Kaikki elämässäni muuttui tuolla hetkellä, koska tuolloin tiesin tämän olevan totta.   

Kuvateksti: Asioiden todeksi vahvistuminen saattaa muuttaa asioita.

Herätkää!

William Buhlman: Koulutyöni todellakin kärsi tuosta suuresti, koska yhtäkkiä sosiologialla ja kaikilla minulle opetetuilla asioilla ei ollutkaan mitään merkitystä, tyyliin mitä väliä? Maailmankaikkeus on moniulotteinen ja me voimme tehdä siihen tutkimusretkiä! Vauhtia ihmiset, herätkää! Tuolta minusta siihen aikaan nuorena miehenä tuntui, ehkä noin 22-vuotiaana. Koko elämäni, koko näkökulmani todellisuuteen muuttui. En pelkästään tajunnut, että minä voin itse tehdä aloitteen ja siirtyä toisulottuvuudelliseen todellisuuteen, avaruuteen, miksi sitä haluattekin kutsua, vaan tajusin myös että siinä ulottuvuudellisessa avaruudessa on oltava olemassa toisia olentoja.

Ainoa tietämäni asia oli, että minä pystyn tuohon. Aloin tehdä sitä ja toistaa sitä. Toistaessani sain selville, että pystyn pitkittämään kokemusta. Minun oli pysyttävä rauhallisena ja opittava oman energiakehoni säännöt. Opittavaa oli paljon. Ensimmäinen kokemukseni kesti enintään minuutin. Tajunnanräjäyttävää oli se, että opin hitaasti ulottuvuuden johon olin ensimmäiseksi mennyt olevan vain tiheydeltään lähin verrattuna siihen meille tuttuun Maahan. Monet ihmiset kutsuvat tuota rinnakkaiseksi maailmaksi tai eetteriksi. [Linkki Wikipedia: Etheric body (eetterikeho)] Ulottuvuuksien sisällä on ulottuvuuksia ja niiden sisällä ulottuvuuksia, voit mennä niihin sisään kun olet siihen valmis, ja havainnoida henkilökohtaiseen kokemukseen perustuen.

Älä kerro koskaan opettajalle…

William Buhlman: Yksi 1970-luvun alussa oppimani asia oli tietysti, että en voinut puhua tästä kovinkaan paljon. Innostuin niin, että muistan puhuneeni luokkatovereilleni. Tein jopa sen virheen, että kerroin kerran opettajalle. Voi äijä, suuri virhe! Älä tee koskaan niin! Lähestymistapani asiaan oli hyvin maanläheinen. Yritin olla asiassa tieteellinen, en halunnut kuulostaa kahjolta, koska olin saanut jo paljon omituista palautetta. Muistakaa, että silloin oli 1970-luku. Ihmiset kysyivät: ”Mitä sinä polttelet? Sen täytyy olla todella hyvää!” Kerroin että en käytä mitään, ei ulkopuolisia aineita. Opin siis erittäin nopeasti, että tästä ei voinut puhua ihmisille 1970-luvulla.     

Kuvateksti: OBE-kouluttaja Buhlman sanoo, että ainakaan kenellekään opettajalle tästä asiasta ei pidä koskaan kertoa.

Moniulotteiset olennot

William Buhlman: Yksi oppimani pääasia oli, että me kaikki olemme moniulotteisia olentoja, kaikki elämänmuodot ovat moniulotteisia. Kehostapoistumiskokemuksessa teet itse asiassa niin, että siirrät tietoisuutesi biologisen kehosi ”kovalevyltä” jo ennalta olemassa olevaan energiakehoon, useisiin energiakehoihin jotka meillä jo on. Et luo kehoa lähtiessäsi kehostasi, nuo sisemmät kehot ovat sinulla jo. Kyse on kuin heräämisestä tuohon toiseen kehoon ja sen käyttämisestä täysin tietoisesti, täysin tajuissaan.

Saat nopeasti selville, että fysiikan lait ovat aineettomassa todellisuudessa täysin erilaiset. Kehostapoistumiskokemus on moniulottuvuudellinen kokemus. Kuolema on moniulottuvuudellinen kokemus. Kun lähdemme kehoistamme, fysiikan lait ovat muuttuneet, massaa ei ole, ei ole painovoimaa sellaisena kuin me sen tunnemme.

Extraterrestrial beings – maapallon ulkopuoliset olennot

William Buhlman: Tämä myös avaa sinut kaikenlaisille sisemmille tutkimusmatkoille. Sinä voit tavata lähimmäisiäsi, sinulla pystyy olemaan henkilökohtainen kontakti maapallon ulkopuolisiin olentoihin. Minulla on ollut noita kokemuksia, tunnen satoja ihmisiä joilla on ollut. Monet viimeisen sadan vuoden kehon ulkopuoliset tutkimusmatkailijat ovat pitäneet suuren osan oivalluksistaan itsellään, koska sellaisesta on pilkattu aivan viimeaikoihin saakka. Tämä on niin huimaa verrattuna tämän päivän fysiikkaan ja tieteeseen, että ihmiset eivät hyväksy tätä. Mutta te voitte todistaa tämän itsellenne, sitä kannustan teitä tekemään.

Kuvateksti: Pöydällä olevan kahvikupin tietää olevan todellinen vasta kun sen itse näkee ja kokee. Kahvikupin pöydällä olemisesta kertovien kirjojen lukeminen ei auta.

”Puhun nyt tällä väliaikaisella biologisella koneella”

William Buhlman: Me istumme kaikki täällä nyt ympäriinsä kehoissamme. Minä seisoskelen tässä puhumassa tällä väliaikaisella biologisella koneella, viestin. Tämä kaikki on väliaikaista, tämä ei ole edes meidän kotimme. Me menemme kuolemalla takaisin, tai sillä mitä me kutsumme ”kuolemaksi”. Ei kuolemaa ole, se on vain tietoisuuden siirtyminen. Kukaan ei ole koskaan kuollut, villiä, eikö? Minä olen puhunut kasvotusten kuolleen isoäitini kanssa, olen puhunut kuolleen äitini kanssa ja viimeisen 45 vuoden aikana satojen muiden olentojen kanssa.

Rohkeutta tarvitaan

William Buhlman: Sitä ei ole vaikea tehdä, se on luonnollista. Mutta olen vilpitön: siihen tarvitaan myös hieman rohkeutta. Sinulla on oltava tutkimusmatkailijan rohkeus. Jos pelkäät, jos uskot helvettiin ja demoneihin ja tuollaiseen ihmisen keksimään roskaan, niin… Meidät kaikki on ohjelmoitu, yhteiskunta on aivopessyt meidät kaikki. Sinun on alettava mennä sisään moniulotteiseen jatkumoon ja alettava kokea sitä itse, koska osa siitä on jopa liian villiä minun esitettäväkseni. Kaikki lineaarisen ajan käsitteet, kaikki todellisuudeksi mieltämämme käsitteet, mikään niistä ei päde. Vastaukset ovat sisällämme, ne ovat olleet aina sisällämme.

Se on ”taivas”, joten he antoivat sille nimen taivas

William Buhlman: Jokaisessa raamatullisessa tekstissä on viittauksia kehostapoistumiskokemuksiin, samoin jokaisessa historiallisessa, uskonnollisessa ja filosofisessa tekstissä. Jos alat lukea niitä hieman toisin, niin huomaat. Niillä kavereilla oli avomielisiä kokemuksia, mutta miksi muuksi moniulotteista jatkumoa olisi voinut kutsua kuin taivaaksi? Se on hämmästyttävä, ajatukseen reagoiva, kaunis, vaikuttava, ajatuksesi muovaavat todellisuutta. Se on ”taivas”, joten he antoivat sille nimen taivas.

Kuvateksti: Kuvahaun tulos hakusanalla raamatullinen teksti.

Kokemusten vahvistamat asiat

William Buhlman: Tässä on joitakin oppimiamme asioita. Tämä perustuu lukemattomaan määrään kehostapoistumiskokemuksia, mutta saan myös paljon palautetta kuolemanrajakokemuksista.

Vuosikymmenet NDE- ja OBE-kokemuksia vahvistavat, että…

  • jatkamme olemassaoloamme ilman aineellista kehoa
  • pystymme ajattelemaan ja toimimaan ilman aineellista kehoa tai aivoja
  • emme hengitä ilmaa tai hahmota ympäristöämme biologisilla aisteilla
  • pystymme poistumaan ja palaamaan aineelliseen kehoomme kuolematta
  • voimme olla OBE:n aikana olemassa pitkiä ajanjaksoja samalla aikaa kun olemme erkaantuneet aineellisesta kehostamme

On tiedettävä olevansa kuolematon

William Buhlman: Mikä tärkeintä, tämä todistaa ilman epäilyksen häivääkään, että aivot eivät ole tietoisuuden lähde. En osaa sanoa tätä kauniisti. Kun lähdet kehostasi, niin sinä et ota biologisia aivojasi mukaasi. Minä pystyn ajattelemaan, tekemään ja toimimaan kehosta lähtiessäni monessa tapauksessa jopa selkeämmin kuin kehossa ollessani, erityisesti kun vanhenen. Biologisia aisteja ei ole, havainnoit mieltäsi käyttäen. Minulla on ollut reilusti yli tunnin kestäneitä kehostapoistumiskokemuksia. Pelon ei saa antaa ottaa voittoa, on tiedettävä olevansa kuolematon, ja että pystyy hallitsemaan energiakehoaan.

Kuvateksti: Monroe-instituutin kehostapoistumisen opettaja William Buhlman sanoo, että biologisia aivoja ei oteta kehosta poistuttaessa mukaan.

”Olen ollut täällä melko monta kertaa”

William Buhlman: Me käytämme väliaikaisia biologisia kulkuneuvoja, se tämä keho on. Minä en ole tämä keho, se ei ole William Buhlman. Minä olen muotoon perustumaton, ei-ihmismäinen olento – ja niin olette tekin – joka käyttää tällä aikajanalla tätä muotoa kokeakseen ja kasvaakseen. Ja koska me olemme kuolemattomia, niin olemme kaikki luultavasti tehneet saman useita kertoja ennenkin. Minä en halunnut uskoa tuota, koska se kuulosti liikaa itämaiselta filosofialta. [Linkki Wikipedia: Itämainen filosofia] En halunnut hyväksyä sitä. Kokemusteni kautta kuitenkin opin, että olen ollut täällä melko monta kertaa.

Tiedättekö mikä on hurjaa?

Willian Buhlman: Tiedättekö mikä on hurjaa? Kun kehostapoistumiskokemusta pitkittää, tämä ei tapahtunut minulle välittömästi. Kävelin muutamia vuosia ympäriinsä aineettomana suloisessa pienessä ihmismäisessä muodossani. Minun, meidän mielemme muovaa aineetonta kehoamme, se on ajatukseen reagoiva. Kun menet sisään toisiin ulottuvuuksiin, niin ne ovat 100%:sti ajatukseen reagoivia, jossain määrin. Niin on myös aineellinen maailma, mutta se on hidastettu molekulaarinen leikkikenttä. [Linkki Wikipedia: Molekyyli] Aineeseen vaikuttaminen vaatii paljon keskittymistä.

Kun lähdet kehostasi ja alat mennä sisäänpäin, niin asioista tulee paljon monivivahteisempia ja paljon paremmin ajatukseen vastaavia. Alat ymmärtää todellakin pystyväsi muokkaamaan tätä todellisuutta. Hurjaa on se mitä tajusin kokemusta pitkittäessäni.  Ja minulla oli ollut siihen mennessä useita satoja kehostapoistumiskokemuksia.

Huomasin järkytyksekseni ja ällistyksekseni, että kun pitkitin kehon ulkopuolista tietoisuuteni tilaa, niin minun ihmismäinen muotoni alkoi hajota pois, minun ei tarvinnut enää uskotella olevani kaksijalkainen humanoidi. [Linkki Wikipedia: Humanoidi] Se oli tarpeetonta, koska liikuin, mielemme liikuttaa meitä. Minun ei tarvitse kävellä, voin ajatella reittini, voin projisoida tietoisuuteni sinne minne tahansa haluankin mennä.

Kuvateksti: Pelkän tietoisuuden liikkuessa paikasta toiseen siirtymiseen ei tarvita enää jalkoja.

William Buhlman: Painotan, että tuo ei tapahtunut heti. Useimmat kehostapoistumiskokemuksia kokevat ihmiset kokevat itsensä yhä mieheksi ja naiseksi, he kokevat itsensä yhä ihmismäisenä muotona.

Mikä minä olen?

William Buhlman: Kun tuo olotila alkaa tuntua turvallisemmalta, kun murtaudut kaikkien alitajuisten pelkomuurien läpi, kun avaat mielesi, niin kysy kehosta poissa ollessasi suuria kysymyksiä. Mikä minä olen? Kysy tuota kehostapoistumiskokemuksen aikana. Se on tajunnanräjäyttävää, koska sinä koet vastauksen. Tästä asiasta ei voi lukea, koska kukaan ei pysty… Mikä minä olen? Tuo on ihmisyyden suurin kysymys. Mikä minä olen?

Me olemme valitettavasti hyväksyneet väärän oletuksen, että olemme jonkinlainen biologinen laji, kun tuo ei ole se mitä me olemme. Kun pitkität kehostapoistumiskokemustasi, niin ihmismäinen muotosi häviää hitaasti pois, kuten olen itsekin kokenut. Tämä kuulostaa kummalliselta, mutta sanon kuitenkin: olet kuin pallo 360-asteen tietoisuudella, paljon älykkäämpi, paljon kykenevämpi ymmärtämään todellisuuden luonnetta.

Kuvateksti: Puhuja kehottaa kysymään OBE-kokemuksen aikana kysymyksen: mikä minä olen? Vastaus ei löydy mistään lukemalla.

Maailmankaikkeuden perustavanlaatuinen todellisuus

William Buhlman: Tässä on maailmankaikkeuden perustavanlaatuinen todellisuus. Esitän tämän kokemukseen perustuen. Ainoa ehto näihin… Tässä ovat todellisuutesi säännöt sitten kun kuolet.  Tämä ei ole teoreettista. Vain aineessa on tiukat fysiikan lait, kuten gravitaatio. [Linkki Wikipedia: Painovoima (gravitaatio)]

Aineettomien ulottuvuuksien perustodellisuus:

  • ei fysikaalista ainetta
  • ei painovoimaa
  • ei ilmaa
  • ei biologisia kehoja
  • ei ruumiillisia aisteja
  • ei lineaarista aikaa
  • ei molekulaarista hajoamista (ikääntymistä)
  • ei kuolemaa sellaisena kuin me sen tunnemme
  • yhteisajattelu muovaa todellisuutta  

Erittäin tärkeä yksityiskohta: aine

William Buhlman: Kehosta lähdettyäsi ei ole ainetta. Siellä ei ole fysikaalista ainetta. Me, ihmiset, olennot, luomme yhä muotoa. Sinä, he, luovat yhä ”ainetta”, muoto on yhä. Olen havainnut, että kaikki minkä voi kuvitella, on olemassa, mutta se ei ole enää biologista, se ei ole fysikaalista ainetta. Se on erityyppistä ajatuksen muovaamaa ainetta. Tuo on erittäin tärkeä yksityiskohta.

Ilmattomuus

William Buhlman: Siellä ei ole ilmaa. Ilmalle ei ole tarvetta. Äänihuulia ei ole, me emme kommunikoi tällä tavalla puhumalla. Lajimme on ajatuksella viestivä aineeton laji. Niin asia on yleismaailmallisesti kaikissa aineettomissa ulottuvuuksissa, jotka ovat sivumennen sanoen paljon yli ymmärryksemme.

Kaltainen houkuttelee kaltaistaan

William Buhlman: Siellä ei ole ruumiillisia aisteja sellaisena kuin ne ovat meille tuttuja, mutta sinä voit luoda fysikaaliset aistit mieltäsi käyttäen, ja niin useimmat ihmiset tekevät. He muodostavat energiakehon. Tämän ovat vahvistaneet yhä uudelleen ja uudelleen ne ihmiset joilla on ollut kuolemanrajakokemuksia, ihmiset jotka ovat kohdanneet kuolleita läheisiä. Kun minä puhuin kuolleen äitini kanssa, niin hän tuli itse asiassa katsomaan minua ollessani kehosta poistuneena. Hän oli kuollessaan 75-vuotias ja melko ylipainoinen. Hän vieraili luonani useita kertoja, koska kaltainen vetää puoleensa kaltaistaan. Tuntemattomat eivät vedä toisiaan puoleensa. Olet kehosta lähtiessäsi kuin hohtava valo, lähimmäiset tulevat sinun luoksesi, tai sinä voit sanoa heidän nimensä ja mennä heidän luokseen.

Tapauksissa joissa näin 75-vuotiaan äitini kehon ulkopuolella ollessani, hän olikin noin 24-vuotias. Hän oli kaunis, nuori, eloisa. Viestimme ajattelemalla. Hänellä oli kuitenkin yhä kaikki naispuoliset ominaisuudet, hän ei ollut menettänyt niitä. Toisin sanoen, kun ihmiset kuolevat, niin he ylläpitävät ihannoimaansa minäkuvaa. Tuo ihannoitu minäkuva luo energiakehon, jossa he ovat olemassa ja jota he käyttävät.  

Ei lineaarista aikaa

William Buhlman: Ei lineaarista aikaa, sitä ei ole olemassa. Kaikkien piti olla täällä klo 10, eikö? Ei lineaarista aikaa, se on jo itsessään tajunnanräjäyttävää. Me emme ikäänny, meidän todellinen minämme, aineeton minämme, meidän lajimme, ei koskaan todella ikäänny. Vain lajimme kokemiseen käyttämät kulkuneuvot ikääntyvät. Siellä ei ole molekulaarista rappeutumista, koska siellä ei ole molekyylejä. Maailmankaikkeus on tehty taajuudesta, se ei ole ainetta, muista että se on vain ulkokuori. [Linkki Wikipedia: Taajuus] Kuolemaa ei ole, on vain muutos. Kuolemaa ei ole oikeasti olemassa, koska sinä jatkat.

Kuvateksti: Ikääntynyt kulkuneuvo. Puhuja sanoo, että ainoastaan kulkuneuvot ikääntyvät.

Yhteisajattelu muovaa todellisuutta

William Buhlman: Yhteisajattelu muovaa todellisuutta. Muista että kun lähdet kehostasi kuolemanrajakokemuksessa, kehostapoistumiskokemuksessa tai millä tahansa käyttämälläsi metodilla, niin yhteisajattelu muovaa todellisuutta. Kun menemme sisään ajatukseen reagoivaan todellisuuteen, niin pidä mielessäsi että sinä et ole enää vain havainnoija. Säännöt muuttuvat. Kun lehdet kehostasi, niin sinusta tulee vuorovaikuttava todellisuuteen osallistuja. Sinun ajatuksesi, sinun tunteesi, jos projisoit jotain, niin ne vaikuttavat siihen monivivahteiseen ulottuvuudelliseen todellisuuteen jonka sisällä olet läsnä.

Tämä on kaksiteräinen miekka. Tästä syystä ihmiset kokevat negatiivisia kokemuksia. Muista että sinä itse olet luoja. Minä tiedän olevani itse luova voima mennessäni ulottuvuudelliseen todellisuuteen. Ympärillämme näkemämme aineellinen maailma on vain ulkokuori. Muista tuo. Ja muista kuinka voimakas olet, sinulla on kyky luoda, sinulla on kyky muovata.

Maailmankaikkeuden laajenemisesta

William Buhlman: Tiedättekö mitä sain selville? Kaikki mitä vain pystyy ajattelemaan, on olemassa, kaikki, niin monimuotoista ja hurjaa se on. Siellä ei ole tilaongelmia, Maassa meillä on tilaongelmia. Kun lähdet kehostasi, menet moniulotteiseen jatkumoon. Ja sikäli kuin minä pystyn kertomaan, niin se saattaa olla loputon. Vanha seitsemästä esitetty teoria on virheellinen. Ulottuvuuksia on paljon enemmän kuin seitsemän, vaikka tuosta on tullutkin esimerkiksi kulttikirjallisuudessa suosittua. Epätarkkaa. Minulla ei ole näyttöä siitä kuinka monta niitä on, ja se laajenee.

Villiä on se, että kun sisemmät ulottuvuudet laajenevat ajatuksen määrästä ja sisemmissä maailmoissa, sisemmissä ulottuvuuksissa, tapahtuvasta luovuudesta johtuen, niin juuri tuo laajentaa aineellisen maailmankaikkeuden ulointa ”ilmapallokuorta” – minusta tuntuu vahvasti tuolta. Me olemme tapahtumaketjun lopputulos. Me emme ole aiheuttaja. Aineellinen maailmankaikkeus on pitkän tapahtumaketjun lopputulos.

Kuvateksti: Maailmankaikkeus laajenee. [Linkki Wikipedia: Maailmankaikkeuden laajeneminen]

Moniulotteinen peli

William Buhlman: Meneillään on peli, josta hyvin harva ihminen on tietoinen. Me kaikki pelaamme sitä. Me kaikki pelaamme moniulotteista peliä. Valitettavasti useimmat ihmiset ovat tietoisia vain kahdesta pelin tasosta: aineellisesta ja aineettomasta, jota he kutsuvat kuolemaksi ja taivaaksi. Peli ei ole lainkaan tuollainen, tuo on lapsellinen käsitys pelaamastamme pelistä. Kaikki me pelaamme moniulotteinen jatkumo –peliä. Se on uskomattoman jännittävää, koska se ei ole teoreettista. Teillä on kyky vahvistaa kaikki mitä minä tässä teille tänään sanon, ja rohkaisen teitä tekemään niin.

Moniulotteinen kontakti

William Buhlman: Kontakti on moniulotteinen. Kaikki on täällä nyt. Ulottuvuuksien sisällä on ulottuvuuksia. Asian on niin, että ne eivät ole ylhäällä tai alhaalla, ne ovat täällä, ne ovat kaikki tällä hetkellä. Kyse on enemmänkin maailmankaikkeuden taajuuden ja tiheyden tarkastelusta. [Linkki Wikipedia: Taajuus] Jokaisesta sisemmästä ulottuvuudesta tulee yhä vähemmän ja vähemmän tiheä. Ne kaikki ovat toistensa kanssa päällekkäisiä juuri nyt. Kaikki ulottuvuudet ovat täällä ja nyt. Ne eivät ole jossakin kaukana avaruudessa, kuten jotkut ovat kirjoittaneet. Kaikki on täällä ja nyt, se kaikki on puristettu yhteen. Kustakin sisemmästä ulottuvuudesta ja sinulla olevasta, meillä kaikilla olevasta, energiakehosta tulee progressiivisesti harvempi ja paremmin ajatukseen reagoiva sisäänpäin matkustaessasi. [Linkki Wikipedia: Tiheys]

Koska tästä asiasta puuttuu kokonaistietoutta, niin ihmiset vain valitettavasti antavat nimekkeitä: ”tämä on taivas”, ”tämä on astraalitaso”. Tai siis noita merkityksettömiä nimityksiä.

Sinä olet olemassa kaikissa noissa ulottuvuuksissa. Kun lähdet kehostasi ja siirryt seuraavalle sisemmälle tasolle, niin sinä koet yhä lähes aineellisen kotisi kaksoiskopion. Monilla ihmisillä on itse asiassa ollut kehostapoistumiskokemuksia edes heidän siitä tietämättään, koska se näyttää samalta, tiheys on sama, voit koskettaa esineitä. Se ei ole ”ilmava keijukainen”-juttu. Tiheys riippuu osallistujan tai havainnoijan värähtelytasosta. Sinun henkilökohtainen tiheytesi ja taajuutesi määrittelee todellisuuden, koska sinä tulet havaitsemaan vain tuolla yhdellä tasolla.

Kuvateksti: Kulkuneuvoa kuljettava tietoisuuden kulkuneuvo.

Tietoisuuden kulkuneuvot

William Buhlman: Haluan antaa teille käsityksen. Monet noista todellisuuksista ovat uskomattoman laajasti asutettuja, yli mielikuvituskykysi. Ne ovat erilaisten elämänmuotojen täyttämiä. Minä itse olen kokenut niin paljon erilaisia elämänmuotoja, että en pysty edes alkaa luettelemaan niitä. Me kuvittelemme olevamme hallitseva laji. Minulla on teille uutinen: me emme ole sitä. Luulemme olevamme ”iso juttu”. Ei, me emme ole. Meidän kehomme on vain yksi kulkuneuvo. Tietoisuudelle käytetään kautta koko maailmankaikkeuden lukematonta määrää kulkuneuvoja. Niistä kustakin on oma hyötynsä tietoisuuden kehittymiselle.

Muotoja on kaikenlaisia, eivätkä monet niistä ole lainkaan humanoideja. Minä en halua takertua. Ihmiset takertuvat nykyään näkemänsä muotoon: ”Minä näin tällaisen.” Alkakaa avata mieltänne ja katsoa tuota pidemmälle. Tärkeää on se mikä oli tietoisuus sen kohtaamasi harmaan tai ”reptiliaanin” tai minkä tahansa alienin takana. Ulkomuodolla ei ole väliä, vaan tietoisuudella. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

Kaikki kehot ovat vain tietoisuuden kulkuneuvoja, eivät muuta. Ne ovat väliaikaisia. Todella kehittynyt laji ei kaipaa tai tarvitse ”tölkkiä” avaruuden läpi lentääkseen. En voi painottaa tuota tarpeeksi. Todella kehittynyt, ja minä puhun tässä nyt paljon kehittyneemmästä kuin me tässä vaiheessa olemme, liikkuu ulottuvuuksien välisesti ja manifestoi [luo energiatasolla] sen tietoisuuden kulkuneuvon jonka se kontaktiin tarvitsee. Minä olen itse kokenut tuon ja tiedän tuhansien ihmisten kokeneen.

Kaikki uskonnot ovat virheellisiä

William Buhlman: Minä en ole minkään uskontokunnan enkä uskomusjärjestelmän jäsen, koska tiedän niiden kaikkien olevan virheellisiä. Minä tahdon tietää mitä on oikeasti meneillään. Älkää kuitenkaan minua uskoko, selvittäkää itse. Tulkaa tietoisuuden tutkimusmatkailijoiksi. Minä käytän tavallisesti oppitunneillani sanoja tietoisuus, tietoinen tajunta, tietoinen läsnäolo. Jopa sanassa sielu on uskonnollinen pohjavire, joka ei ole minun mielestäni hyväksyttävää.

Kuvateksti: William Buhlman haluaa tehdä selväksi, että kaikki kontaktit eivät ole aineettomia, ”aineellisia alien-kontakteja on”. [Musiikkilinkki YouTube: Lady Domina]

Kaikki kontaktit eivät ole aineettomia

William Buhlman: Jotkut ihmiset ovat tulkinneet sanomisiani väärin vuosikymmenten varrella. En ole koskaan sanonut, että kaikki kontaktit olisivat aineettomia. Haluan tehdä tuon selväksi. Tiedän tosiasiana, että aineellisia alien-kontakteja on. Mielestäni on kuitenkin tärkeää olla tietoinen, että tuo on vain yksi kontaktimuoto. Minä olen huomannut, että aineeton kontakti on erittäin ilmiselvä ja lisääntyy.

Abduktio ja OBE

William Buhlman: Kuinka OBE-kokemukset ja muukalaisabduktiot liittyvät toisiinsa? Otan tietolähteeksi tohtori John Mackin hyvin kirjoitetun kirjan Abduction. Hän kirjoittaa yleisesti raportoiduista abduktio-kokemuksista. [Linkki Wikipedia: John E. Mack] [Suom. kirjalinkki: John E. Mack: Ufosieppaukset, ihmiset ja avaruusolennot kohtaavat (Abduction, Human Encounters with Aliens)] Haluan sanoa taas aluksi, että en sano kaikkien muukalaisabduktiokokemusten olevan aineettomia tapauksia. Sanon, että samankaltaisuutta on paljon. Sinä päätät. Tässä on yhdeksän John Mackin kirjasta Abduction otettua tunnusmerkkiä:

  • halvaus
  • kirkas valo
  • kadonnut ja vääristynyt aika
  • voimakkaat värähtelyt
  • seinien tai jonkinlaisen esteen läpi kulkeminen
  • kontakti olentojen kanssa, jotka voivat olla melko epätavallisia, kummallisen näköisiä
  • kummalliset äänet
  • kosketelluksi tuleminen sellaisten olentojen taholta, joista saatat oivaltaa, että ne eivät ole tästä maailmasta
  • telepaattinen viestintä
  • sisään meneminen erilaiseen tai epätavalliseen todellisuuteen, ehkä jopa alukseen, ehkä jopa tutkittavana makaaminen    

Asian ydin on, että nuo on otettu suoraan John Mackin kirjasta. Asian ydin on, että monet ihmisten kokemuksista ovat hyvin samankaltaisia kuin ne jotka mielletään muukalaisten tekemiksi abduktioiksi.  

Läpi pelkomuurin

William Buhlman: Muista, että sinä et mene sisään mihinkään epätodelliseen ”keijukaisjuttuun”. Sinä menet sisään todellisuuteen, joka on yhtä tiheä kuin sinä itse, värähtelee samalla tavalla kuin sinä. Saatat värähdellä 50-kertaa nopeammin, mutta niin tekee myös ympäristösi. Sinulle alkaa tapahtua asioita itsestään kun avaudut moniulotteiselle itsellesi, sinun ei tarvitse käynnistää niitä itse. Minä en käynnistä itse, käynnistin OBE-kokemuksia itse 10 vuoden ajan, kunnes siitä tuli tarpeetonta. Murtauduin pelkomuurini läpi.

Kuvateksti: Murtoisten observatorio sijaitsee Keski-Suomessa Hankasalmella. Buhlman sanoo, että vastaukset eivät löydy taivaalle katselemalla. Hän tutkii maailmankaikkeutta poistumalla kehosta.

Katse pois taivaalta

William Buhlman: Ratkaisut alien-kontaktiin eivät löydy koskaan katselemalla taivaalle. Jos haluat todella tietää mitä on meneillään ja kokea sen itse, niin se löytyy menemällä sisälle itseesi ja tulemalla moniulotteisen itsesi löytöretkeilijäksi. Sinä, me, kaikki me, olemme sisäänkäynti vastauksiin, ne eivät löydy kirjoista, ne ovat sinun itsesi sisällä.        

Kuinka merkillistä se voikaan olla

William Buhlman: Minäpä jaan teille lyhyesti kokemuksen siitä mitä voi tapahtua ja kuinka merkilliseksi tämä voi mennä. Joistakin kokemuksistani on tullut käänteentekeviä. Kun tapasin kuolleen enoni, niin hän istui sohvalla. Se oli minulle käänteentekevä kokemus. Tuo tapahtui 1970-luvun alussa, luultavasti 1974. Olin aikaansaanut kehostapoistumiskokemuksen itse. Olin äitini kotona. Käytin tavallista käytäntöäni, maalitaulutekniikkaa. Siirryin pois kehostani.

Minulla on tiettyjä toimiviksi havaitsemiani käytäntöjä, kuten komento ”ovelle nyt!” Kehon luota on päästävä pois, koska lähes magneettinen vetovoima vetää siihen takaisin. Tiettyjä taitoja on opittava. Huomio on opittava keskittämään. Jos ajattelet kehoasi, niin se oli sitten siinä, napsahdat siihen takaisin hetkessä. Sinun on koulutettava itsesi ylläpitämään kaiken aikaa täyttä tietoista tajuntaasi kehosta poissa ollessasi.

Kuvateksti: Kuolleen enon istuminen sohvalla oli nykyiselle kehostapoistumisen opettajalle käänteentekevä kokemus.

Komentoja!

William Buhlman: Olin siis nuorimies äitini kodissa makuuhuoneessani. Kävelin ulos… Menin etuovelle koska olin havainnut, että paras tapa päästä pois kehoni luota oli sanoa: ”ovelle nyt!” Erittäin yksinkertaista, komentoja! Käskytän itseni sinne minne haluan mennä. ”Ovelle nyt!” ja minun energiakehoni, jota jotkut nimittävät eetterikehoksi, alkaa mennä välittömästi etuovelle. Kun olin menossa sinne, niin kuulin sivulta äänen: ”Willie”. Vain yksi henkilö käytti minusta nimitystä Wllie, inhoan sitä nimitystä. Siis ”Willie”, melko kovalla äänellä. [Musiikkilinkki YouTube: Puhu äänellä jonka kuulen]

Tarkistin tilanteen ja äitini sohvalla oli kuollut enoni. Sen sijaan että hän olisi ollut vanha 65-vuotias mies, hän oli hoikka, mutta sen värähtely, hänen äänensä…  Muista että ääntä ei ole sellaisena kuin me sen tunnemme, se on kaikki telepaattista. Hänen telepaattinen sanansa ”Willie” tavoitti minut ja katsoin sivulle, siinä oli setäni Hilton, jonka siis mielsin Hilton-sedäkseni. Tunnistin hänen äänensä vaikka hän näyttikin nuorukaiselta. Hän kysyi minulta: ”Kuinka sinä oikein tuon teet?” Aloimme keskustella. Melko tajunnanräjäyttävää, puhuin kuolleen enoni kanssa. Tuollaista tapahtuu.

Kuolleen käsitys itsestään

William Buhlman: Kyseessä oli siis äitini veli. Koska hän oli ollut niin erinäköinen, niin etsin hänestä valokuva-albumeista vanhan valokuvan. Hän oli näyttänyt sellaiselta ollessaan laivalla toisessa maailmansodassa. Täsmälleen samannäköinen, noin 20-vuotiaana, hoikka, mutta se oli aivan varmasti hän. Se oli hänen käsityksensä itsestään hänen kuollessaan ja hän ylläpiti sitä käsitystä itsestään siihen vaiheeseen asti 1970-luvulle. Hän näytti nuorelta mieheltä suoraan toisesta maailmansodasta.

Kuvateksti: Kuvahaun tulos hakusanalla toisen maailmansodan laiva.

Kehoja, kehoja, kehoja…

William Buhlman: Me tarvitsemme nyt biologisia kehoja ottaaksemme osaa biologiseen aineelliseen maailmaan, aivan samoin kuin tarvitset eetterikehon toimiaksesi eetteriulottuvuudessa, astraaliulottuvuudessa tarvitset astraalikehon. Ajatusulottuvuudellisessa avaruudessa toimiaksesi tarvitset ajatuskehon. Pysyttekö mukana? Juuri tuosta syystä me kaikki olemme moniulotteisia olentoja, koska tarvitsemme nuo kulkuneuvot toimiaksemme kussakin ulottuvuudessa.

Kuinka moni tällä planeetalla tietää?

William Buhlman: Kuinka moni ihmisen tällä planeetalla tietää tänä päivänä mistä he ennen syntymäänsä tulivat ja minne he kuollessaan menevät? En puhu tässä mistään epämääräisestä ”taivaan” käsitteestä, puhun tietämisestä. Kuinka moni ihminen tällä planeetalla tietää täsmälleen minne he menevät? Se on tyrmistyttävää. Tiedätkö sinä? Useimmat eivät tiedä. Tämä ei ole kaikkia varten. Oman itsen kaivelu ja oman pelkomuurin ohittaminen vaatii hieman rohkeutta.        

Kuvateksti: William Buhlman kysyy kuinka moni tällä planeetalla tietää mistä on tänne tullut ja minne kuollessaan menee.

Hemmetti, sinä olet alien!

William Buhlman: On äärimmäisen tärkeää, että ihmiskunta herää ja tajuaa moniulotteisen luonteensa ja sen keitä he ovat. Me olemme kaikki aineettomia, olemme ei-humanoidilaji, olemme kaikki alieneita! Joka ikinen meistä on hemmetti alien, me olemme täällä vain vierailijoita. Me emme ole perusolemukseltamme ja sisimmältämme humanoideja. [Linkki Wikipedia: Humanoidi] Monet teistä joilla on näitä kokemuksia ollut, tietää kertomani olevan totta. Älkää huijatko itseänne. Jos te ette tiedä mistä tulette ja minne kuollessanne menette ja mitä oikeasti olette, niin mitä te oikeastaan edes tiedätte?

Kenenkään teorioilla ei ole merkitystä

William Buhlman: Minä en hyväksy kenenkään teorioita enkä otaksumia, minä haluan tietää henkilökohtaisten kokemusten kautta. Se on ainoa asia jolla on merkitystä, koska se on ainoa keino jolla asiat pystyy vahvistamaan.

Linkit

Monroe instituutin nettisivu (Monroe Institute), William Buhlmanin kirjoja (Amazon.com), William Buhlmanin YouTube-kanava, William Buhlmanin nettisivut

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Debbie Solaris, tämä nainen tapasi maapallon ulkopuolisia OBE-kokemuksen aikana

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä, varsinkin haastattelijan puheenvuoroja on tiivistetty.

OBE

Haastattelija Regina Meredith: Kuinka tähtialkuperä alkoi kiehtoa sinua alun perin?

Galaktinen historioitsija Debbie Solaris: No, itse asiassa omakohtaisten kokemusten vuoksi. Minulla oli vuonna 2012 kaksi maapallon ulkopuolisten kontaktikokemusta. Havaitsin noiden kokemusten jälkeen – ne olivat kehostapoistumiskokemuksia – että sain valtavia tietolatauksia galaktisesta historiasta, tähtiroduista, tähtitieteestä, kaikkea informaatiota josta en ollut ennen edes tiennyt.

Kuin hypertodellisuudessa

Haastattelija: Olitko jo aiemmin kiinnostunut näistä asioista ja opiskelitko niitä vai kävikö niin, että se vain tuli?

Debbie Solaris: Se vain tuli. Kun minulla oli se kokemus, niin se oli uniaikaan, mutta se ei ollut uni. Se oli aivan varmasti kehostapoistumiskokemus, koska kaikki vaikutti olevan kuin hypertodellisuudessa. [Videolinkki: Filosofian tohtori ja fyysikko Johanna Blomqvist: Hypertodellisuus, elämmekö simulaatiossa?] Havaitsin olevani jonkin tyyppisessä aluksessa. Energiat olivat erittäin voimakkaita. Värit ja yksityiskohdat olivat voimakkaita.

Tietoinen alus

Haastattelija: Pelkäsikö tai taisteliko jokin osa sinua sitä vastaan?

Debbie Solaris: Ei lainkaan. En tuntenut missään vaiheessa pelkoa. Tunsin ehkä vain hieman uteliaisuutta ja tyrmistystä tyyliin: Missä minä olen? Miksi olen täällä? Mitä tämä on? Alus oli tietoinen, se oli tavallaan kuin itsessään oleva olento. Se ohjasi minua kohti jonkinlaista tilaa, jossa tapasin viisi arcturialaista olentoa. [Linkki Wikipedia: Arcturus]

Telepatia

Haastattelija: Millaiset olivat sinun kokemuksesi arcturuslaisten kanssa ja mitä he sinulle näyttivät?

Debbie Solaris: Oli mielenkiintoista, että kun lähestyin sitä huonetta, niin minä muotoilin jo päässäni kysymyksiä ja he vastasivat kysymyksiini jo ennen kuin sain kysymykset muotoiltua päässäni valmiiksi. He epäilyksettä virittäytyivät minuun telepaattisesti. Olin todella yllättynyt siitä kuinka he pystyivät poimimaan minun telepaattiset ajatukseni.

Kuvateksti: Debbie Solaris sanoo, että arcturuslaiset pystyivät poimimaan hänen ajatuksensa telepaattisesti.

Ulkonäkö

Debbie Solaris: Mitä heidän ulkonäköönsä tulee, niin heitä oli erittäin vaikea katsoa suoraan, koska heidän taajuutensa on niin korkea. [Linkki Wikipedia: Taajuus] Sain sellaisen vaikutelman, että he itse asiassa alensivat taajuuttaan pystyäkseen edes olemaan vuorovaikutuksessa minun kanssani. Heidän auransa olivat suuret. [Linkki Wikipedia: Aura] Havaitsin ensimmäiseksi aurat. Auroissa oli värejä joita en ollut koskaan nähnyt meidän spektrissämme täällä. [Linkki Wikipedia: Spektri] Kun olet korkeammissa piireissä, näet… siellä on vielä suuri määrä lisävärejä. Niin paljon kuin meillä täällä Maassa onkin kauniita värejä, niin siellä niitä on suuri määrä.

Toinen heitä syrjästä tai sivulta vilkaistessani havaitsemani asia oli, että heillä oli suuremmat päät ja jonkin verran suuremmat silmät. Silmissä oli pupillit ja iirikset. He eivät olleet superpitkiä. Tiedän joidenkin ihmisten puhuvan, että arcturialaiset ovat pitkiä. Nämä eivät olleet pitkiä. Ehkä he alensivat taajuuttaan näyttääkseen vähemmän pelottavilta, en tiedä. Heistä huokuva energia oli vain rakkautta ja hyväksyntää, tunsin oloni heidän kanssaan erittäin miellyttäväksi.

Tehtävä unohtui

Haastattelija: Kysymys joka kerjää nyt kysymistä on, että miksi sinä, miksi tämä sinulle tapahtui?

Debbie Solaris: Tuo oli yksi ensimmäisistä kysymistäni kysymyksistä. Olin tyyliin, että miksi minä? He kertoivat minulle, että minä olin osa heidän perhettään, ja että olin tehnyt valinnan olla Maassa suorittamassa merkittävää tehtävää, mutta olin unohtanut sen. Osasyy oli se, että olin lähettänyt kahta viikkoa aiemmin avunpyynnön pyytäen avunantoa planeetalle, planeetta Maalle.

Kuvateksti: Lyyran tähdistön päätähti on kirkas Vega. [Linkki Wikipedia: Lyyra (tähdistö)] [Linkki Wikipedia: Vega]

Lyyran tähdistö

Haastattelija: Voimme aloittaa Lyyrasta, sinulla oli elinaika siellä. Kerro meille vain nyt se kertomus.

Debbie Solaris: Monilla meillä on ollut yhteyksiä Lyyraan ja Vegaan. Lyyra on se missä… Sitä nimitetään syystäkin ihmistietoisuuden kodiksi. Syy on se, että se oli se paikka missä alkoivat fyysisyyskokeilut, ainakin meidän galaksissamme ja tässä maailmankaikkeudessa. Ennen sitä me olimme kaikki alun perin eetteriolentoja. [Linkki Wikipedia: Etheric body (”eetterikeho”)] Me olimme lähteen sielupirstaleita. Jakaannuimme sieluryhmiksi.

Galaksin keskusta

Debbie Solaris: Viittaan aina galaksin keskustaan. Galaksin keskusta on tavallaan se missä kaikki alkoi. Miespuoliset ja naispuoliset energiat olivat siellä yhdistyneenä. Lähteen sapluuna on itse asiassa feminiininen ja maskuliininen, joten kaikki jopa Atlantiksessa ja tulevaisuuden sivilisaatioissa näkemämme perustuu tuohon sapluunaan. Lyyrassa noudatettiin myös samaa sapluunaa. Lyyra luotiin lähtökohdaksi, jotta tietoiset olennot pystyisivät kokemaan fyysisyyttä ja erillisyyttä lähteestä.

Kuvateksti: Linnunradan galaksin keskusta. [Linkki Wikipedia: Linnunradan keskus (Galactic Center)]

Debbie Solaris: Lyyrassa oli erittäin kaunis ja paratiisimainen sivilisaatio, jossa vallitsi tuhansia vuosia rauha ja yksimielisyys. Kuitenkin jopa Lyyrassa oli kaksi erillistä luotua ihmisrotua tai humanoidirotua. Valkoiset tai valkoihoiset olivat erittäin pitkiä olentoja, he näyttivät ehkä hieman enemmän pohjoismaalaisilta. Nuo olennot olivat enemmän orientoituneita isäjumalatietoisuuteen, joten heillä oli enemmän eteenpäin työntävää energiaa, fyysistä energiaa. Siniset Vegan olennot olivat enemmän äitijumalatartietoisuuteen orientoituneita, joten vaikka nuo olennot olivat erittäin teknisiä, niin heitä kiinnosti enemmän pohdiskelu ja henkisyys.

”Drakonialaiset”, Lohikäärmeen tähdistö

Debbie Solaris: Koko Lyyra-juttu on mielestäni oppitunti meille kaikille. Kun kaikki menee hyvin, on helppo vajota tyytyväisyyteen ja naiiviuteen. Kun kaikki menee hyvin, se on helppo ottaa itsestäänselvyytenä, eikä olla tietoisesti selvillä ympärillämme tapahtuvasta. Noin tapahtui, tuo on Lyyran tarina. Lyyralaiset ja jopa jossain määrin Vegan olennot tunsivat, että… Arvelen, että heistä tuli tavallaan omahyväisiä.

Drakonialaiset olivat viereisessä tähdistössä. [Linkki Wikipedia: Lohikäärme (tähdistö), ”Draco, Draconis”] Drakonialaisilla oli erilainen tietoisuus. He olivat olentoja jotka oli potkittu alun perin pois omasta maailmankaikkeud… aa..aa.. eri maailmankaikkeudesta, ja he päätyivät jotenkin – arvellakseni laitettiin – Lohikäärmeen tähdistöön. [Linkki Wikipedia: Multiversumi]

He eivät olleet tuosta tietenkään kovin mielissään. He tunsivat olevansa muinainen olentorotu. He halusivat valloittaa vähintäänkin koko galaksin, ellei koko maailmankaikkeutta. Nuo olennot näkivät Lyyran tähdistön melko lailla helppona maalina. He näkivät Lyyran järjestelmän ja ajattelivat: ”Vau, noilla on planeetallaan paljon resursseja, me voisimme käyttää osaa niistä resursseista, valloitetaan tuo järjestelmä.”

Plejadit

Haastattelija: Siirrytään plejadilaisiin ja puhutaan heidän vaikutuksestaan, koska sinä sanot heidän olleen täällä noin 225 000 vuoden ajan.

Kuvateksti: Seulaset eli Plejadit (M45) on Härän tähdistössä sijaitseva kirkas avoin tähtijoukko. [Linkki Wikipedia: Seulaset (Plejadit)]

Debbie Solaris: Kyllä, kyllä. Plejadilaiset ovat käyneet historiassaan läpi oman samankaltaisen kehityskaarensa kuin me olemme parhaillaan läpikäymässä täällä Maassa. Heidän kehityskulkunsa alkoi miljoona vuotta sitten. He taistelivat miljoona vuotta sitten melko lailla samojen pulmakysymysten kanssa kuin meillä on täällä Maassa, ei ehkä niin epätoivoisessa tilanteessa kuin Maassa näemme, mutta…    

Haastattelija: Asutuksen vuoksi, oman väkensä välirikon vuoksi, miksi?

Debbie Solaris: Molempien vuoksi. Plejadit on tähtijoukko ja siellä on melko monta erilaista tähteä. [Linkki Wikipedia: Tähtijoukko] Kullakin tähdellä on yhdistyneen plejadilaisen kattojärjestön alla oma sivilisaationsa, oma kulttuurinsa. Plejadilaisten keskuudessa oli myös välirikko. Plejadilaiset yrittivät toipua esivanhempiensa haavoista. Suuri osa heidän esivanhemmistaan oli lyyralaisia pakolaisia. He hoitivat oman perimänsä sisäisiä traumasignaaleja. Heistä tuli äärimmäisen valoon keskittyneitä, he eivät tienneet kuinka pimeys olisi pitänyt yhdistää heihin itseensä. Tuo aiheutti jakautumisen positiivisiin plejadilaisiin ja roistomaisempiin plejadilaisiin.

Useimmilla ihmisillä on väärinkäsitys, että kaikki plejadilaiset ovat hyviä, ei välttämättä, he saattavat näyttää kauniilta, mutta eivät he kaikki hyviä ole. Kelmimäisempiä on. Jotkut roistomaisista plejadilaisista päätyivät yhdistämään voimansa Orionin kanssa, mutta se on kokonaan toinen juttu. [Linkki Wikipedia: Orion (tähdistö)] Mutta oli siis se jakautuminen ja heidän täytyi löytää tiensä takaisin yhdentymiseen, joka on tavallaan sitä samaa jota näemme Maassa juuri nyt. Ryhmittymät ovat juuri nyt erittäin jakautuneita, erityisesti täällä meidän valtiossamme, mutta myös me yritämme löytää tiemme takaisin yhdentymiseen.         

Kuvateksti: ”Lohikäärme” on iso pohjoistaivaan tähdistö, jonka yksi naapuritähdistö on Lyyra.

Drakonialaiset, ”reptiliaanit”

Haastattelija: Arveletko, että maailmamme kaaoksen ja jakautumisen pohjalla on ”reptiliaanien” vaikutusta? [Linkki Wikipedia: Lohikäärme (tähdistö), ”Draco, Draconis”]

Debbie Solaris: Epäilyksettä kyllä.

Haastattelija: Arveletko heidän pelinsä lähestyvän loppuaan, koska heidän aikansa on lähestymässä loppuaan, vai onko tämä vain jatketta sille mitä he aina tekevät, ja kohti mitä tarkoitusta?

Debbie Solaris: Minä arvelen kyseessä olevan pelin loppu. Minä ajattelen heidän tekevän kaikkensa vetäytyäkseen tässä vaiheessa.

Haastattelija: Siltä minustakin tuntuu.

Debbie Solaris: En näe heidän ryöppynsä jatkuvan kovin kauan pidempään. Arvelen, että tulemme näkemään täällä Maassa seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikessa kirjossaan massiivisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia. Jotkut niistä tulevat olemaan erittäin vaikeita, vaikeita ihmisille, erityisesti niille jotka eivät ole jo hereillä.

Haastattelija: Tuo on totta, koska olemme kaikki osasia luoduissa järjestelmissä, joita olemme joko auttaneet luomaan tai joiden olemme sallineet tapahtuvan.

Galaktinen historia, mitä väliä?

Haastattelija: Miksi galaktisesta historiasta tietämisellä on meille ihmisinä ja yksilöinä väliä? Kuka saapuu etuovesi kynnykselle…   

Debbie Solaris: Me olemme kaikki ikivanhoja sieluja. Meillä kaikilla on ollut kokemuksia lukuisissa tähtijärjestelmissä, lukuisissa ulottuvuuksissa. [Linkki Wikipedia: Tähtijärjestelmä] Me kannamme yhä mukanamme kunkin inkarnaatiomme läpi samoja teemoja, samoja läksyjä, samoja haasteita. [Linkki Wikipedia: Jälleensyntyminen, reinkarnaatio]

Kuvateksti: Inkarnaatio, ”lihaksi tuleminen”, tarkoittaa yleensä jumalallisen olennon ihmiseksi syntymistä. [Linkki Wikipedia: Inkarnaatio]

Debbie Solaris: Mitä galaktiseen historiaan tulee, niin mainitsin lyhyesti lyyralaisten sudenkuopista, puhuimme siitä melko lailla. Näen saman muissa tähtijärjestelmissä. Heille kehittyy kehityksestään johtuen tietynlaisia luonteenpiirteitä tai tietynlaisia kykyvalikoimia, tietynlaisia ajattelutapoja. Minulle on joskus todella mielenkiintoista nähdä, että kyllä, tuo henkilö on…

Haastattelija: Minä tiedän mistä sinä olet peräisin!

Debbie Solaris: Kyllä, tyyliin että pystyn sanomaan vain persoonallisuutesi perusteella mistä olet peräisin.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Elisa Romeo: OBE ja inkarnaatio

Linkki käännettyyn puheenvuoroon: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Migreeni

Elisa Romeo: Tämän päiväisessä videoblogissani jaan teille yhden elämäni suurimmista henkisistä tapahtumista, joka on muokannut minut täysin siksi mitä nykypäivänä olen ja millaista työtä teen. Se tapahtui vuosia sitten. Olin suorittamassa maisterin tutkintoa Pacifica Graduate Institutessa. Minusta oli tulossa avioliitto- ja perheterapeutti. Meillä oli todella pitkät oppitunnit, joten minulle tuli migreeni.

Transsitila

Elisa Romeo: Menimme istumaan nurmikolle ystäväni kanssa, joka on kehotyöskentelijä, hierojatar. Hän alkoi hieroa niskaani ja minä aloin mennä transsitilaan. Olin meditoinut siihen aikaan jonkin verran meditaatiokoulutuksessa, joten minulla oli ollut transsitiloja ennenkin, mutta tämä tuntui todella erilaiselta. Pääni alkoi liikkua ympäriinsä ja aloin nähdä välähteleviä valoja, vähän samaan tapaan kuin REM-unitilanteessa kun silmäluomet alkavat värähdellä.

Fyysisen kehon kuolemasta selviytyminen

Elisa Romeo: Hän vei minut turvalliseen takahuoneeseen. Hän oli läsnä kun menin siihen huikeaan, meditatiiviseen, mystiseen transsimaiseen kokemukseen. Tapahtui paljon asioita, mutta päädyin yhdessä vaiheessa transsia lentämään tietoisuutena ulos fyysisestä kehostani. Leijuin kehoni yläpuolella. Pystyin sananmukaisesti katsomaan alas ja näkemään kasvoni, kasvojeni rypyt, vaatetukseni. Olin shokissa siitä, että olin olemassa fyysisen kehoni ulkopuolella. Sitten oivalsin, että minä tulen jatkamaan ja selviytymään hengissä sen jälkeen kun fyysinen kehoni ei niin tee, koska tässä minä olin kehon ulkopuolella. Sekosin siitä hieman.

Henki

Elisa Romeo: Sitten pystyin tuntemaan takanani rakastavan läsnäolon, joka veti minua tyyliin hitaasti takaisin pystyyn. Kun nousin ylemmäs ja ylemmäs, tunsin takanani sen ehdottoman autuaan sanoinkuvaamattoman rakkauden. Sulauduin uudelleen, sulauduin yhteen sen energian kanssa. Se oli minun henkeni. Käännyin ympäri ja näin hänet tyyliin entiteettinä. Hän [naisesta] oli tyyliin, että minä olen sinun henkesi. Se oli kuin vanhin rakastavin ystävä, jonka luokse palasin takaisin.

”Unohtamispilleri”

Elisa Romeo: Hän alkoi antaa minulle tietolatauksia siitä kuka olin ennen kuin tulin, ennen kuin tunsin itseni Elisa Romeona tässä aineellisessa elinajassa. Hän alkoi näyttää minulle kuinka valitsin Elisa Romeon, perheeni, ja sijainnin mistä tulin alas planeetta Maahan. Hän alkoi näyttää kuinka meillä kaikilla on nämä sielut, jotka me unohdamme, aivan kuin ottaisimme unohtamispillerit tullessamme alas ”maaperälle”. Tulemme alas ja unohdamme menneet elinaikamme, unohdamme keitä me olemme tämän henkilöllisyyden ulkopuolella. Meistä alkaa tulla ohjelmoituja perheeseemme ja kulttuuriin, mikä on välttämätöntä.

Kuvateksti: Tuntuuko sinusta siltä kuin olisit ottanut ”unohtamispillerin”?

Shokeerava asia

Elisa Romeo: Shokeeraava asia minulle oli se, että osa minua itseäni on kaiken aikaa olemassa tämän egotodellisuuden ulkopuolella. Se vartioi rakastavasti koko elämääni ja järjestelee jokaisen tapahtuman siinä, niin myös sinun elämässäsi. Takaisin palattuani pystyin näkemään ihmisten sielut heidät kehojensa yläpuolella ja minulla oli itse asiassa suora telepaattinen viestiyhteys heidän sielujensa kanssa. Pystyin tyyliin tuntemaan henkimaailman.

Energiaa

Elisa Romeo: Se tosiasia, että sinä olet energiaa oman itsesi – identiteettisi – ulkopuolella on fantastista, kaunista, hullua ja sanamukaisesti tajunnanräjäyttävää. Sitä täytyi työstää hyvin voimakkaasti, energiasi täytyi suunnata inkarnoitumiseen, joka tarkoittaa periaatteessa energiamuodossa alas tulemista. Se meni sitten äitisi pieneen munasoluun luodakseen ja ollakseen energia tämän kauniin aineellisen olennon takana joka nykyään olet. Toivotan sinulle paljon onnea henkisellä polullasi ja läjäpäin omistautumista, inspiraatiota ja tukea sen muistamiseen kuka sinä olet.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

John Donnery: Ensimmäinen kehostapoistumiskokemukseni

Linkki käännettyyn puheenvuoroon: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Meditaatio

John Donnery: Tänään aion kertoa kaiken siitä kun lähdin ensimmäistä kertaa kehostani. Tuo tapahtui ollessani 13-vuotias, josta on aikaa 22 vuotta, ja se on yhä tänäkin päivänä koko elämäni tärkein kokemus. Jos olet kiinnostunut tämäntyyppisistä asioista, niin suosittelen suuresti päivittäistä meditaatioharjoitusta, koska lupaan sen johtavan sinut kaikkiin etsimiisi kokemuksiin.

Ikuinen olento

John Donnery: Haluan kertoa hieman henkistä historiaani, koska tuo kehostapoistumiskokemus oli erilainen kuin minkä olin koskaan tiennyt edes mahdolliseksi, mutta se ei tullut monella tapaa tyhjästä. On tärkeää, että ymmärrät mistä taustoista tulen ja millaisia kokemuksia minulla oli ollut tuohon 13 vuoden ikään mennessä. Olen tuntenut, tiennyt, syvällisesti koko elämäni ajan olevani sielu, ikuinen olento, päättymättömillä mahdollisuuksilla.       

Siisti kyky

John Donnery: Tuon lisäksi noin 10-vuotiaaksi saakka minulla oli erittäin siisti kyky, jossa illalla sänkyyn makuulle asetuttuani pystyin valitsemaan mistä halusin nähdä unta. Asetuin joka ilta vain makuulle ja päätin, että tulen näkemään unta tuosta asiasta, tulen tapaamaan tuon henkilön, menemme tänne, sitten teemme näin. Pystyn laatimaan uneni täysin. Haluan siis ottaa tuon mukaan, että tiedät minun tunteneen aina olleeni henkiolento, ja että olen viettänyt suuren määrän aikaa tutkien unimaailmaa.

Kuvateksti: John Donnery kertoo pystyneensä hallitsemaan omia uniaan ennen varsinaista OBE-kokemustaan.

Kokeillaan heti

John Donnery: Joten, ensimmäiseen tosiasialliseen kokemukseeni kun lähdin kehostani. Olin kahden ystäväni seurassa ja menimme viettämään aikaa ystäväni isän taloon. Emme olleet käyneet siellä koskaan ennen. Hengailimme myöhemmin huoneessa ja yksi ystävistäni vetäisi esille kirjan. Minulla ei ole mitään käsitystä mikä kirja se oli, mutta se kirja oli muuttamassa koko elämäni, se ravisteli elämääni totaalisesti.

Selasimme sitä kirjaa läpi, se oli jonkinlaista hengellistä tekstiä. Törmäsimme kuvaan miehestä, joka leijui oman kehosta yläpuolella. Sängyllä oli keho silmät suljettuina ja hän oli yläpuolella hymyillen silmät auki. Heitä yhdisti jonkinlainen kiemurainen nuora. Aloimme lukea tuota ympäröiviä kappaleita. Siinä kerrottiin kuinka jotkut ihmiset pystyvät jossakin vaiheessa projisoimaan tietoisuutensa energiakehoon ja matkustamaan ympäriinsä eri ulottuvuuksissa. Meidän piti kokeilla sitä heti.

Klik!

John Donnery: Suljimme valot. Peitin itseni peitolla. Onneksi minä vain intuitiivisesti aloin mielikuvitella olevani noin 6 – 12 tuumaa [15 – 30 cm] kehoni yläpuolella. Olin vain siinä ja laitoin siihen kaikkeni. Suuri tahto ja into täytti minut. Keskityin niin tiukasti kuin vain pystyin luodakseni tunteen, että olin jo useita tuumia tai jalan verran [30 cm] kehoni yläpuolella. Mielikuvittelin käsivarteni siellä, tunsin jalkani siellä, tunsin kasvoni, kaiken. Minä vain todellakin loin kokemuksen kuin olisin siellä jo. Ja muutaman minuutin kuluttua, klik, olin ulkopuolella, olin fyysisen kehoni ulkopuolella. Tiesin olevani ulkopuolella, koska minusta tuntui erilaiselta. Minusta tuntui niin säkenöivältä ja eloisalta. Minusta tuntui paremmalta kuin koskaan ennen ja minä leijuin.

Katon läpi

John Donnery: Leijuin ylös, ylös ja ylös, kunnes osuin kattoon. Osuin kattoon, ja jos olet kokenut joskus selkounen, sen missä lentelet ympäriinsä, niin tiedät kiinteän pinnan tuntuvan kuin kalvolta sen kohdatessasi. Se katto siis vastusti minua, mutta se oli venyvä. Työnsin ja työnsin, ja sitten pulpahdin katon läpi. Ja siellä minä sitten olin, leijailin talon yläpuolella, asuinalueella jota en ollut nähnyt koskaan ennen elämäni aikana. Aloin välittömästi tutkia. Aloin leijua ylöspäin. Menin sivulle ja näin kaikenlaisia asioita. Näin kaikki autot kaikkialla ja talot, näin golfkentän josta en tiennyt mitään, näin puskien takana pienen salaisen golfkentälle johtavan polun.

Kuvateksti: Kehostaan poistunut John Donnery kertoo menneensä katon läpi.

Superkätevää

John Donnery: Alempana kadun päässä oli terveyskeskus jossa oli mukavia maukkaita portaikkoja ja kaiteita. Ne kiinnostivat minua siihen aikaan erityisesti, koska skeittilautailin siinä iässä kaiket päivät. Näin ne kaikki asiat ensimmäistä kertaa ja tuon lisäksi painoin mieleeni jokaisen näkemäni auton rekisterikilvet. Tiedän tuon kuulostavan oudolta, mutta minulla oli tuossa iässä outo kyky muistaa välittömästi kaikki näkemäni rekisterikilvet. Tuosta tuli superkätevää, koska tuo mahdollisti hetken päästä kokemuksen todentamisen.

Takaisin kehoon imeytyminen

John Donnery: Muutamalta minuutilta tuntuneen ajan jälkeen aloin imeytyä takaisin kehooni. Tapahtui tavallaan kuin humina ja kieppuminen, kuin tuulen virtauksessa. En pystynyt taistelemaan sitä vastaan ja vastustamaan sitä, en edes tiennyt mitä oli meneillään. En ollut tehnyt koskaan elämässäni mitään sellaista. Yhtäkkiä sujahdin takaisin kehooni. Olin innoissani ja huusin välittömästi: ”Minä tein sen! Minä tein sen! Meidän on mentävä ulos.”

Kokemuksen todentaminen

John Donnery: Otimme tavarat ja laitoimme kengät jalkaan. Menimme ulos. Halusin alkaa todentaa kaikkia havaitsemiani asioita. Näin kaikki ne talot, autot ja rekisterikilvet täsmälleen sellaisina kuin olin ne nähnyt. Se golfkenttä oli totta. Se golfkentälle johtava polku oli siellä, tiesin täsmälleen missä se oli. Näytin ystävälleni sellaisia asioita hänen isänsä asuinalueelta, joista hän tiesi tosiasiana, että en ollut nähnyt niitä koskaan aiemmin. Johdin meitä kaikkia ympäriinsä, kuljimme ympäriinsä kaikkea todentaen.

Seuraavat 10 vuotta yrityksiä

John Donnery: Olin erittäin autuas päästessäni irti ensimmäisellä yrityksellä. Tuon jälkeen yritin samaa uudelleen kymmenen vuoden ajan joka ikinen yö. Minulla on satoja ja satoja onnistuneita yrityksiä, mutta myös erittäin paljon epäonnistuneita yrityksiä. Niihin on erilaisia syitä, joista voin kertoa eri videossa. Jos olet yrittänyt koskaan poistua kehostasi, niin se on, se voi olla jokseenkin hankala homma, eikö?

Kuvateksti: John Donnery sanoo, että kehosta pois lähteminen ei ole välttämättä helppoa.

Robert Bruce: Astraldynamics  – Astraalidynamiikka

John Donnery: Jos olet kiinnostunut tällaisesta, niin suosittelen vahvasti, että hankit käsiisi kirjan nimeltä Astraldynamics (Astraalidynamiikka). Tuo kirja on ilmestynyt melko kauan aikaa sitten, enkä tiedä onko siitä joitakin uusia versioita tai parempia vaihtoehtoja, mutta voin taata tuossa Astraldynamics-kirjassa olevan kaikki mitä sinun tarvitsee tietää onnistuaksesi saamaan kehostapoistumiskokemuksen. Lupaan, että kaikki asiat on siinä. Toivotan sinulle onnea omalla matkallasi. [Linkki Adlibris: Robert Bruce – Astraldynamics, The Complete Book of Out-of-Body Experiences]

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Haastattelussa Robert Bruce, yksi maailman johtavista astraaliprojektion osaajista

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Astraaliprojektio on luonnollinen osa elämää

Haastattelija: Tässä jaksossa opimme astraaliprojektion mystisestä kulusta. Kanssamme sitä tekemässä on todellakin täydellinen vieras, yksi maailman johtavista astraaliprojektion osaajista: kirjailija ja opettaja Robert Bruce. Voisitko kertoa mitä astraaliprojektio tosiasiassa on ja myös hieman siitä miten sinä kiinnostuit tällaisen tekemisestä?

Robert Bruce: No, astraaliprojektiossa ihmisolento poistuu fyysisestä kehostaan ja voisi sanoa, että projektoi itsestään unen aikana ulkopuolelle hienovaraisen kopion, hienovaraisen energiakopion. Tuo voidaan tehdä myös silloin kun meditoidaan muuntuneessa olotilassa, syvästi rentoutuneessa tilassa. Se on osa elämää, jokainen tekee sitä joka kerta nukkuessaan. Jokainen eläin maailmassa tekee sitä. Kaikki astraaliprojektoivat nukkuessaan ja kaikki näkevät unta. Tämä on luonnollinen osa elämää.

Mitä astraaliprojektiolla voi tehdä?

Robert Bruce: Astraaliprojektiolla voi esimerkiksi tehdä tutkimusretkiä astraaliulottuvuuteen, joka on aineeton puoli… Voisi sanoa tavallaan, että ihmisolennolla on monikerroksinen kompleksi, aura, heidän ympärillään oleva aineeton rakenne, jonka elinprosessit aikaansaavat. Tuo ulottuu astraaliulottuvuuteen, jossa meillä on, sinulla on monikerroksinen tavallaan rakenne, moniulotteinen rakenne. Astraalitasojen tapauksessa se on asettautunut samalla tavoin kuin kirjan sivut. Aivan täällä pohjalla on aineellinen ulottuvuus ja astraaliprojektiolla voimme mennä ylös noiden korkeampien tasojen läpi, voisi sanoa että henkisten tasojen läpi.

Voit tutkia astraaliprojektiolla todellisuuden ja henkisen todellisuuden luonnetta, vuorovaikuttaa toisten henkiolentojen ja astraaliprojektoijien kanssa. Voit tietysti myös vierailla jopa kuolemanjälkeisessä elämässä, vierailla läheistesi, ystäviesi, tuonpuoleisessa olevien ihmisten luona.

Tietoinen itse aikaansaatu astraaliprojektio

Robert Bruce: Tietoinen astraaliprojektio, jossa aikaansaat sen itse, on koko elämän täysin muuttavaa. Erityisesti siinä mielessä, että kuolemanpelkosi alkaa kadota erittäin nopeasti, koska koko kuoleman mysteeri paljastuu. Voit matkustaa kuolemanjälkeiseen elämään ja vierailla ennen sinua menehtyneen perheesi luona, he ovat yhä siellä, he elävät elämiään yhä, elämä ei lopu.

Kuvateksti: Astraaliprojektion taitaja Robert Bruce sanoo, että kuoleman mysteeri paljastuu astraaliprojektiolla. Elämä ei lopu.

Miten sinä tällaisesta kiinnostuit?

Robert Bruce: Minulle alkoi tapahtua astraaliprojektiota kun olin juuri täyttänyt arvellakseni neljä vuotta. Eräänä yönä minä vain… Eräänä yönä kehoni vain alkoi humista. Olin vuoteessa ja humisin melko miellyttävästi, koko kehon humina, minä vain leijuin kehostani ulos! Siinä se. Muistan ensimmäiset kerrat elävästi.

Ensimmäinen ja tuhannet astraaliprojektiot

Robert Bruce: Ensimmäisellä kerralla olin tavallaan ahdistunut koska en tiennyt mitä tapahtui, mutta ei se pahalta vaikuttanut. Tulin ulos selkäpuoleltani ja leijuin. Jokin liikutti minua, nyt tiedän että se oli korkeampi minäni. Liikuin jalat edellä, aivan samoin kuin olin sängyssä, alas portaita ja ympäri taloa. Tutkiskelin taloa hieman, liikuin ympäriinsä. Minä en tuottanut tuota liikettä, minua liikuteltiin ympäriinsä. Se tapahtui seuraavanakin yönä, joskus se tapahtui useita kertoja yössä, joka yö. Minulla oli tuhansia ja tuhansia astraaliprojektioita.

Ota toinen keksi!

Robert Bruce: Kun olin niin pieni, niin minulla ei ollut tästä mitään informaatiota. Se oli vain luontainen tutkimusretki, mikä on tieteentekijälle arvokasta, siis tehdä tuoreita havaintoja ilman mitään ennakkoasenteita. Kun tein tätä, niin opin vuosien varrella kuinka se aikaansaadaan, tiesin mistä oli kyse. Minulla oli tapana kertoa äidille, hän sanoi tyyliin: ”Ai, sepä mukavaa, kulta, ota toinen keksi!” Tiedäthän? Neljävuotiaalle ei voi puhua tuollaisista asioista.

Kuvateksti: Tieteentekijällä ei saa olla ennakkoasenteita, esimerkiksi että jokin asia ei ole mahdollinen. Negetiiviset ennakkoasenteet saattavat estää tutkimuksen.

Reaaliaikavyöhyke, kuin haamu tai henki reaalimaailmassa

Robert Bruce: Treenasin sitä kuinka liikutaan, kuinka liikutaan ympäriinsä. Vuosien varrella olen vain tehnyt luontaisesti tutkimusretkiä reaaliaikaiseen ulottuvuuteen, astraalin reaaliaikaiselle tasolle, joka on astraalin alin taso. Matala ei tarkoita, että se on paha, se on vain meitä lähin astraalin taso. Kun olet reaaliaikavyöhykkeessä, niin se on sama kuin olisit haamu tai henki reaalimaailmassa samalla kun reaalimaailma tapahtuu.

Olin itse asiassa lukittautunut monia monia vuosia suurimmaksi osaksi reaaliaikavyöhykkeelle. Luultavasti vasta kolmekymppisenä minä tosiasiassa ymmärsin kuinka astraalitasoille siirrytään tarkoituksella. Muutoin olin suurimmaksi osaksi… Sujahdin silloin tällöin astraalitasoille, mutta en tiennyt miten. Olin lukittautunut 99 % ajasta reaaliaikavyöhykkeelle. Tein siis paljon tutkimusmatkailua ja se oli mielenkiintoista.

Noin 20-vuotiaana opin kuinka tuo tehdään tarkoituksella. Aivan samoin kuin kaikki ne joita nykyään opetan, minun täytyi aloittaa täysin alusta. En tiennyt kuinka syvästi rentoutunut tila saavutetaan ja siinä pysytään. Se on kuin muuntunut tietoisuuden tila, transsitila.

Lobsang Rampa: You Forever, ”tarkastelupisteensiirtotekniikka”

Robert Bruce: Törmäsin Lobsang Rampan kirjaan. [Linkki Wikipedia: Lobsang Rampa] Hän oli varhainen mystikkokirjailija. Yhdessä hänen kirjoistaan kerrottiin tekniikkoja astraaliprojektioon ja siihen kuinka selvänäköisyys ja sellaisia asioita aikaansaadaan. Arvelen kirjan olleen nimeltään luultavasti You Forever (Sinä ikuisesti.) Ohjeet olivat melko alkeellisia, mutta havaitsin niiden toimivan. Se oli melko arvokasta.

Käytän sitä tekniikkaa, käytän siitä nykyään nimitystä ”tarkastelupisteensiirtotekniikka”. Tuossa tekniikassa istut tuolissa tai makaat sängyllä ja mielikuvittelet ja tunnet lähteväsi kehostasi. Kun lähdet kehostasi, sinun avaruudellinen perspektiivisi ympärilläsi olevasta huoneesta muuttuu ja sinun on oltava tietoinen fyysisen kehosi jäämisestä takanasi olevaan sänkyyn. Sinä siis vaihdat näkökulmasi (perspektiivisi) sijaintipaikkaa, siis sitä missä tunnet itsesi olevan. Voisi sanoa, että tuo asettaa kehollesi painetta tuottaa astraaliprojektiolla astraalisen kaksoisolennon. Noin siis siksi että astraalikehosi haluaa seurata sinua sinne missä sinä olet.

Tuo on hankalaa koska sinun on pidettävä kehosi syvästi rentoutuneena ja käytettävä toteutukseen ainoastaan kehosi tietoisuutta ja mielikuvitusta. Useimmat ihmiset kuitenkin pystyvät tuohon pienellä harjoittelulla. Noin minä siis päädyin mukaan tähän.

Kuvateksti: Haastattelija ottaa puheeksi Robert Brucen kirjoittaman kehostapoistumisen opaskirjan nimeltä Astraldynamics, (Astraalidynaniikka).

Astraalinen kaksoiskappale, astraalinen ”kaksoisolento”

Haastattelija: Kirjassa Astraldynamics (Astraalidynamikka) kerrot melko yksityiskohtaisesti astraalisesta kaksoiskappaleesta. En ole kuullut tuollaisesta mistään muualta. Voisitko kertoa hieman mikä energeettinen astraalinen kaksoiskappale on ja kuinka se astraaliprojektiossa toimii?

Robert Bruce: No, sinun astraalinen kaksoiskappaleesi on se osa sinusta joka projisoidaan astraaliprojektion aikana ulos. Vuosien varrella on ollut paljon kiistoja siitä mitä tuon tapahtuessa itse asiassa tapahtuu. Minun työni maailmalla ilmestymiseen asti tehtiin iso oletus, että kun lähdet astraaliprojektion aikana kehostasi, niin jätät fyysisen kehosi tyhjäksi, tyhjäksi kuoreksi.  Tuo siis siksi että oletuksena oli, että et pysty olemaan paikalla kahdessa eri paikassa kerralla.

Mitä jos…

Robert Bruce: Tuosta nousee tietysti automaattisesti esiin ajatuksia, että mitä jos jokin toinen henki yrittää päästä kehooni, varastaa sen tai ottaa sen valtaansa? Siis koska keho on tyhjä. Uskottiin myös että jos teet tietoista astraaliprojektiota ja toinen ihmisolento koskettaa sinua, niin sinä kuolisit, kuolisit fyysisesti, se tappaisi sinut. Jotkut kirjoittajat tai mystikot suosittelivat jopa että keho on laitettava rautakahleilla kiinni astraaliprojektiota tehtäessä. 

Kuvateksti: Kukaan ei pääse varastamaan kehoa kovin helposti, jos se on kiinnitetty rautaketjulla puuhun tai vaikkapa puhelinpylvääseen.

Kehossa ja irti kehosta samaan aikaan

Robert Bruce: Minulla oli kerran kokemus, ja myös lukuisia, lukuisia tuon jälkeen, joka auttoi minua ymmärtämään jotain mitä kukaan ei olisi pystynyt koskaan arvaamaan tapahtuvan. Istuin eräänä yönä tuolissa meditoimassa syvässä muuntuneessa olotilassa, tein paljon energiatyötä, aktivoin chakrojani ja nostatin energiaani. [Linkki Wikipedia: Chakra]

Tunsin astraaliprojektion alkavan. Värinä alkoi, joten lisäsin hieman aikomusta ja siirryin kehostani pois. Menin vesisateessa ylös ulkokatolle ja tein siellä ylhäällä hieman tutkimuksia, se oli erittäin sujuva helppo astraaliprojektio. Ja sitten minä… Sinun on ymmärrettävä, että olin samaan aikaan yhä täysin tietoinen tuolissa olevassa fyysisessä kehossani. Olin tietoinen, tallensin samanaikaisesti muistoja, kokemusmuistoja, myös tuosta näkökulmasta samalla kun astraalikehoni kävi ulkona.

Muistijälki fyysisen kehon puolelta

Robert Bruce: Fyysisen kehoni puolelta muistijälki oli sellainen että tunsin astraaliprojektion tunnusmerkkien tulevan, astraalikehoni irtautui, hieman huminaa, käteni alkoi irtautua. Tunsin putoamisen tunteen ja nopean sydämensykkeen, joka tietoisessa astraaliprojektiossa usein tulee. Tein täyskäännöksen ja aloin liikkua, sitten se kaikki loppui, ei mitään! Meditoin yhä ja ihmettelin, että miksi se loppui, mikä siinä meni pieleen? En tiennyt, joten minä vain jatkoin meditaatiota ja energiatyötäni.

Astraalikehon muistijälki

Robert Bruce: Astraalikehoni oli katolla täysin erillisenä. Se eli, koki ja teki omaa muistijälkeään omatoimisesti. Tulin takaisin alas katon läpi. Kun pääsin huoneeseen, niin kytkeydyin fyysiseen kehooni. Olin ollut noin 4 – 5 metrin etäisyydellä fyysisestä kehostani. Tuolla samalla hetkellä muistijälkemme sulautuivat yhteen. Minulla oli fyysisen kehoni muistijälki. Minulla, fyysisellä kehollani, oli myös astraalikehon muistijälki siitä mitä se oli tehnyt viimeisen viiden minuutin ajan, kuin myös muistijälki tuolissa olemisesta. Minulla oli siis kaksi täysin erillistä muistikuvasarjaa.

Lyhyesti sanottuna: Kun yhdistyin uudelleen, menin uudelleen sisään fyysiseen kehooni, niin minulla oli tämän erittäin voimallisen kokemuksen seurauksena kaksi täysin erillistä toisilleen rinnakkaista muistivirtaa. Ne oli tallennettu samanaikaisesti minun kahdesta eri näkökulmastani.

Kuvateksti: Robert Bruce sanoo, että hänelle syntyi kokemuksessaan kaksi erillistä muistijälkisarjaa: fyysisen kehon muistijälki ja astraalikehon muistijälki.

Energiakopio itsestä

Robert Bruce: Kun tutkin tuota ilmiötä seuraavan vuoden, niin minulle tuli lopulta inspiraatioväläys, että voi tosiaan olla enemmän kuin yksi! Oivalsin tuolloin sen mitä kutsun mielenjakautumisilmiöksi, jossa sinä projisoit astraaliprojektiossa itsestäsi energiakopion fyysisen kehosi ulkopuolelle, siis vähän kuin tietokoneen RAM-muistin. Alkuperäiskappale sinusta, alkuperäinen mielesi, muistisi, henkesi, ei lähde koskaan eläessäsi pois kehostasi. Mahdollinen väliaikainen poikkeus tuohon on kuolemanrajakokemus. [Linkki: NDE]

Mutta sinä et siis lähde koskaan pois fyysisestä kehostasi, joten se ei jää koskaan tyhjäksi. Sinä projisoit kopion, se on enemmänkin kuin ”kameran sisältävä drone”. Projisoit sen kehosi ulkopuolelle ja se voi mennä tutkimaan maailmaa tai astraaliulottuvuutta ja tulla sitten takaisin, ja toivottavasti tietysti muistat sen.

Muistiongelmia

Robert Bruce: Kun tutkin tuota näkökohtaa tietysti astraaliprojektion lisäksi, niin oivalsin todellisen ongelman miksi vaikuttaa olevan niin vaikea oppia astraaliprojektoimaan tarkoituksella, tietoisesti: muistijäljen latautuminen astraalisesta kaksoiskappaleesta ei ole taattua, se on itse asiassa luonnotonta. Sinun kehosi ja mielesi tallentaa luonnollisesti fyysisen olemassaolosi muistoiksi, ne tallentuvat luontevasti. Sinä tallennat myös joitakin unia, niillä on taipumus livahtaa mieleesi ja sinä muistat ne.

Alleviivaan vielä hiuksenhienoihin muistikuviin liittyvää ongelmaa. Tämä liittyy muistoihin unista kuin myös muistoihin astraaliprojektiosta ja myös niihin muistoihin joita syntyy kun olet muuntuneissa tiloissa, kun meditoit. [Linkki Wikipedia: Meditaatio] Miksi on niin, että voit meditoida tunnin tai yli ja muistat siitä jälkikäteen vain muutaman minuutin? Varsinaisena ongelmana tässä on siis muisti.

Kaikki voivat oppia muutaman päivän harjoittelulla tekniikkoja astraaliprojektion aikaansaamiseksi, kuinka rentoudutaan syvästi, kuinka tehdään hieman energiatyötä, stimuloidaan ehkä chakroja. Kaikki mitä tarvitaan, on syvään fyysisesti rentoutuneeseen tilaan pääseminen, kaikki voivat oppia sen muutaman päivän harjoittelulla. Se riittää tuottamaan astraaliprojektion, projisoimaan astraalikehosi ulos, mutta sen muistaminen on vaikeaa!

Kuvateksti: Astraaliprojektion taitaja ja kouluttaja Robert Bruce sanoo, että varsinainen ongelma ei ole astraaliprojektio, vaan sen muistaminen.

Projisoidun astraalisen kaksoiskappaleen voimakkuus

Robert Bruce: Havaitsin, että projisoidun astraalisen kaksoiskappaleen voimakkuus on erittäin, erittäin tärkeää mielenvoimaa, samoin energian voimakkuus, siksi opetan ihmiset tekemään jonkin verran perusluontoista energiatyötä. Se auttaa heitä käynnistämään astraaliprojektion ja luo myös voimakkaamman projisoidun astraalisen kaksoiskappaleen. Tuosta seuraa astraaliprojektioiden, unien ja tapahtuneiden asioiden parempi muistaminen.

Muistojen tallennus ei selviä tehtävästään

Robert Bruce: Pidetään mielessä, että sinä pystyt olemaan fyysisesti hereillä fyysisessä kehossasi ja astraalikehosi voi olla hereillä astraalissa kehon ulkopuolella tallentaen kokemusta, muistoja, itsenäisesti. Jossakin vaiheessa myös unennäkömielesi aktivoituu. Sinusta on siis yksi, kaksi, kolme yksilökappaletta, jotka toimivat toisistaan riippumatta, tallentavat kokemuksia ja muistoja omatoimisesti. On ihmeteltävä miten aivosi ja muistikuviesi varastointiväline selviää, ei yhdestä, ei kahdesta, vaan kolmesta täysin erillisestä yhtäaikaisesti tallennetusta muistovirrasta. Ratkaiseva tosiseikka on se, että se ei selviä siitä.

Se muistaa tavallisesti jotain aineellisesta, joitakin unia, joskus se muistaa palasia astraaliprojektiosta. Usein se sotkee kaikki muistot yhteen sekamelskaisella tavalla ja sinä saat sellaisen todella omituisen muiston, jossa muistat olleesi kehossasi, leijuneesi makuuhuoneesi läpi, sitten olet lentelemässä ylhäällä pilvissä kaupungin kattojen yllä, sinulla on myös uni siitä kuinka joku oli rannalla jossakin. Tuo kaikki on sotkeutunut yhteen, saat pieniä yhteen paiskattuja palasia.

Kuin sattumanvaraisesti editoitu video

Robert Bruce: Aivan kuin avaisit videoeditorin ja sinulla olisi siellä satoja tiedostoja toisista videoista. Tässä tapauksessa on siis vain kolme erittäin suurta tiedostoa. Aivan kuin olisit ottanut videoon pieniä palasia, pieniä kymmenen, kahdenkymmenen, kolmenkymmenen sekunnin palasia ja vain heittänyt ne päätiedostoon täysin sekalaisesti. Kun sen tiedoston soittaa, niin saa täysin hölynpöly-kokemuksen, jossa ei ole mitään järkeä, koska se on otettu kolmesta eri kamerasta, jotka tekevät kolmea eri asiaa. Siinä ei ole mitään järkeä.

Kiihkeä kehoon paluu, sulavat kädet

Robert Bruce: Sitten opin, että se mistä käytän nimitystä kiihkeä kehoon paluu… Ensinnäkin, kun sinulla on oppimisvaiheessa astraaliprojektio, niin pidä se erittäin, erittäin, lyhyenä. Sinulla on tässä vaiheessa ”apupyörät”, sinä kokeilet niitä muistolatauksen reittejä, jotka palauttavat mieleesi astraaliprojektiosi muistikuvat.

Kouluttajasi sanoo, että hanki kymmenen sekunnin astraaliprojektio. Tuo sinun on arvioitava, erittäin lyhytaikainen. Vilkaise nopeasti ympärillesi. Katso käsiäsi ollessasi poissa kehostasi, ne tulevat sulamaan kuin lumikädet voimakkaassa kaasupolttimessa. Ranteesi ovat muutamassa sekunnissa tyngät, kuin kynttilävahaa. Se ei satuta sinua, jos katsot poispäin, niin ne kasvavat takaisin. Tuon ilmiön näkeminen on jotain hyvin mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa.

Kuvateksti: Poissulavat kädet on varmasti mieleenpainuva helposti muistettava ilmiö.

Robert Bruce: Tai sitten vaan katsot ympärillesi huoneeseen ja syöksyt takaisin fyysiseen kehoosi huutaen kiihkeästi, villisti, onnistumistasi ja avainsanaa tai kahta. Minä siis syöksyisin takaisin huutaen. Kun teet tuon, niin fyysinen kehosi herää, pam, ja muistot ovat siellä! Mutta vaikka olisitkin tehnyt noin, niin et voi luottaa siihen, koska ne voivat vain lipua pois kuten muistot unesta.

Verbalisointi

Robert Bruce: Niksi on verbalisoida se. Olet saattanut olla unessa, fyysinen kehosi on ollut epäilyksettä unessa. Puhu siitä välittömästi kun olet takaisin fyysisessä kehossasi: ”Minun käteni sulivat! Kädet sulivat!” Sano noin samalla kun saavut sängyssäsi olevan suuren tyynyn luo. Muutama avainsana: ”Kädet sulivat!” Kun saat tuon tehtyä, niin muistikuvat on lukittu sinuun, sinulla on ehkä alitajuisen mielesi muistovarastossa mielleyhtymä tuohon muistoon. Sitten voit kirjoittaa avuksi ylös lisää muutamia yksityiskohtia.

99 % ihmisistä ei noudata ohjetta

Robert Bruce: Mutta kuten näette, kaikki palautuu sen kaiken muistamiseen, siksi painotan tätä niin paljon. Vaikka teen näin ja todella painotan tätä, kuten olen tässä tehnyt, niin luultavasti 99 % ihmisistä ei usko tätä silloin kun heillä on heidän ensimmäinen astraaliprojektionsa.

Haastattelija: Niin käy siksi että he haluavat tehdä tutkimusmatkan.

Robert Bruce: Kyllä. He eivät halua tuhlata kokemusta. ”Oi, haluan mennä Pariisin ja tavata matkaoppaani”, jos sellaisia on tai mitä tahansa. He eivät voi itselleen mitään, he haluavat tehdä kaikenlaisia juttuja.   

Missäs keho on?

Robert Bruce: Opetusryhmissä minä todella painotan tuota, joten arviolta 90 % ihmisistä noudattaa tässä annettua ohjetta. Joskus he näkevät kehonsa sängyssä tai tuolilla, samassa paikassa jonne he sen jättivät, joskus vastassa onkin tyhjä tuoli tai tyhjä sänky, kehoa ei näy. Tuo on omituinen ilmiö, mutta sinun on vain luotettava sen olevan siinä.

Kuvateksti: Haastateltava sanoo, että kehon on luotettava olevan yhä siinä mihin se tuli astraaliprojektioon lähdettäessä jätettyä, vaikka sitä ei siinä näkyisikään.

Jos päädyt astraalitasolle

Robert Bruce: Jos projisoit ja löydät itsesi jostakin astraalitasolta, jostakin täysin kodistasi poikkeavasta paikasta, eikä sillä tienoolla ole kehoa, niin sinulla tarvitsee olla vain aikomus pyrkiä takaisin kehoosi. Sinun tarvitsee vain mielikuvitella makuuhuoneesi jonne kehosi jätit. Psyykkaat itseäsi ja kuvittelet itsesi takaisin siihen huoneeseen, ja pam, olet siellä muisto mukanasi! Voit soveltaa tätä tekniikkaa riippumatta siitä mitä kehosi ulkopuolella teet, se toimii. Muistot eivät lataudu jos kehon ulkopuolella on liian kauan.

Yksimielinen epäuskon ilmapiiri

Haastattelija: Minä olen käynyt verkkokoulutuskurssisi. Minulla oli arvellakseni noin neljän viikon kuluttua sellainen jonka kerroit olevan osittainen astraaliprojektio, jossa tunsin sen värinän, tunsin käsieni värähtelevän. Ne olivat rintakehäni tai vatsani päällä. Sitten tunsin värähtelevien käsieni nousevan ylös. Tiesin, että oikeat käteni eivät liikkuneet. Tuo oli todella… vaikka se oli lyhyt… Tuo oli todella vahvistavaa, validoivaa, koska mitään ei voi verrata omakohtaiseen kokemukseen, mitä tulee tähän todella uskomiseen kaikilla tasoilla, siis että tämä on mahdollista. Minusta tuo oli todella mahtavaa.         

Robert Bruce: Tuo on erittäin tärkeää, koska me olemme kaikki lukittautuneet jaetun yksimielisyyden todellisuuteen. Meillä on uskomattoman vahvoja uskomuksia. Astraaliprojektioon ja vastaaviin asioihin ei uskota, epäuskosta on yleinen yksimielisyys. Meidän on saatava itsemme vakuuttuneiksi, että astraaliprojektio on mahdollista.     

Kuvateksti: Jos asioita ei ole itse kokenut, niihin saattaa olla vaikea uskoa. Jos et usko astraaliprojektioon, et todennäköisesti kokeile sitä.

Henkisiä kykyjä estävä korkeampi minä

Robert Bruce: Vaikka olisitkin tehnyt valinnan uskoa astraaliprojektion olevan mahdollista, niin on silti vaikea antaa kaikkien mielesi puolien itse asiassa sallia astraaliprojektion tapahtuvan. On otettava huomioon korkeampi itse [korkeampi minä, korkeampi sinä], joka on kaikkine aikomuksineen ja tarkoituksineen lähde tai ”jumala”, se on yhteydessä siihen. Sinun on uskottava myös tuohon, koska se on erittäin paljon sinua suojeleva. Jos et usko tuohon tarpeeksi, niin korkeampi itsesi ei anna lupaa kaiken tapahtua. Tuo sama pätee kaikkiin psyykkisiin kykyihin. Löydät korkeamman itsesi, joka on takertuneena kehosi jokaisen solun sisälle. Se on se joka todellisuudessa estää näitä psyykkisiä kykyjä. Se on osa sitä luonnollista suojakilpeä ja suojausta, joka jokaisella ihmisolennolla on.

Sinä tarvitset jonkinlaisen kokemukseen perustuvan uskon tai sinun on työstettävä sitä, että korkeampi itsesi rentoutuu ja olet tarpeeksi ohjaksissa, jotta sinulla voi todella olla astraaliprojektio, selvänäkijän kaukonäköisyys tai jotain tuontyylistä.

Affirmaatiot, vakuuttelut, tehokkain työkalu

Robert Bruce: Affirmaatiot ovat tehokkain sinulla oleva työkalu noiden seikkojen kehittämiseen, henkiseen kehitykseen, psyykkiseen kehitykseen, varsinkin ääneen lausutut affirmaatiot. Kurkunpääsi värähtelee ääneen puhuessasi ja projisoit sanasi, sanotut sanasi, astraalitasolle. Korkeampi itsesi on nyt astraalitasolla paljon helpommin lähestyttävä, vastaanottavaisempi ja aktiivisempi. Voit laittaa tuota tehdessäsi sormesi kurkullesi, niin tunnet värähtelyn tulevan kurkunpäästäsi. Juuri tuo saa sen tietysti toimimaan.

Käytä hyödyllisesti se aika kun olet ajamassa. Sulje radio ja lausu affirmaatioitasi, kuten: ”minä projisoidun kehoni ulkopuolelle”, ”minä rakastan kehon ulkopuolelle projisoitumista”, ”minä astraaliprojektoin kaiken aikaa”, ”minä rakastan astraaliprojektoitumista”. Siis jotain yksinkertaista, tämänhetkistä, vahvaa ja positiivista, siihen tyyliin kuin tuo asia olisi jo tapahtunut. Sinun ei pitäisi toistella noita papukaijan tavoin, vaan yrität sanoa ne niin kuin olisit harjoittelemassa tärkeää esitelmää varten. Sanot painokkaasti: ”Minä projisoidun kehoni ulkopuolelle, minä pidän kovasti astraaliprojektoitumisesta.” Laita sanoihin painokkuutta ja merkitystä, se auttaa paljon.

Affirmaatiot ovat tehokkain meillä oleva työkalu, mutta 99,9 % ihmisistä ei luultavasti käytä niitä, koska he eivät vain ymmärrä sitä. Jos he eivät ymmärrä tuota, niin he eivät todennäköisesti myöskään käytä niitä. He siis antavat fyysisen todellisuuden jatkaa huomiomme kiinnittämistä muuhun: musiikilla, elokuvilla, ihmisillä ja sen nopealla vauhdilla. Me sotkeudumme tähän elämään kuin uneen, se on harhakuvatodellisuus.

Kuvateksti: Elokuvateatterissa harhakuvitelmia katselevia ihmisiä.

Ohjelmoitumisen vastustaminen

Haastattelija: Ymmärrän. Ympärillämme oleva maailma ohjelmoi meitä jatkuvasti, aivan kuin affirmaatiot olisivat melkein kuin tavallaan mahdollisuus vastustaa tuota osittain. Tiedäthän?

Robert Bruce: Kyllä, ehdottomasti. Yksi affirmaationiksi… Nyt tässä mennään manifestaatioon, yrität manifestoida affirmaatioita käyttäen muutosta. Voit yrittää manifestoida rahaa, uutta autoa, uuttaa työtä, uuttaa elämänkumppania, tiedäthän? Mitä tahansa kohti oletkaan manifestoimassa, niin tärkeä neuvo on se, että älä kerro kenellekään mitä teet. Syy on se, että kenelle tahansa kerrotkaan, niin 99 % heistä ajattelee mielessään: ”mitä hemmettiä, mitä tuo oikein ajattelee, ei tuo ole totta, tuosta on tullut harhainen…”, tai mitä tahansa. Jopa normaalisti hyvin tukea antavat ihmiset toimivat noin. He sanovat sinulle: ”sepä mahtavaa, onnea tuohon”, mutta ajattelevat mielessään toisin.

Periaatteessa lähes jokainen jolle kerrot, ei usko sinua. Heidän epäuskonsa tulee kumoamaan sinun uskoasi. Kuvittele, että sinulla on affirmaatio- ja manifestaatioyrityksilläsi aikaansaatua voimaa 10 [jollakin asteikolla]. Jos kerrot yhdelle toiselle henkilölle, niin hänen epäuskonsa tekemisiisi voi olla samalla asteikolla 50. Noin siis siksi että koko muu maailma tukee häntä. Kerrot siis muutamalle ihmiselle ja sitten ihmettelet miksi manifestaatiosi eivät toimi.

Kuvateksti: Shut up and do it! tarkoittaa suomeksi suu kiinni ja tee! Jos tiedät jonkin asian toimivan, niin tee, vaikka muut ihmiset eivät toimimiseen uskoisikaan.

Energiatyö

Haastattelija: Eräs asia josta pidän sinun lähestymistavassasi, on energiatyön painottaminen. Sanoit aiemmin, että osasyy tuohon on energeettisen kehon vahvistaminen. Auttaako energeettisen kehon vahvistaminen suoraan muistojen lataamista? Siksikö se on niin tärkeää?

Robert Bruce: Kyllä se tekee niin. Se parantaa muistojen mieleen palautusta kehittämällä hienovaraisen kehosi, astraalikehosi, energiakehosi, hienovaraisten osiesi voimaa. Kun oppii tekemään astraaliprojektion tietoisesti, niin se on valtava virstanpylväs henkisesti tietoiseksi tulemisessa. Tarkoitan, että kaikki ihmiset ovat tietoisia, mutta tietoisuudessa on tasoja.

Havaitset energiakehosi alkavan kehittyä, chakrasi alkavat kehittyä korkeammalle tasolle siinä prosessissa kun teet energiatyötä, työstät chakroja ja teet astraaliprojektioyrityksiä ja selvänäköisyyttä. Astraalikehosi kehittyy ja voisi sanoa, että siitä tulee astraalitilassaan kiinteämpi. Osa tuota prosessia on se, että kun sinulla on ensimmäinen astraaliprojektiosi, niin se on usein erittäin, erittäin, heikko. Tuntuu kuin olisit lattialla poukkoileva ilmapallo, sinulla ei ole energiaa, tunnet olevasi hyvin ehtynyt, astraalisessa kaksoiskappaleessasi ei ole voimaa. Tuo tapahtuu luultavasti useimmille astraaliprojektion tarkoituksella käynnistäville ihmisille.

”Yli normaalin kuolevaisen tason”

Robert Bruce: Ensimmäiset astraaliprojektiot ovat usein erittäin, erittäin, heikkoja. Mutta jos jatkat sinnikkäästi yli vuoden tai kaksi, niin se vahvistuu, vahvistuu ja vahvistuu. Kun se vahvistuu, niin fyysisessä kehossasi oleva energiakehosi vahvistuu, chakroistasi tulee aktiivisempia, sinä kehityt eri tasolle, tasolle joka on yli normaalien kuolevaisten ihmisolentojen tason.              

Sinä kehityt. Voisi sanoa, että herättelet henkiin henkisiä puoliasi, sieluasi, miksi sitä haluatkaan kutsua. Sinä kehityt aineellisen yläpuolelle. Juuri tuohon suuntaan tämäntyyppistä työtä tekevät ihmiset haluavatkin mennä. Jos saat raivattua kaikki uskomukset pois tieltä, niin pääset sinne melko nopeasti. Sinun on katsottava kaikkea tuoreesta näkökulmasta ja työskenneltävä sellaisten ihmisten kanssa jotka työskentelevät suorien omakohtaisten kokemusten pohjalta. Henkilökohtaisten kokemusten kautta alat päästä johonkin, alat saada aikaan. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, mutta kaikki olettamukset on työnnettävä sivuun. Uskomuksista on päästettävä irti ja seurattava henkilökohtaisten kokemusten tietä.

Kuvateksti: Kouluttaja Robert Bruce sanoo, että uskomuksista on päästettävä irti ja seurattava henkilökohtaisten kokemusten polkua.

Tieteellinen menetelmä henkisessä tutkimuksessa

Robert Bruce: Olen varmasti saattanut tehdä polullani ja työssäni joitakin virheitä siellä täällä, mutta ne ovat pieniä, koska tarkastan uudelleen ja tutkin omaa työtäni jatkuvasti. Olen periaatteessa soveltanut tieteellistä menetelmää henkiseen tutkimukseen. Olen tehnyt täsmälleen niin. Tieteellinen menetelmä on paras, loogisin ja toimivin käytössämme oleva lähestymistapa. [Linkki Wikipedia: Tieteellinen menetelmä] Siis tieteellinen menetelmä ja empiirinen tieto siitä mitä on tapahtunut aiemmin. Jos katsot tieteentekijöitä, niin huomaat heidän käyvän jatkuvasti läpi empiiristä tietoa, kaikkia tieteellisiä julkaisuja ja tutkimuksia. He etsivät jatkuvasti virheitä. [Linkki Wikipedia: Empiirinen tutkimus] Olet suurissa ongelmissa jos annat virheiden ja olettamuksien astua kuvaan mukaan.

”Sinä päivänä kun tiede alkaa tutkia aineettomia ilmiöitä, se tulee kehittymään yhdessä vuosikymmenessä enemmän kuin edeltävinä vuosisatoina yhteensä.” – fyysikko ja keksijä Nikola Tesla

Miinakentällä

Robert Bruce: Sinun on edettävä henkilökohtaisten kokemusten kautta. Sinä et voi uskoa kaikkea mitä ihmiset sanovat, tai että sinun on pakko tehdä niin ja näin ja noin. Koko henkinen New Age -liike on täynnä erittäin epäluotettavia neuvoja, se on miinakenttä! Tieteentekijät ymmärtävät tuon tutkimusta tehdessään. He tekevät jatkuvaa tarkistusta ja virheiden ja virheellisten tutkimusten perkausta.

Kuvateksti: Miinaan astumisen todennäköisyys kasvaa miinakentällä kävellessä huomattavasti.

Toimii!

Robert Bruce: Kaikessa henkisellä puolella, energiatyössä, chakroissa, astraaliprojektiossa, kuolemanjälkeisissä tapahtumissa, on valtava informaation sekamelska, joka perustuu siihen mitä uskottiin 200 vuotta sitten. Uutta on erittäin vähän, se on kaikki vain uudelleen lämmittelyä. Ihmisiä opetetaan yhä tekemään samoja asioita jotka eivät lainkaan toimi. Se mitä minä opetan, toimii aivan varmasti.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

OBE-kokija Teal Swan: Kuinka saada kehostapoistumiskokemus?

Linkki käännettyyn puheeseen: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

OBE on koettava itse

Teal Swan: Kuten tiedätte, kehostapoistumiskokemukset ovat uskomattoman tärkeitä, koska jankutan niistä kaiken aikaa. Ne ovat mielestäni henkisellä tiellä yhtä tärkeitä kuin meditaatio. Voisimme puhua niistä koko päivän, mutta se on todellakin jotain sellaista mikä sinun on koettava itse.

Täällä? Tuolla? Missä?

Teal Swan: Kaikki aine fyysisessä todellisuudessa, siinä jota kutsumme todellisuudeksi, on energiaa. [Linkki Wikipedia: E = m · c² (Energian ja massan välinen yhteys.)] Vain värähtelytiheys [taajuus] hämärtää meitä näkemästä oikeasti tuota näkökulmaa. [Linkki Wikipedia: Aalto (fysiikka)] Oli ilmiselvästi tarkoituksellinen päätös, että tuo asia on noin, koska maailmankaikkeuden sisäpuolelle syntyvät perspektiivit ovat kollektiivisessa laajenemisessa niin keskeisiä.

Me olemme luonnollisesti olemassa useissa ulottuvuuksissa yhtä aikaa. On todella tärkeää puhua kehostapoistumiskokemuksista, jotta pääsisimme eroon etäisyyden käsityksestämme: täällä tai tuolla. [Musiikkilinkki YouTube: Missä se Väinö on?] Aineellisilla esineillä ei ole havainnoijasta erillistä ominaisuutta.

Kuvateksti: Sanotusta voisi ymmärtää aineellisen esineen ominaisuuksien riippuvan havainnoijasta.

Ulottuvuuden kanssa yhteensopiva taajuus

Teal Swan: Me olemme siis olemassa useissa ulottuvuuksissa samanaikaisesti. Mikä noita ulottuvuuksia sitten erottaa toisistaan? Kunkin ulottuvuuden energian taajuus ja tiheys. [Linkki Wikipedia: Taajuus] [Linkki Wikipedia: Tiheys] Tiheys on ilmentymä, kukin tiheys on erilainen ilmentymä universaalista energiasta. Jotta voisimme kokea jotain tiettyä ulottuvuutta, niin meidän on muutettava omaa taajuuttamme vastaavan ulottuvuuden kanssa yhteensopivaksi.

Kuin radion virittämistä

Teal Swan: Voit ajatella tätä samankaltaisena kuin radion virittäminen. Jos ajattelet tätä radion virittämisenä, ja sanotaan vaikka että haluat virittyä taajuudelle 98 FM, niin sinä vastaanotat aamun radiolähetykseen siten että säädät oman säätimesi tuolle kanavalle ja otat sitten vastaan sen mitä tuolla kanavalla lähetetään.

Kuvateksti: Väärälle taajuudelle viritetystä radiosta ei kuulu mitään, ei ainakaan mitään järkevää, et voi vuorovaikuttaa radiolähetyksen kanssa.

Kuinka omaa taajuutta säädetään?

Teal Swan: Kuinka omaa taajuutta sitten säädetään? Kuinka ”nappulaa” niin sanotusti käännetään? Ajatuksella! Ajatus muokkaa ja ohjaa kaikkea maailmankaikkeuden energiaa. Ajatus on itsessään värähtelyä, kaikkein voimakkainta maailmankaikkeuden sisäistä värähtelyä. Ajatukset sisältävät erilaisia värähtelyjä, joten erilaiset ajatukset vastaavat erilaisia ulottuvuuksia. Aineellisilla esineillä ei ole havainnoijasta erillisiä ominaisuuksia. Havainnoija luo havainnollaan niiden muodon. Fyysinen aine ei ole maailmankaikkeuden keskiössä. Näet tuon eriasteisena totuutena, riippuen siitä kuinka kauas kehosi ulkopuolelle teet tutkimusretkiä.

Se, että fyysisyys olisi maailmankaikkeuden keskiössä, on ollut suoraan sanottuna newtonilainen malli tai ihmisen malli, mutta se on todellisuudessa aineettoman energian kaukaisin jatke, ilmentymä, esitysmuoto. Tuosta syystä näemme, että ajatus ja ajatuksen keskittäminen ei pelkästään luo noita erilaisia ulottuvuuksia, vaan se on myös kulkuväline erilaisten ulottuvuuksien läpi matkustamiseen.

Ajatukseen reagoivat ulottuvuudet

Teal Swan: Kaikki ulottuvuudet ovat ajatukseen reagoivia, koska tietoisuus luo kaikkien ulottuvuuksien todellisuuden. Aineellisessa ulottuvuudessa on tavallaan kuin aikaviive siinä miten ajatus ja manifestaatio havaitaan, arvelen että noin voi sanoa. Muissa ulottuvuuksissa asia ei ole noin. Useimmat ulottuvuudet ovat välittömästi ajatukseen reagoivia. Tuo tarkoittaa sitä, että kun pääset kehosi ulkopuolelle ja jos ajattelet Intiaa, niin olet siellä heti, niin nopeasti! [Linkki Wikipedia: Hitaus (inertia)]

Kuvateksti: Kehostapoistuja Teal Swan sanoo, että aineellinen ulottuvuus reagoi ajatukseen paljon muita ulottuvuuksia hitaammin, reaktiossa on viive.

Et ajattele aivoillasi!

Teal Swan: Aivot ovat kuin aineellisen ja aineettoman välinen biologinen käyttäjäliittymä. Ne ovat melko paljon tietokoneen kaltainen työväline. Ne eivät ole sinä, eivätkä ne ole ne jotka ajattelevat, ne ovat ne jotka siirtävät ajatuksen muualle kehoon. Aivosi tulkitsevat kehostapoistumiskokemuksesi niiden senhetkisten käsitteiden ja mielikuvien pohjalta. Tuosta syystä kehosta poissa ollessasi kohtaamasi muodot ovat vähemmän tärkeitä kuin se mitä ne muodot edustavat.

Pohjustus: uni

Teal Swan: Sama pätee uniin, jotka ovat periaatteessa kontrolloimattomia ja usein tiedostamattomia kehostapoistumiskokemuksia. Selitän miksi asia on noin. Kun vaivut uneen, tietoisuutesi vetäytyy aineellisesta takaisin kaikkien niiden tasojen ja ulottuvuuksien läpi siihen ulottuvuuteen, jota voisimme kutsua perimmäiseksi ulottuvuudeksi. Jotkut ihmiset haluavat löydä sille nimilapun, kuten yhdestoista, kahdestoista tai kolmastoista ulottuvuus. Kun tietoisuutesi vetäytyy tuon läpi takaisin, sinä menet ajatusmuodon läpi, joka olisi neljäs ja viides ulottuvuus heti aineellisen ulottuvuuden jälkeen. [Linkki Wiktionary: Thought-form, ”ajatusmuoto”] Juuri siellä ovat olemassa kaikkien ajatustemme esitysmuodot. Kun vetäydyt takaisin sen kautta, niin sinä koet sen sekunnin murto-osissa.

Sama asia mitä unen näkemiseen tulee. Kun tulet unesta pois takaisin todellisuuteen, niin uni tallennetaan sekunnin murto-osissa samalla kun menet ajatusmuodon läpi, todellisuuden neljännen ja viidennen ulottuvuuden läpi. Nuo energiamuodot, ajatusmuodot, jotka läpi kulkiessasi koet, tallennetaan sekunnin murto-osissa, sitten aivosi siirtävät mielikuvia ja esitysmuotoja siitä mitä nuo ajatusmuodot ovat.

Kuvateksti: Teal Swan sanoo unien olevan periaatteessa kontrolloimattomia ja usein tiedostamattomia kehostapoistumiskokemuksia.

Henkilökohtainen esimerkki

Teal Swan: Hyvä esimerkki tuosta on… Käytän henkilökohtaista esimerkkiä. Pelkäsin kauan aikaa todella paljon valaita. En osannut selvittää miksi noin oli, kunnes poistuin kehostani ja minulla oli kokemus jossa pyysin itseäni ”näyttämään” itselleni esitysmuodon peloistani. Siirryin välittömästi akvaarioon. Olin vedessä valaan kanssa, joka törmäili jatkuvasti sen altaan seinämiin johon se oli suljettu. Minulla oli siis ajatusmuoto. Pyysin ymmärrystä. Tuo on hyvä keino jota voi käyttää kehostapoistumiskokemusten ohjaamiseen, siis kysymällä asioiden tarkoitusta.

Joten minä sanoin: ”Koen nyt ymmärrystä siitä mitä katselen.” Silloin taakseni tuli ajatusmuoto, periaatteessa henkiopas. Se selitti minulle että se mitä olin mielessäni luonut symboliseksi esitysmuodoksi varjoisasta puolestani, kaikista niistä asioista joita pakenin lapsuudestani, ilmentyi valaana. Itse se valas, johon olin kehoni ulkopuolella törmännyt, oli esitysmuoto niistä lapsuuteni kasautuneista peloista joita välttelin. Sen koko, kuten voit kuvitella, valas on kooltaan hyvin suuri, oli vain suhteessa siihen miten suurta se kaikki mielessäni oli.

Kuvateksti: Swan sanoo, että valas oli mielessä tuotettu symbolinen esitysmuoto vältellyistä lapsuuden peloista. Lapsuuden pelot ilmenivät valaspelkona.

Kyllä lähtee… ei lähde…

Teal Swan: Kaikenlaiset tekijät vaikuttavat siihen saatko kehostapoistumiskokemuksen, kuten pelkosi, aikomuksesi, käsityksesi itsestäsi, uskomuksesi kehostapoistumiskokemuksesta, uskonnolliset uskomuksesi ja ennakko-odotuksesi. Todellinen avain onnistuneeseen suositukseen on vakaa aikomus, sitoutuminen, avoimuus ja harjoittelu, joihin yhdistetään ajatusten muuttaminen reflektoimaan kaikkein hyödyllisimpiä uskomuksia kehostapoistumiskokemuksesta.

Kuinka OBE aikaansaadaan?

Teal Swan: Kuinka sitten saat aikaan kehostapoistumiskokemuksen? Jotkut ovat mieltyneet hyödyntämään sitä ajanjaksoa juuri ennen kuin poistut yöllä kehostasi unitilaan. Minun kokemusteni mukaan tuo tilaisuusikkuna on uskomattoman pieni. Niinpä tätä aloitteleville ihmisille onkin parempi valita ajankohta jolloin et ole siirtymässä uneen todella nopeasti, siis silloin kun et ole väsynyt. On parempi valita ajankohta jolloin voit keskittyä syvään tyyneyden tilaan ilman häiriöitä, melko paljon samaan tapaan kuin meditaatiossa. Itselläni on tapana valita ajankohdaksi melko lailla varhainen aamu.

Kehostapoistumisen perusvaiheet

Teal Swan: Ensimmäiseksi puhumme kehostapoistumiskokemuksen värinävaiheesta. Ihmiset ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että kehostapoistumiskokemuksessa on neljä perusvaihetta. Ensimmäistä vaihetta nimitetään värinävaiheeksi, toista eroamisvaiheeksi, kolmatta tutkimusmatkavaiheeksi ja neljättä joko takaisinsaapumisvaiheeksi tai paluuvaiheeksi.             

1) Värinävaihe

Teal Swan: Joten, ensimmäiseksi värinävaihe. Haluat keskittyä hengitykseesi, melko paljon samaan tapaan kuin meditaatiossa. Kohdista mielesi aina takaisin hengitykseesi kun se vaeltaa eri ajatuksiin. Haluat tarkastella ainoastaan omaa sisään- ja uloshengitystäsi. Niitä joiden ajatukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia, saattaa auttaa visualisoida taivas ja katsella ajatuksia taivasta vasten kuten pilviä. Siis kun ajatus tulee, niin annat sen vain mennä ohitsesi kuin taivaalla ajelehtiva pilvi. Lopulta niitä on vähemmän ja vähemmän ja pilvien välistä aluetta tulee yhä enemmän, mikä tarkoittaa sitä että mielesi saavuttaa tyynen tilan.

Kuvateksti: Ajatusten keskittäminen oman hengityksen tarkkailuun vähentää päässä pyöriviä ajatuksia.

Mantrat, intentiot, affirmaatiot

Teal Swan: Haluat asettaa intentiosi sitten kun jäljellä on suurimmaksi osaksi vain pilvien välistä tilaa, tyyliin: ”Minä olen tietoisesti valpas koko kehostapoistumiskokemuksen ajan, minä olen kehoni ulkopuolella.” Haluat toistaa tuota melkein kuin mantraa. [Linkki Wikipedia: Mantra] Haluat valita jotain sellaista johon tunnet tunnetasolla uskovasi, joten nuo mantrat, intentiot ja affirmaatiot tulevat olemaan meille kaikille hyvin yksilöllisiä.

Sitten haluat kytätä painavuuden, turtumuksen, kihelmöinnin, huminan tai sisäisen liikahtelun tunnetta. Joistakin ihmisistä tulee tuntumaan siltä kuin he kieppuisivat oman kehonsa sisällä. Tuo on värinätila, joten haluat pysyä rauhallisena ja haluat visualisoida tai keskittyä tuohon tunteeseen. Se saattaa alkaa tuntua ääripäissäsi, kuten sormissasi tai varpaissasi. Se mitä haluat tehdä, on pysyä rauhallisena ja hyväksyä tuon tunteen. Haluat visualisoida sen leviävän, valtaavan koko kehosi, päästät irti ja antaudut sille. Tämä on se vaihe johon tulet luultavasti muutamilla ensimmäisillä kerroilla tätä tehdessäsi pääsemään: tulet olemaan oman kehosi sisäisessä värinätilassa.

2) Eroamisvaihe

Teal Swan: Seuraava vaihe tuon jälkeen on eroamisvaihe. Sitten kun olet saavuttanut sen tunteen, että värinätila leviää koko kehoosi, niin haluat valita ajatuksen jostakin itsellesi erittäin tutusta, jostakin jonka pystyt visualisoimaan erittäin, erittäin, tarkasti. Haluat visualisoida itsesi siirtymässä tuohon paikkaan tai esineen luo. Joillekin ihmisille tuo tarkoittaa kattoon leijumisen visualisoimista, se on erittäin helppoa jos sinulla on jo valmiiksi leijuvia tuntemuksia. Tai tuo voi olla myös sängystä ulos kierimistä, istumaan nousemista ja toisessa huoneessa sijaitsevan esineen luokse kävelemistä. Minun on lisättävä että tämän tekemiseen ei ole väärää tapaa.

Se mihin haluat todella keskittyä, on mielesi pitäminen poissa kehosta, koska kuten aiemmin selitin, energia on ajatukseen reagoivaa. Tuo tarkoittaa sitä, että jos ajattelet kehoasi, niin imeydyt todennäköisimmin siihen takaisin. Tuo on tavallaan hurmaavaa. Kehosta poistumisen alkuvaihe on melkein kuin katselisi eläinlapsen nousevan ylös ja opettelevan kävelemään: ensimmäisellä parillakymmenellä kerralla ne pääsevät jonkin verran ylös ja putoavat takaisin alas, pääsevät jonkin verran ylös ja putoavat jälleen alas.

Kuvateksti: Teal Swan kehottaa pitämään kehostapoistumisyrityksissä mielessä, että energia reagoi ajatukseen.

Pidä ajatukset poissa kehosta

Teal Swan: Sinun on harjoitettava vaiheittain itseäsi hallitsemaan paremmin kehon ulkopuolella olemista ja sitä että et napsahda takaisin aineelliseen ilmenemismuotoosi. Pidä siis mielesi kohdistettuna pois kehostasi!

Nyt haluat luoda toisen intention tyyliin ”minä erottaudun nyt” tai ”liikun nyt ovelle”. Voit myös pyytää oppaaltasi apua erottautumiseesi. On olemassa satoja tekniikkoja, joissa mennään yksityiskohtiin siinä mitä olen teille tässä kuvaillut. Kerron teille tänään vain tavallaan nopeimman, suppeimman version siitä kuinka päästä kehosta irti, sen mikä on mielestäni aloittelijoille kaikkein menestyksellisin.

Todennäköisimmin tunnet itsesi leijuvan tai olevan jonkinlaisessa liikkeessä. Sinulta kuluu jonkin verran aikaa kouluttaa itsesi olemaan panikoitumatta sen liikkeen tuntiessasi, koska se liike voi olla joskus äärimmäisen intensiivistä. Anna itsesi vain mennä sen mukana. Saatat myös huomata äänien, ympäristösi ja aistimuksiesi välittömästä lähiympäristöstäsi vaimenevan.

3) Tutkimusmatkavaihe

Teal Swan: Olemme saapuneet nyt tutkimusmatkavaiheeseen. Tämä on kehostapoistumiskokemuksen todellinen ydin. Saatat nähdä tutkimusmatkavaiheessa ollessasi sen seikan jota on nimitetty ”hopeanuoraksi”. Se on kuin kimalteleva kirkas hämähäkinseitti tai säie, jonka mielesi mieltää aineellisen kehosi ja ajatusmuotokehosi väliseksi kytkökseksi.   

Ajatusmuotokehosi, jonka koet alemmissa ulottuvuuksissa heti aineellisen ulottuvuuden jälkeen, tulevat olemaan tavallaan energiakopioita aineellisesta itsestäsi. Ne ovat se energeettinen ”käsitys” joka sinulla on itsestäsi tässä elämässä. Tuo kaksoiskappale on todella se syy miksi tämän ulottuvuuden ulkopuolella, neljännessä ja viidennessä ulottuvuudessa, on tiettyjä eroavaisuuksia, vaikka se näyttääkin kuin sinikopiolta. [Linkki Wikipedia: Sinikopio]

Noin siksi, että se on sinulla oleva käsitys aineellisesta todellisuudestasi, ei sellainen kun aineellinen todellisuus tosiasiassa on. Siis on siis käsityksesi aineellisesta todellisuudesta. Viltti saattaa olla aineellisessa todellisuudessa erivärinen kuin se on neljännessä ja viidennessä ulottuvuudessa. Tulet havaitsemaan hiuksenhienoja eroavaisuuksia. Noin vain siksi, että se mitä koet, jopa kokemuksesi kehostasi neljännessä ulottuvuudessa, on sinun käsityksesi kehostasi.

Kuvateksti: Jokaisella on varmasti jonkinlainen käsitys tai mielikuva fyysisestä kehostaan. Käsitys saattaa poiketa hieman siitä millainen fyysinen keho todellisuudessa on.

Niin, se ”hopeanuora”

Teal Swan: Joten, se ”hopeanuora” on todella se mitä mielesi valitsee mielikuvaksi edustamaan vakiintuneen eetterikehosi ja aineellisen kehosi välistä yhteyttä. Se näkyy melko usein. Näet sen jopa silloin kun koet neljännessä ulottuvuudessa toisia ihmisiä. Se on mielestäni melko kaunis, melkein kuin näkisi napanuoran ensimmäistä kertaa. Olet tavallaan valmistautumaton siihen kuinka kauniita sen värit, rakenne ja läpikuultavuus ovat.

Joten. Päätä tässä vaiheessa mitä haluat kokea ja visualisoi se. Voit tehdä tuon ehkäpä sanomalla: ”Koen nyt olohuoneen.” Sinulla on jälleen mahdollisesti uudelleen tunne toden teolla intensiivisestä liikkeestä. Jippo on pysyä rauhallisena ja luottavaisella asenteella, ei vain itseäsi vaan koko maailmankaikkeutta kohtaan siitä, että pyyntösi toteutetaan välittömästi. OBEn estradille ei ole rajoitteita.

4) Paluuvaihe

Teal Swan: Kun tutkimusmatkasi ovat tyydyttäneet sen mitä olit hakemassa, olet valmis paluuvaiheeseen. Tämä ei ole monellakaan kertaa todellakaan tietoinen asia. On melkein kuin energiaitsesi, sinun todellinen iänkaikkinen korkeampi itsesi, päättäisi milloin kehostapoistumiskokemus on valmis. Mutta jos noin ei ole, niin voit keskittää huomiosi takaisin kehoon. Tai jos menet paljon korkeampiin ulottuvuuksiin, niin voit asettaa aikomuksen aineelliseen kokemukseen palaamisesta. Sanot vain että ”minä palaan nyt aineelliseen kokemukseen”.

Rämäkkä paluu kehoon

Teal Swan: Jonkin ajan kuluttua tämä ei tule olemaan enää superrämäkkä kokemus. Mutta aluksi, sanoisin että useimmille ihmisille noin vuoden ajaksi, tuo kehoon takaisin palaamisen kokemus on melko rämäkkä. Sinusta tuntuu mahdollisesti siltä kuin putoaisit suoraan itseesi. Se on todellinen järkytys, koska se taajuus jolla liikut paikasta toiseen, on niin nopea, että kehosi ei ole todellakaan oppinut ”laskeutumaan lentokoneella”.

Kuvateksti: Moni osaa laskeutua lentokoneella, mutta kuinka moni osaa laskeutua kehoonsa?

Kehosta poistumisen vaikein osa

Teal Swan: Mielestäni ihmisille vaikein OBEn osa on oppia hallitsemaan omia ajatuksiaan ja vapautua pelon vastarinnasta siinä määrin, ettei niin käy kaiken aikaa automaattisesti. Kuten selitin aiemmin, on melko yleistä, että kun ihmiset kokevat ensimmäistä kertaa OBEn, niin tuntuu kuin sinulla ei olisi lähes lainkaan hallintaa kehoon takaisin napsahtamisesta.

Kehon ulkopuolisille kokemuksille ei ole rajoitteita

Teal Swan: Arvelisin, että voimme puhua tässä vaiheessa siitä tosiasiasta, että ei ole mitään rajoitteita sille mitä voit kehon ulkopuolella kokea. Olisi tavallaan naurettavaa sanoa, että olisi vain yksi syy miksi haluat kehostapoistumiskokemuksen. Kehostapoistumiskokemuksessa on todellakin kyse maailmankaikkeutemme kokonaisuuden ja todellisuutemme – objektiivisen todellisuuden, subjektiivisen todellisuuden – kaiken tutkimisesta äärimmäisellä omakohtaisella tavalla. Sinä ylität kaikki ulottuvuudet. Sinä ylität aika-avaruuden, eliniät, kaiken sen. Totuus latautuu sinuun.

Kuvateksti: Aineellinen keho asettaa rajoitteita, se rajoittaa mm. liikkuvuutta. [Linkki Wikipedia: Massa (massan hitaus)]

Mitä voisit tehdä?

Teal Swan: Annan joitakin esimerkkejä tarkoitusperistä, joita voisit kokeilla: Voisit vierailla edesmenneiden läheistesi luona, ymmärtää maailmankaikkeuden ulottuvuudet. Voisit kokea iänkaikkisen itsesi, todellisen itsesi. Voisit tutkia omia pelkojasi ja rajoitteitasi. Voisit opetella kuinka pienentää ja kasvattaa keskittymällä tiheyttäsi. Voisit kokea totuuden ajatusten roolista suhteessa todellisuuteen. Voisit muuttaa muotoasi. Voisit tehdä tutkimusretkiä menneisiin elämiin. Voisit tavata henkioppaitasi. Voisit viestiä eläinten kanssa. Pystyt olemaan vuorovaikutuksessa muiden olinpaikkojen ja rotujen kanssa tämän maailmankaikkeuden sisällä jossa parhaillaan elämme.

Voisit luoda kokonaisia vaihtoehtoisen todellisuuden maisemia. Voisimme ymmärtää kuinka tämänhetkinen elämän ristiriita ratkaistaan. Voit tehdä näissä lukuisissa ulottuvuuksissa toisiin kohdistuvaa parantamista. Pystyt vierailemaan sinusta kaukana asuvien luona. Voisit havainnoida menneitä tapahtumia. Voisit etsiä ennen syntymää ajoittuvat aikomuksesi, joka todella lähentää sinua elämäsi tarkoitukseen. Tämä luettelo periaatteessa vaan jatkuu ja jatkuu…

Kuvateksti: Teal Swan sanoo kehon ulkopuolella olevan paljon vaihtoehtoja – lista jatkuu.

Tee kotitehtäväsi!

Teal Swan: Jos sinulla on kysymyksiä kehostapoistumiskokemuksista, niin tästä aiheesta on kirjoitettu kirjoja. On ihmisiä jotka omistavat koko elämänsä kehostapoistumiskokemuksen oivallukselle ja käsitteelle. Tulet löytämään paljon erilaisia mielipiteitä ja ehdotuksia, joista jotkut tulevat toimimaan, jotkut eivät. Tee siis kotitehtäväsi!

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Neiti Zürcherin kehostapoistumiskokemukset

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

Tietoisesti eri ulottuvuuksiin

Haastattelija: Sinulla on ollut monien vuosien ajan kehostapoistumiskokemuksia. Voisitko kertoa meille miten ne tapahtuivat?

Neiti Zürcher: Minulla on ollut monia vuosia kehostapoistumiskokemuksia. Se tarkoittaa, että menen tietoisesti sisään erilaisiin ulottuvuuksiin. Tämä kaikki alkoi hyvin traagisesti, koska en tiennyt näistä asioista mitään. Olin melko tavallinen työssäkäyvä ihminen, en ollut henkinen enkä uskonnollinen. En ollut ollut koskaan osallisena tällaiseen, siksi ensimmäinen tietoinen epätavallinen kokemus oli minulle hyvin traaginen.

Ensimmäinen OBE

Neiti Zürcher: Olin muuttanut juuri sinä päivänä vieraaseen kaupunkiin yhdessä pienen tyttäreni kanssa. Minulla ei ollut vielä puhelinta, enkä tuntenut siellä ketään. Olin lyyhistynyt kuolemanväsyneenä sängylle klo 2 aamulla, mutta uni oli vielä kaukana. Yhtäkkiä totesin sieluni silmin olevani sisäkaton alapuolelta. Sen jälkeen menin välittömästi takaisin fyysiseen kehooni. Sen jälkeen sama alkoi yhä uudelleen. En tiennyt mitä oli meneillään. Tunti tuon jälkeen keräsin kaiken rohkeuteni ja juoksin naapurini ovelle kysyen olisiko mahdollista soittaa lääkärilleni, koska olin melko peloissani. Tuollainen oli ensimmäinen kokemukseni.

Kuvateksti: Zürcher kertoo ensimmäisen OBE-kokemuksensa alkaneen aamulla klo 2 kuolemanväsyneenä unen ollessa kuitenkin vielä kaukana.

Kukaan ei tiennyt mitään

Haastattelija: Eikö kukaan pystynyt auttamaan sinua tai selittämään sinulle, että se oli kehostapoistumiskokemus?

Neiti Zürcher: Ei, eivät lääkärit ja monet muut tohtorit, joilta kysyin sen jälkeen neuvoa. Olin myös 10 päivää sairaalassa, mutta kukaan ei tiennyt tällaisista asioista mitään, ja tuo kokemus oli vain kaiken alku.

Kuvateksti: Kolme pihalla olevaa lumiukkoa.

Vieraassa asunnossa ilman kehoa

Neiti Zürcher: Monia kertoja yöllä täysin hereillä ollessani henkeni oli niin selkeässä tilassa, että sellaista ei voi kokea koskaan kehon sisällä. Seisoskelin kerran itselleni täysin vieraassa asunnossa. Tiesin niiden ihmisten perheen nimen, vaikka minulla ei ollut heidän osoitettaan. En tiennyt lainkaan missä nuo ihmiset asuivat, seisoskelin kuitenkin heidän asunnossaan.

Haastattelija: Kuinka hahmotit itsesi tuossa tilanteessa?

Neiti Zürcher: Minä yksinkertaisesti hahmotin itseni tietoisesti. Olin ilman kehoa, mutta kuitenkin täysin tietoinen. Seuraavana päivänä löysin puhelinluettelosta sen harvinaisen perheen nimen, osoitteen ja puhelinnumeron. Sovin heti sen jälkeen tapaamisen siellä asuneiden ihmisten kanssa. Ensin piirsin kuitenkin kuvan siitä mitä olin siellä asunnossa nähnyt. Annoin sen niille ihmisille ennen kuin menin siihen asuntoon. Ne ihmiset eivät voineet muuta kuin vahvistaa sen oikeuden, kaikki oli kohdallaan. Minulla on ollut monia tuollaisia kokemuksia.

Haastattelija: Millaisena koit kullakin kerralla paluun maalliseen kehoosi?

Neiti Zürcher: Minun on sanottava, että se on melko erikoinen prosessi, koska siinä menettää tavallisesti tajuntansa. Olet heti sen jälkeen vähän aikaa nukuksissa fyysisessä kehossasi. Et ole tietoinen siitä kuinka paluu tapahtuu. Sitten heräät sellaisen vaikutelman kanssa, että olet nähnyt unta. Sinähän ymmärrät. Koska tiesin niiden ihmisten nimen ja olin ollut niin selkeästi tietoinen, niin pystyin vahvistamaan tuon poikkeuksellisen kokemuksen jälkikäteen.

Hereillä paluu on pahinta mitä voi tapahtua

Neiti Zürcher: Eräässä toisessa tapauksessa vuosia myöhemmin, kun minusta oli tullut niin sanotusti jo kokeneempi, menin sisään myös toismaailmallisiin ulottuvuuksiin ollessani kehoni ulkopuolella. Kun palasin täysin tietoisena ilman että minulla oli ollut samaan aikaan sitä pientä unitilaa, niin havaitsin sen olevan pahin asia mikä voi tapahtua. Siitä toipumiseen menee noin kolme päivää, siitä oikeaan kotiin kaipuusta selviytymiseen.

Kuvateksti: Hereillä ollessa kehoon palaaminen on Zürcherin mielestä pahinta mitä voi tapahtua.

Tuonpuoleisessa

Haastattelija: Voisitko kertoa meille myös jotain niistä matkoistasi toismaailmallisiin ulottuvuuksiin?

Neiti Zürcher: Siellä tuonpuoleisessa menin puhtaasti ja yksinkertaisesti tavallaan taivaallisen portin läpi yhdestä ulottuvuudesta toiseen. Sen voi yksinkertaisesti käsittää vain taivaalliseksi portiksi, se on ainoa tapa jolla osaan sitä kuvailla. Voisin verrata sitä myös seinään. Kun sen portin läpi menee taivaalliseen sfääriin, jonne olin mennyt, niin tulee vain hieman pimeämpää.

Ovi oli avautunut, menin sisään ja näin todella pitkän pöydän jonka ympärillä istui paljon ihmisiä. Heidän joukossaan istui anoppini, joka oli menehtynyt jo jonkin aikaa sitten. Hän tunnisti minut välittömästi ja oli hyvillään minut nähdessään. Hän kysyi voisinko auttaa häntä. Hänellä oli ollut hieman ongelmia lastensa kanssa, jotka olivat olleet aina normaalisti ystävällisiä toisilleen. Nyt he kinastelivat keskenään melko paljon. Hän kysyi minulta voisinko tehdä sille jotain, että he hautaisivat erimielisyytensä ja tulisivat jälleen toimeen keskenään.

Seuraavana päivänä ajattelin itsekseni, että jos kertoisin entiselle miehelleni, että olin vieraillut hänen äitinsä luona tuonpuoleisessa, niin hän ajattelisi: ”Hän oli ennen melko normaali, eikö ollutkin?” Tuosta syystä päätin toimia toisin. Kysyin, että kuinka sinulla ja sisarellasi menee? Hän sanoi: ”Voi, välimme ovat menneet täysin poikki ja vaikuttaa siltä, etteivät ne korjaudu koskaan.” Pyysin häntä ratkaisemaan kiistan.

Haastattelija: Näitkö tai havaitsitko pöydän ja monien ihmisten lisäksi jotain muuta silloin kun tapasit anoppisi tuonpuoleisessa?

Neiti Zürcher: Ainoa toinen oivaltamani asia oli, että siinä sfäärissä ei ollut niin kirkasta verrattuna niihin tilanteisiin joita koin myöhemmillä matkoillani noihin henkisiin paikkoihin.

Elossa taas

Neiti Zürcher: Myöhempien matkojeni aikana vierailin aina aluksi samassa paikassa, nimittäin kaupungissa jossa talot oli rakennettu paalujen varaan veteen. Olin siellä usein, ja joka kerta kun menin, niin olin takaisin elossa taas. Minulla oli tapana kutsua sitä elämänvirraksi. Vaikka se ei ollutkaan vettä, niin se tuntui vedeltä. Olin siellä ylhäältä, mutta myös veden sisällä. Siellä ei ollut koskaan puutetta raittiista ilmasta, tiedäthän?

Minut hyväksyttiin siihen paikkaan vaiheittain. Minun täytyy sanoa, että olin todellakin paratiisimaisissa sfääreissä, jollaisia et pysty kuvittelemaan. Oli niin kaunista ja värit olivat niin upeita, että en halunnut palata enää takaisin. Sisäinen taistelu oli kova, kunnes ymmärsin viimein miksi kaikki oli niin kuin oli, nimittäin siksi että minun tehtäväni täällä Maassa ei ollut vielä suoritettu. Minun ei sallittu vielä jäädä sinne. En nähnyt siellä tosiasiassa vain hengestä ja kauneudesta koostuvissa erittäin korkeissa sfääreissä ketään.

Miltä anoppi näytti?

Haastattelija: Voinko palata siihen kertomaasi normaalien sfäärien asiaan, siihen kun tapasit anoppisi? Miltä hän näytti?

Neiti Zürcher: Hän näytti lähes samalta kuin miltä hän näytti Maassa, mutta minusta hän vaikutti olevan pikemminkin henkiolento. Mutta periaatteessa hän näytti samalta kuin Maassa.

Katsotaanpa peilistä

Haastattelija: Näyttikö hän nuoremmalta?

Neiti Zürcher: Hän näytti todellakin paljon paremmalta, mutta minäpä tartun tuohon nuoremmalta näyttämisen aiheeseen. Minä olen vieraillut astraalisfääreissä, joissa henkiseuralaiset seurasivat aina mukanani. He johdattivat minut eräänä yönä peilin eteen, niin että pystyin näkemään itseni henkikehona. Minun on sanottava, että annoin sille mitä suurimman arvon. Ajattelin ensin, että voi luoja, miltä minä tuossa peilissä tulen näyttämään?  

Astuin erittäin varovasti sen peilin eteen, mutta minä olinkin täysin tyytyväinen. Minä näytin paljon nuoremmalta ja paremmalta. Toivoisin näyttäväni yhä sellaiselta. Minä siis näin henkikehoni muutaman kerran siinä peilissä.

Kuvateksti: Kuvahaun tulos haksanalla peili. Zürcher kertoo nähneensä henkikehonsa jonkinlaisesta peilistä.

Kaupungeista

Haastattelija: Voisitko kertoa meille myös joistakin kokemuksistasi jotka muistat erityisen hyvin?

Neiti Zürcher: Kyllä voin. Suurimman osan ajasta matkustin henkisten sfäärien läpi yksin, myös siellä olleisiin kaupunkeihin, mutta tapasin myös muutamia muita henkiolentoja. Vierailin myöhemmin joissakin toisissa kaupungeissa, jotka kiinnostivat minua suuresti, koska ne kaupungit olivat jollakin tavalla erilaisia verrattuna meidän maallisiin kaupunkeihimme. Niitä on vaikea kuvailla, koska kaikki se oli yksinkertaisesti henkeä. Tiedäthän? Meillä ei ole täällä sanoja sen kuvailemiseen.

Muotoja, matkustusaika

Haastattelija: Jos ymmärsin oikein, niin koit tuonpuoleisessa muotoja, se ei ollut siis muodoton maailma.

Neiti Zürcher: Kyllä tosiaankin havaitsin sen muotoina. Kun matkustin maallisesta esimerkiksi henkimaailmaan, niin minusta tuntui myös, että maalliseen matkustamiseen meni kauemmin aikaa kuin henkisiin ulottuvuuksiin matkaamisessa. Siellä pystyi pääsemään jonnekin niin että siihen ei kulunut aikaa lainkaan. Eikö tuo olekin outoa?     

Haastattelija: Kun liikuit maanpäällisissä ulottuvuuksissa, niin sekö tapahtui hyvin hitaasti?

Neiti Zürcher: Tietyn kyseessä olevan etäisyyden pystyi tuntemaan, vaikka se ei kestänytkään kauaa. Sinähän ymmärrät? Tunsin myös ilmanvastuksen. Kaikki se oli olemassa olevaa. Olin Maan yläpuolella ja näin myös Maasta ja kaupungeista loistavat valot, ja niin edelleen.

Kuvateksti: Kuvahaun tulos hakusanalla kaupungin valot.

Vaaran tuntua, kundalini-herääminen

Haastattelija: Liittyykö kehon ulkopuolisiin matkoihin mitään vaaroja?   

Neiti Zürcher: Voi, voin kertoa asian tai kaksi hyvää tarkoittamattomien ruumiista irronneiden henkien hyökkäyksistä. Minun täytyi selviytyä tuossa suhteessa suurista taisteluista, enkä tiedä vielä tänäkään päivänä miten pääsin siitä yli yksin. Se oli todella pahaa. En pystynyt nukkumaan koskaan yöllä ilman valoa. Minun on sanottava, että koin sen huipulla kundalini-heräämisen, enkä ole varma tiedätkö mikä se on.

Haastattelija: En, en tiedä mikä se täsmälleen ottaen on. [Linkki Wikipedia: Kundalini]

Neiti Zürcher: No, en tiennyt minäkään, mutta koin sen. En tiennyt näistä asioista mitään. En ollut myöskään koskaan kuullut tai lukenut siitä mitään, minun vain täytyi kokea se. Sellainen kundalini-herääminen ei myöskään kuulu lainkaan meillä olevaan uskontoon. Myöskään ne lääkärit joiden puoleen käännyin, eivät tienneet siitä mitään. Pahojen henkien hyökkäykset olivat todellakin kärsimyksieni aiheuttaja.

Taistelua

Haastattelija: Miltä ne ruumiista irronneet henget näyttivät silloin kun koit niiden hyökkäyksiä?

Neiti Zürcher:  Ne olivat kaikki vain tummia entiteettejä.

Haastattelija: Sinä olet siis nähnyt vain tumman olennon?

Neiti Zürcher:  Kyllä, tumman olennon. Vakuutan sinulle, että ne yrittivät tunkeutua minuun, tunkeutua kehooni. Yksi niistä löi vasemman käsivarteni yläosaan siten että henkikehoni lensi ulos, vastakkaisen kehoni puolen yli. Pystytkö edes kuvittelemaan kuinka kovaa taistelin, vaikka olenkin näin pieni? Mutta kehitin siinä tilanteessa riittävät voimat.

Haastattelija: Kuinka usein koit noita hyökkäyksiä kehostapoistumiskokemuksiesi aikana?

Neiti Zürcher: Pahimmat läpikäymäni kokemukset kestivät joitakin viikkoja, mutta koko asiaan meni vuosia.

Suojelua

Haastattelija: Eivätkö nuo hyökkäykset vakuuttaneet sinua siihen pisteeseen asti, että olisit kieltäytynyt tekemästä lisää kehosta poistumisia?

Neiti Zürcher: Ei, eivät lainkaan, päinvastoin. Ei varsinkaan silloin kun olin selviytynyt siitä, koska ne pahat kokemukset johtivat lopulta minulle myönnettyyn erityissuojeluun. Ketään ei jätetä koskaan tuossa tilanteessa yksin. Se suojelu on aivan uskomatonta. Joskus havaitsin päivällä myös tavallaan minua kohti tulevan kirkkaan valonsäteen, nyt kysynkin itseltäni, että mistä?

Haastattelija: Oliko sinulla tavallaan suojelushenki, joka tavallaan seurasi mukanasi noiden kehostapoistumiskokemusten aikana?

Neiti Zürcher: Kyllä, todellakin. Näin sen usein.

Haastattelija: Miltä se näytti?

Neiti Zürcher:  Se näyttäytyi erittäin kirkkaana ja oli pukeutunut erittäin kirkkaaseen kaapuun. Sen pää oli säteilevä. Ja oli toinenkin, vanhahko parrakas herrasmies. Hän istui usein sänkyni vierellä ja ohjeisti minua.

Kuvateksti: Haastateltu kertoo poistuneensa kehostaan myös vain osittain.

Osittainen kehostapoistuminen

Haastattelija: Kerroit minulle myös, että lähdit joskus kehostasi vain osittain. Voisitko kuvailla tuollaista tilannetta?

Neiti Zürcher: Tuollaista tapahtui näiden kokemusten alkuvaiheessa. Heräsin yöllä fyysisessä kehossani ja nousin istumaan, mutta fyysinen kehoni makasikin yhä täysin ojentuneena sängyssä. Henkikehoni paljastui fyysisestä kehostani vain puolittain. Kun käänsin päätäni, näin isoisäni seisoskelemassa sänkyni vierellä ja hänen vierellään oli seuralainen upeissa väreissä. Täytyy sanoa, että koko huone oli ihmisiä täynnä.

Haastattelija: Oliko isoisäsi jo kuollut?

Neiti Zürcher: En tiennyt sitä, koska en ollut ollut häneen pitkään aikaan missään yhteydessä. Hän oli Saksassa ja minä Sveitsissä. Minulla ei ollut mitään yhteyttä, joten en tiennyt. Seuraavana aamuna kysyin mieheltäni, joka oli maannut vieressäni omassa sängyssään, että näitkö sinäkin ne olennot viime yönä? Mutta hän ei ollut nähnyt. Seuraavana yönä sama tapahtui uudelleen. Istuin ylhäällä osittain ulkona fyysisestä kehostani ja näin jälleen isoisäni vierelläni viittoilemassa hänen vierellään olleelle herrasmiehelle ja monille huoneessa olleille ihmisille. Kaikki he näyttivät niin hyväsydämisiltä, että en pelännyt. Ilmapiiri oli rakastava.  

Henkiolentoja, kontakti kuolleeseen

Haastattelija: Ja hekö olivat kaikki henkiolentoja?

Neiti Zürcher: Kyllä, kyllä. He olivat kaikki henkiolentoja kauniissa väreissä. Koska uteliaisuuteni oli tietenkin herännyt, niin soitin Saksaan kysyäkseni voiko isoisäni hyvin, mutta minulle kerrottiin hänen kuolleen tuona samana yönä.

Haastattelija: Sinäkö et puhunut isoisäsi kanssa?

Neiti Zürcher: En.

Haastattelija: Tuo oli siis kontakti kuolleeseen?

Neiti Zürcher: Kyllä, mutta minä vierailin siellä myös esimerkiksi eräiden auto-onnettomuudessa kuolleiden tyttöystävieni luona. En tiennyt myöskään siitä etukäteen. Kyselin myöhemmin ympäriinsä hänen vointiaan. Näin jotkut heistä siellä tietämättä, että he olivat jo kuolleet.

Kuvateksti: Haastateltava kertoo vierailleensa auto-onnettomuudessa kuolleiden ystäviensä luona ”siellä”.

”Hopeanuora”

Haastattelija: Olet kertonut minulle, että olisit nähnyt kehon ulkopuolisten matkojesi aikana hopeanuoran.

Neiti Zürcher: Kyllä, se on totta. Puhuimme vaaroista. Tuollaisen kehon ulkopuolisen matkan lietsominen on ihmisolennolle todellakin erittäin vaarallista. Tarkoitan sitä, että kun tuollaisia kehostapoistumiskokemuksia luodaan keinotekoisesti, jotta päästäisiin kokemaan suuria asioita, sinähän ymmärrät? Tuo ei ole sitä mitä minä tein. Minä en koskaan lietsonut sellaista, minä vain yksinkertaisesti annoin sen tapahtua. Mutta jos lietsot sitä ilman minkään sinua opastavien henkiolentojen suojelua, niin ole hyvä ja ymmärrä, että sinä törmäät hopeanuoran repeytymisen riskiin. Hopeanuora ylläpitää fyysisen kehon ja henkikehon välistä jatkuvaa yhteyttä. Henkikeho on sillä tiukasti kiedottu fyysiseen kehoon kiinni. Se laittaa fyysisen kehon liikkeeseen. Fyysinen keho ei voi elää ilman henkikehoa. Niin sanottu ”hopeanuora” välittää tuon yhteyden. Luojan kiitos, minä olen kokenut ja nähnyt sen hyvin usein, mutta suurelle yleisölle se on täysin tuntematon, että sitä on edes olemassa.

Ja hopeanuora näytti…

Haastattelija: Voitko kuvailla sitä hopeanuoraa?

Neiti Zürcher: Kyllä, ilman muuta. Jos aloitat kehon ulkopuolisen matkan, niin sinä poistut kehostasi, mutta hopeanuora haluaa pidätellä sinua, koska se haluaisi sinun pysyvän kehosi sisällä. Olen nähnyt hopeanuoran jonka paksuus on, sanoisin noin kahdeksan senttimetriä, eikä se ole lainkaan joustava, koska se pidättelee sinua. Se on väriltään tummanharmaa. Mitä suurempi on etäisyytesi fyysisestä kehostasi, sitä kirkkaampi siitä tulee. Kokemukseni perusteella tiedän hopeanuorasta, ennen en tiennyt siitä mitään, myöhemmin näin sen hopeanuoran yhä uudelleen ja uudelleen. Olen nähnyt sen kaikkein selkeimmin kun olin erittäin korkeissa sfääreissä, joka vastasi korkeaa henkistä tasoa. Näin siellä horisontissa minua kohti kääntyneen hopeanuoran, se muodosti sen vuoksi kaaren. Se oli erittäin selkeä ja kirkkaan harmaa. Vuosia myöhemmin joku mainitsi minulle, että sellainen havainto on mainittu itse asiassa Vanhassa testamentissa. [Linkki Wikipedia: Vanha testamentti]

Kuvateksti: Vanha testamentti on ensimmäinen kristinuskon pyhän kirjan Raamatun kahdesta testamentista. [Linkki Wikipedia: Vanha testamentti]

Vaikutelma tuonpuoleisesta

Haastattelija: Neiti Zürcher, sinulla on ollut paljon kehostapoistumiskokemuksia. Jos pohdiskelet niitä muita maailmoja, niin millainen vaikutelma sinulle tulee tuonpuoleisesta?

Neiti Zürcher: Minun on sanottava hyvin rehellisesti, että se ulottuvuus jonka tulet saavuttamaan, riippuu tietenkin siitä kuinka pitkälle henkinen kehityksesi on Maassa edennyt. Siis että pääsetkö alempiin astraalimaailmoihin vai korkeampiin astraalimaailmoihin, tai pääsetkö vielä korkeampiin ulottuvuuksiin. Sinähän ymmärrät? Tuo on meidän jokaisen kohtalo, ja se riippuu siitä millainen tietoisuus meillä kullakin on.

Haastattelija: Sinä siis sanot, että tuonpuoleisessa ei voi päästä jokaiseen haluamaansa sfääriin?

Neiti Zürcher: Ei voi, ei lainkaan, sinun on tehtävä jotain sen saavuttamiseksi, ja se on oppiminen. On oltava yksinkertaisesti sitoutunut hyvään. Me olemme Maassa yhä vasta todella alussa.

Vaikutukset

Haastattelija: Miten nämä kokemukset ovat vaikuttaneet maailmankuvaasi, näkemykseesi tuonpuoleisesta, kuin myös käsitykseesi Maasta?

Neiti Zürcher: Minun on sanottava, että on melko hirvittävää katsella mitä ihmiskunta tekee. Voit ajatella, että kuolemanrajakokemuksen [NDE] kokeneet muuttavat koko elämänsä, eikö? [Linkki: NDE] Ajattele nyt, että minä olen tehnyt vuosikymmenien ajan kehon ulkopuolisia matkoja tuonpuoleiseen, josta huokuu täysin erilainen värähtely ja uskomaton harmonia, paitsi erittäin matalista astraalimaailmoista, jonne menevät ne sielut joilla on vielä paljon opittavaa. Olen vieraillut siellä joskus, mutta se ei ole niin miellyttävä paikka. Mutta tuo pois lukien, siellä on upea maailma, paratiisimainen maailma, kun sitä vastoin täällä Maassa meillä on vielä paljon opittavaa. Tehtävää on vielä paljon. Maa on planeetta, jossa on vielä paljon opittavaa.

Planeetta Maahan inkarnoitunut

Neiti Zürcher: Minä olen tällä hetkellä inkarnoitunut tänne Maahan ja näen kuinka niin monet ihmiset pelkäävät kuolemaa. Syy miksi kerron omista kokemuksistani julkisesti YouTube-kanavallasi, on se, että haluan viestiä kanssaihmisille, että Maassa vietetyn elämän jälkeen on elämää. Tuo on minun mielestäni pääasia. [Linkki Wikipedia: Inkarnaatio]

Kuvateksti: Reinkarnaatio tarkoittaa ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa kehossa. [Linkki Wikipedia: Jälleensyntyminen]

Reinkarnaatio

Neiti Zürcher: Kehosta poistumiseen on monenlaisia konsteja, voin kuvailla niitä joskus yksityiskohtaisesti. Ihan sama miten, ja ennen kaikkea: kaikkia lääkäreitä pitäisi informoida siitä kuinka sielu irtaantuu fyysisestä kehosta. Yksistään tuon pitäisi olla kaikille rohkaisevaa, koska tuo kielii elämän jatkumisesta Maassa eletyn elämän jälkeen. Ihmisille annetaan mahdollisuus jälleensyntymän, niin sanotun reinkarnaation, kautta korjailla aiempia virheitään. Tuo on mielestäni kaikkein tärkein asia.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

VideolinkkiUskontojen uhrit, kuinka uskonnolliset liikkeet aivopesevät ihmisiä?

Sivuston ylläpito irtisanoutuu kaikista uskonnoista ja muista uskontoihin verrattavissa olevista kulteista, sekä minkä tahansa asian tai henkilön palvonnasta. Uskonnollista termistöä ei ole ollut mahdollista täysin välttää. Tämän sivun tarkoitus ei kuitenkaan ole uskonnollinen, vaan antaa lukijalle OBE-kokijoiden omakohtaisten kokemusten kautta muistinpiristykseksi tiedonsirpaleita maailmankaikkeuden, multiversumin, tosiasiallisista toimintaperiaatteista. Lukija arvioi tietojen paikkansapitävyyden itse.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on sininen-vaalapalkki-3.jpg

Lue aiheesta lisää tältä sivustolta:

Jaa artikkeli: