ROSWELLIN TODISTAJAT

”Yhdysvaltain kansallisarkiston YouTube-kanava on alkanut julkaista teidän kauan aikaa sitten tekemiämme [videoituja] haastatteluja. Aivan kuin he haluaisivat sanoa, että tässä [Roswell]-jutussa on jotain perää. Tarkoitan, että tuon tyyppinen valtiovallan laitos ei julkaise tavallisesti tuollaista. Olin täysin järkyttynyt. Heidän todistajalausuntonsa ovat uskomattomia.”

– toimittaja Kevin Moore

Kuvateksti: Joskus kovakin pähkinänkuori murtuu, mutta mistä tässä on pähkinänkuoressa kysymys?

Witness to Roswell – Roswellin todistajat

Vastaus pähkinäkysymykseen: Roswell-tutkijat Thomas J. Carey ja Donald R. Schmitt ovat haastatelleet 1980-luvun lopulta alkaen yli 600 todistajaa, jotka olivat suoraan tai epäsuorasti osallisia tapahtumiin Roswellissa vuoden 1947 heinäkuussa. He ovat julkaisseet tutkimustensa tuloksia kirjoina. Tapahtumapaikoilla läsnä olleet ensikäden todistajat poistuvat vähitellen keskuudestamme, joten todistajien haastatteluihin perustuva tutkimus lähestyy loppuaan. Yhdysvalloissa julkaistaan vuonna 2022 uusimmilla tiedoilla päivitetty kolmas laitos kirjasta nimeltä Witness to Roswell (suom. Roswellin todistajat). Tässä haastateltu Roswell-tutkija Donald R. Schmitt on toinen tuon kirjan kirjoittajista.

Kuvateksti: Roswell-tutkimuksessa on keskitytty viime vuosina elossa olevien todistajien haastatteluihin, koska heidän kaikkien kelloista on loppumassa aika.

Jimmy Church -radio, haastattelussa Don Schmitt: Viimeisen Roswell-sukupolven on puhuttava suunsa puhtaaksi nyt! (2016)

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI.

Kunnes kellosta loppuu aika…

Jimmy Church: Don Schmitt! Vau! Yksi niistä asioista, jonka uskomme kaikkien meidän ymmärtävän, on aivan edessämme. Edessämme on se rankka, nyreä, tosiasia että melko pian Roswellista ei ole hengissä ketään, ei lapsenlapsia, ei ketään. Se on sitten siinä. Se on järjetöntä. Tarkastelen tätä kahdelta kannalta: 1) Friikki hallitus voitti. He halusivat pelata ja piilotella…

Don Schmitt: Kunnes kellosta loppuu aika.       

Jimmy Church: Kunnes kellosta loppuu aika. Ja nyt olemme noin kolmen, neljän tai viiden ihmisen päässä siitä kun tuosta tulee todellisuutta. Se alkaa pelottaa. Ja 2) meidän on painettava eteenpäin ja dokumentoitava… kun he ovat yhä täällä. Meidän on puhuttava heille, meidän on haastateltava heitä. Sanoin tuon sinulle kaksi tai kolme vuotta sitten. Sinun on mentävä ja saatava homma tehdyksi. Eikö?

Don Schmitt: Olemme tehneet niin.

Jimmy Church: Ja uudessa kirjassa on kyse siitä?

Kuvateksti: Onko Yhdysvalloissa vuonna 2022 julkaistavassa kirjan Witness to Roswell (suom. Roswellin todistajat) kolmannessa laitoksessa jotain uutta tietoa Roswellin tapauksesta? Thomas J. Carey ja Donald R. Schmitt ovat tehneet parhaansa haastatellakseen mahdollisimman monta todistajaa, ennen kuin heistä aika jättää.

Kirja, todistajat

Don Schmitt: Uusi kirja ja enemmänkin. Olemme itse asiassa löytäneet viimeisen kahden viikon aikana kolme uutta ensikäden todistajaa. Ihmisiä, jotka… Toisen maailmansodan sukupolvea edustanut isäni havainnollisti, että niitä ihmisiä on ehkä vielä hengissä. Kyse on vain heidän jäljittämisestään ja esiin saamisestaan. Sitten on vain toivottava, että he ovat yhä riittävän hyvässä kunnossa ja halukkaita antamaan meille yhden viimeisen lopullisen kuolinvuodetunnustuksen, tiedäthän?        

Kuvateksti: Kuolemanrangaistuksella ei ole todennäköisesti enää kovin paljon merkitystä kuolinvuoteella.

Jimmy Church: Kyllä, kyllä. Eikö olekin nyreää, että… Onko tämän julkisesti sanominen väärin? He tulevat olemaan kuolleita melko pian. Onko tuon sanominen ongelmallista? Se on tosiasia, eikö?

Don Schmitt: Ei, ei, ei ole. Puhuin itse asiassa hyvän ystävämme David Jacobsin kanssa juuri ennen tänne tuloani. Hänellä on nyt hallussaan, kun John Mack ja Budd Hopkins ovat edesmenneitä, hänellä on nyt heidän arkistonsa hallussaan. Kysyin häneltä suoraan: Kuka on seuraava, David? Olet 72-vuotias. Kuka on jonossa seuraavana? Hänen tapauksensa poikkeaa meidän Roswell-tutkimuksestamme siinä, että abduktio-tutkimuksessa on kyse enemmänkin lääkärin ja potilaan välisestä luottamussuhteesta.

Viimeinen sana on sinulla

Don Schmitt: Meidän tapauksessamme on kyse siitä, että jos he ovat halukkaita sanomaan jotain julkisesti ja virallisesti – me nimittäin kerromme nimet – niin, me myös annamme jonkin verran turvaa. Olemme pystyneet osoittamaan, että on parasta puhua. On perheidenne kannalta parasta, että puhutte. On parasta, että viimeinen sana on ihmiselämän kestäneen salailun ja valtionjohdon suorittaman tukahduttamisen jälkeen yhä sinulla. Että sinä haastat yhä… minkä…

Kuvateksti: Vaitiolovelvollisuuden alaisista asioista puhuminen julkisesti ei ole välttämättä helppoa.

Don Schmitt: Kourallinen ihmisiä, jotka eivät tule luultavasti olemaan enää kauan hengissä, päätti 69 vuotta sitten, että tämä on se äärimmäisin salaisuus jota ei voitu maailmalle näyttää. Koska… Me tiedämme paremmin. Me tiedämme mikä on ihmisiä kohtaan oikein, mutta tiedämme erityisesti, että sitä ei tule tapahtumaan meidän valvonnassamme. Tuosta syystä minusta tuntuu, että niin kauan kuin ne ihmiset ovat yhä elossa, me yritämme ja teemme kaikkemme saadaksemme heidän lopullisen todistajalausuntonsa. Kun meillä kerran on yhä aikaa…

Homma hoidettu?

Jimmy Church: Aamen, aamen. Miten lähellä olemme heinäkuun ensimmäisellä viikolla, heinäkuun toisella viikolla (vuonna 2016) sitä, että emme saa tietää Roswellista enää yhtään mitään [uutta]? Tuon pohdiskelu on kauhistuttavaa. Olimme… Kuinka lähellä olimme?

Don Schmitt: Aivan niin. Jos tapahtumiin osallisina ei olisi ollut siviilejä, jos se olisi ollut tiukasti sotilaallinen talteenotto-operaatio, niin…

Jimmy Church: Hoidettu…

Don Schmitt: Hoidettu, hoidettu juttu. Vuosituhannen suurin löytö, emmekä olisi kuulleet siitä koskaan sanaakaan. Se tosiasia, että osallisina oli siviilejä, jotka olivat sitten tekemisissä lehdistön kanssa…

Jimmy Church: Kyllä.

Kuvateksti: Roswell-tutkija Donald R. Schmitt käyttää jostakin syystä Roswellista löydetystä nimitystä ”vuosituhannen suurin löytö”. Eikö vuosisadan, vuosikymmenen, viikon tai päivän suurin löytö olisi riittänyt?

Juttu alkaa hajota käsiin

Don Schmitt: Juttu alkoi hajota käsiin ja sotavoimat… Niin paljon kuin skeptikot antavatkin ymmärtää, että lehdistötiedote oli vain Roswellin maavoimien lentokentän (RAAF) tekemä virhe… [Roswell-tutkija Donald R. Schmitt viittaa tässä Roswellin RAAF-tukikohdasta 8.7.1947 annettuun lehdistötiedotteeseen, jonka mukaan he olivat ottaneet haltuunsa lentävän lautasen.]  Kaikki oli järjestelty, kaikki tehtiin vaikuttavasti. Kaikki oli vahvan miehen luomusta. Asia vahvistettiin ja revittiin sitten kappaleiksi.

Kuvateksti: Roswellin RAAF-sotilastukikohdasta annettiin 8.7.1947 skeptikoiden mukaan virheellinen lehdistötiedote, että tukikohdan henkilöstö oli ottanut haltuunsa lentävän lautasen.

Jimmy Church: Aivan. Vatsanpohjassa on outo tunne kun ajattelee, että se oli niin lähellä.

Don Schmitt: Erittäin lähellä. Itse asiassa… John de Lansky ja minä teimme vuonna 1998 paljastavan radiodramatisoinnin nimeltä Roswell, kuulematon radiolähetys. Hän ilmiantoi radiokuuluttajan ja kaikki ne alempiarvoiset uutistoimittajat ja todistajat, jotka eivät menneet viranomaisten puheille, mutta tulivat lehdistön puheille. Kuinka tuollainen [kuulematon radiolähetys] olisikaan muuttanut kaiken. Homma olisi lähtenyt täysin valtionjohdon käsistä ja me kaikki istuisimme tässä nyt puhumassa avaruusveljistämme – niin sanotusti.

Onko show päättynyt?

Don Schmitt: En tiedä oletteko kuunnelleet meitä vai ette… tai… Olen sanonut usein, että haluan saada tehtyä tämän loppuun, koska haluan päästä tästä aiheesta eroon ja keskittyä johonkin paljon yksinkertaisempaan, kuten vaikka syöpätutkimukseen tai ensimmäisenä Marsissa käyneeseen ihmiseen.

Jimmy Church: Aivan, olet oikeassa. Tässä kaikki, tämä show päättyy tähän. Don Schmitt! Kiitos paljon.

Don Schmitt: Kiitos.

Kuvateksti: Onko Roswell-show päättynyt vai onko se itse asiassa vasta alkanut? [Nightwish – The Greatest Show on Earth]

Esittelyssä kirjan Witness to Roswell (Roswellin todistajat) toinen kirjoittaja Thomas J. Carey

Thomas J. Carey, tutkiva menestyskirjailija/puhuja, Huntington Valley, Pennsylvania, Yhdysvallat

Koulutus ja järjestötoiminta

Alun perin Philadelphiasta kotoisin olevalla Thomas J. Careyllä on tutkinnot Templen yliopistosta ja Sacramentossa sijaitsevasta Kalifornian osavaltionyliopistosta; hän osallistui myös Toronton yliopiston tohtorinkoulutusohjelmaan antropologiassa. Hän on nykyään eläkkeellä oleva ilmavoimien veteraani, jolla oli huippusalainen turvallisuusluokitus. Hän on toiminut Mutual UFO Network (MUFON) järjestön Pennsylvanian osavaltion kaakkoisen jaoston johtajana, J. Allen Hynekin ufotutkimuskeskuksen (CUFOS) erikoistutkijana sekä CUFOS-organisaation johtokunnassa.

Koulutus ja työ:

  • Templen yliopisto, Philadelphian osavaltio (1958 – 1962), kandidaatin tutkinto: ekonomia/hallinto/kansantaloustiede
  • Palvelu Yhdysvaltain ilmavoimissa turvallisuusluokituksella huippusalainen (1963 – 1967)
  • Kalifornian osavaltionyliopisto, Sacramento (1971 – 1974), filosofian maisterin tutkinto: antropologia, fyysinen/biologinen
  • Toronton yliopisto, antropologian tohtorinkoulutusohjelma (1974 – 1978), fyysinen ja biologinen antropologia

Kuvateksti: Lyhenne CUFOS tulee sanoista Center for UFO Studies (ufotutkimuskeskus). Miksi voittoa tavoittelemattoman CUFOS-organisaation tutkija tutkii Roswellin tapausta?

Roswellin tapauksen tutkimus

Tom alkoi tutkia Roswellin tapaukseen liittyviä näkökohtia vuonna 1991 ja on tehnyt vuodesta 1998 alkaen tiimityötä Donald R. Schmittin kanssa jatkaakseen tapauksen proaktiivista tutkimusta. Tom on kirjoittanut ja kanssakirjoittanut Roswellin vuoden 1947 tapahtumista yli 40 julkaistua artikkelia. Hän on esiintynyt vieraana monissa radio- ja TV-ohjelmissa, kuten Art Bellin ja George Nooryn vieraana Coast to Coast AM -yöradiossa, Fox and Friends –puheohjelmassa sekä Larry King Live! –keskusteluohjelmassa. Tom on osallistunut myös lukuisiin eri TV-kanavien (SyFy Channel, History Channel, Travel Channel, National Geographic Channel) Roswell-aiheisiin dokumenttiohjelmiin.                        

Kuvateksti: Larry King Live! oli Yhdysvalloissa CNN-uutiskanavalla vuosina 1985 – 2010 pyörinyt keskusteluohjelma, jota juonsi Larry King. Kuvassa haastattelussa puolustusministeri Donald Rumsfeld.

Kirja: Witness to Roswell – Roswellin todistajat

Hänen Don Schmittin kanssa kirjoittamansa vuoden 2007/2009 kirja Witness to Roswell (suom. Roswellin todistajat) oli vuosina 2007 – 2009 maailman myydyin ufokirja. Molempia kirjoja pidetään parhaina koskaan Roswellin tapauksesta kirjoitettuina kirjoina. [Alkuperäinen kirja julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2007 ja lisätiedon karttuessa uusi laitos vuonna 2009.] Suunnitteilla on näihin kirjoihin perustuva elokuva, dokumenttielokuva sekä TV-minisarja.

Todellinen Area 51

Heidän syksyllä 2013 julkaistu Daytonissa Ohiossa sijaitsevan Wright-Pattersonin lentotukikohdan salatusta historiasta kertova kirjansa oli nimeltään Inside the Real Area 51 (”Todellisen Alue 51:n sisällä”). Kirja saavutti 1. sijan Amazonin kategoriassa tähtitiede & avaruustiede ja se lisättiin yrityksen vuoden 2013 ”top-100 kirjaa listalle”. Heidän viimeisin Roswell-kirjansa Children of Roswell (Roswellin lapset) julkaistiin vuonna 2016, ja myös se saavutti Amazon-kategoriassaan sijan 1. Kirjan Witness to Roswell (Roswellin todistajat) lisätiedoilla päivitetty kolmas laitos/painos on suunniteltu julkaistavaksi Yhdysvalloissa vuonna 2022.

Kuvateksti: Wright-Pattersonin lentotukikohta on rakennettu vuonna 1917 ja on yhä vuonna 2021 käytössä. Kuvassa museoitu Boeing B-17G.

Käännöksen tietolähde: LINKKI.         

Thomas tutkii Roswellin tapausta yhä ja hänen aineesta kirjoittamiaan kirjoja on julkaistu tässä mainittujen lisäksi useita. Thomas J. Careyn kirjoittamia kirjoja: LINKKI (Amazon).

Esittelyssä kirjan Witness to Roswell (Roswellin todistajat) toinen kirjoittaja Donald R. Schmitt

Käännöksen tietolähteet: LINKKI 1, LINKKI 2

Kuka hän on?

Donald R. Schmitt on suorittanut Cum Laude –tasoisen tutkinnon Concordian yliopistossa. Hän on viisinkertainen menestyskirjailija ja entinen Chicagossa sijaitsevan J. Allen Hynekin ufotutkimuskeskuksen yhteisjohtaja. Hän toimi siellä 10 vuoden ajan erikoistutkinnan johtajana. Don on toiminut myös International UFO Reporter –lehden taiteellisena johtajana. Hän on Roswellin kansainvälisen ufomuseon ja tutkimuskeskuksen perustaja ja johtokunnan neuvonantaja. Don ja hänen vaimonsa Marie asuvat maatilalla Hubertuksessa (Holy Hill) Wisconsinissa.

Kuvateksti: Roswellissa New Mexicossa sijaitsee kansainvälinen ufomuseo ja tutkimuskeskus.

Kirjat

Donald on kirjoittanut satoja artikkeleita ufoista. Hän on myös viiden menestyskirjan kanssakirjoittaja:

  • UFO Crash at Roswell (Ufon maahansyöksy Roswellissa)
  • The Truth About the UFO Crash at Roswell (Totuus ufon maahansyöksystä Roswellissa)
  • Witness to Roswell (Roswellin todistajat)
  • Witness to Roswell: Revised Addition (Roswellin todistajat – uusittu painos)
  • Inside the Real Area 51: The Secret History of Wright-Patterson (Todellisen Area 51:n sisällä – Wright Pattersonin salainen historia)

Donaldin Roswell-tutkimus jatkuu yhä. Hän on kirjoittanut edellä mainittujen lisäksi muitakin Roswell-kirjoja. Donald R. Schmittin kirjoittamia kirjoja: LINKKI (Amazon).

Roswell-elokuva

Kuvateksti: Golden Globe on Yhdysvalloissa jaettava elokuva- ja televisioalan palkinto. Vuoden 1994 elokuva Roswell perustuu Kevin Randlen ja Donald Schmittin kirjaan ja siihen mennessä tekemään Roswell-tutkimukseen. Elokuva perustuu tositapahtumiin, mutta sekaan on lisätty fiktiota.

Schmittin mielestä hänen suurin saavutuksensa tähän mennessä on elokuva nimeltä Roswell, joka sai parhaan elokuvan Golden Globe –ehdokkuuden. Elokuva perustui hänen ensimmäiseen tohtori Kevin Randlen kanssa yhdessä kirjoittamaansa kirjaan. [Linkki IMDb: Roswell – vieraat tuntemattomasta (elokuva)] Tällä hetkellä hän ja Stanton Friedman toimivat kansainvälisen ufomuseon ja tutkimuskeskuksen johtokunnan neuvonantajina. (Uraauurtavaa Roswell-tutkimusta tehnyt ydinfyysikko ja ufologi Stanton Friedman menehtyi vuonna 2019.)

The Kevin Moore Show: Vieraina Roswell-tutkijat ja kirjan Roswellin todistajat kirjoittajat Donald R. Schmitt ja Thomas J. Carey (2020)

Käännetty haastattelu on tiivistelmä, edellisissä jutuissa jo kerrottuja asioita on jätetty pois. Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI

Maailman paras dokumentaatio Roswellin tapauksesta

Juontaja Kevin Moore: Donald ja Thomas ovat laatineet maailman parhaan historiallisen dokumentaation Roswellin tapauksen aikajanasta ja ovat nyt maailman eturivin asiantuntijoita siinä miten tapahtumien läsnä olleet todistajat ovat Roswellin onnettomuutta kuvailleet. Donald R. Schmitt ja Tom Carey, tervetuloa ohjelmaan. Miksi olette kaikista erilaisista ufotapauksista huolimatta juuttuneet kiinni juuri Roswellin tapaukseen, miksi erityisesti juuri tämä tapaus? Kysyn tämän kysymyksen teiltä molemmilta.

Mielenkiintoisin ja tärkein juttu

Roswell-tutkija Thomas J. Carey: Koska kaikki muut tapaukset tylsistyttävät minua, Kevin. Kaikki muut tapaukset ovat tylsiä. Tämä tapaus on kaikkien aikojen mielenkiintoisin. Tuo on pääasiallinen syy miksi olen yhä vuodesta 1990 alkaen tämän jutun kimpussa. No, luin itse asiassa kirjan The Roswell Incident (suom. Roswellin lentävän lautasen arvoitus) vuonna 1980. Kaikki muut tapaukset vain jäivät minulle sivurooliin. Tämä on kaikkein mielenkiintoisin juttu ja aivan varmasti kaikkein tärkein tapaus.      

Kuvateksti: Vuoteen 2021 mennessä yli 30 vuotta Roswellin tapausta tutkinut Thomas J. Carey on sitä mieltä, että tapaus on kaikista tapauksista kaikkein mielenkiintoisin ja tärkein.

Kaikkien ufotapausten isoisä

Roswell-tutkija Donald R. Schmitt: Minulle kyse on kaikkien ufotapausten ”isoisästä”. Kaikki muut tapaukset ovat hyvin ohikiitäviä, tiedäthän? Jotain taivaalla, mahdollisesti jotain mikä saattoi laskeutua, mutta ei mitään… tai hyvin harvoin mitään minkä voisi viedä laboratorioon analysoitavaksi ja tosiasiassa vahvistettavaksi. Mutta Roswellin tapaukselle on satoja todistajia eri näkökulmista: sotilashenkilöstöä, siviilejä ja osallisena ollutta lehdistöä. Mutta sitten ovat myös aineelliset jälkiseuraukset, aineellisilla tarkoitan onnettomuusjäännöksiä, jäänteitä. Juttu on jännittävä, koska se antaa lopullisen todisteen siitä, että emme ole yksin, että luonamme vieraillaan. Roswellin tapaus tarjoaa ”yhdessä yössä”, tiedäthän… todistusaineistoa siitä, että vuonna 1947 todellakin tapahtui maahansyöksy.

Kuvateksti: Roswell-tutkija Donald R. Schmittin puheista on ymmärrettävissä, että ihmiset oivaltavat Roswellin tapaukseen perehdyttyään, että luonamme on vierailtu ainakin vuodesta 1947 alkaen. Emme ole yksin.

Uudelleen avattu Roswell-tutkimus

Kevin Moore: Tiedän, koska te olette… Kuinka kauan te molemmat olette nyt olleet tällä aihealueella, molemmat teistä?          

Thomas J. Carey: No, minä aktivoiduin, aloitin MUFON-järjestössä, Mutual UFO Network –järjestössä, vuonna 1986. Tutkin Philadelphian alueen paikallisia tapauksia. Kevin, kaikki nuo tapaukset olivat ”valoja taivaalla” -tyyppisiä tapauksia ja…  Ne eivät vieneet todella tutkimusta eteenpäin. Tiedäthän? Tarkoitan… ”Minä näin valon. No, eikö olekin mahtavaa!” Tiedäthän… Kyllästyin tuollaiseen ja kun luin, että Kevin Randle ja Don Schmitt olivat avaamassa Roswell-juttua uudelleen vuonna 1988 – 1989, niin sanoin että tehän tiedätte minun olevan jo tästä tapauksesta kiinnostunut. En tiennyt, että joku muukin työskenteli jutun parissa. En tiennyt muita kuin Friedmanin ja Bernardin, eivätkä he olleet julkaisseet mitään vuoden 1980 kirjan jälkeen. Joten, tuolloin minä aktivoiduin. Luovuin kaikista muista jutuista ja aktivoiduin Don Schmittin ja Kevin Randlen kanssa. Arvelen tuolloin olleen vuosi 1991, etsin silloin sitä arkeologia. Joten, siis tuosta lähtien.

Kuvateksti: Thomas J. Carey suuntasi energiansa Roswellin tapauksen tutkimiseen, koska oli kyllästynyt tutkimaan ”valoja taivaalla”.

Aerial Phenomena Research Organization ja J. Allen Hynek

Donald R. Schmitt: No, mitä minuun tulee, niin olin ollut alun perin Aerial Phemonena Research Organization [nimisessä ufotutkimusryhmässä], ja kukapa muukaan kuin tohtori J. Allen Hynek oli nähnyt useita tapausraporttejani ja pyysi minut luokseen tapaamiseen Chicagon pohjoispuolelle. Hän opetti tuohon aikaan vielä Northwesternin yliopistossa. Oli suurenmoista työskennellä hänen kanssaan seuraavan kahdeksan vuoden ajan. Minusta tuli hänen erikoistutkinnanjohtajansa.

Skeptikon kokema yllätys

Donald R. Schmitt: Yksi niistä tapauksista, joihin halusimme tarttua, oli Roswell. Mutta skeptiseen näkökulmaani: olin skeptikko. Ajattelimme, että teemme yhden viikonlopun matkan New Mexicoon ja todistamme, että kyllä, kyseessä ei itse asiassa ollut mitään sen kummempaa kuin säähavaintopallolaite. Mutta sitten haastattelimme ensikäden todistajia, erityisesti niitä jotka olivat käsitelleet tosiasiallisia pirstaleita. He kuvailivat sen materiaalin ei-maallisia ominaisuuksia, jotka uhmasivat tavanomaista selitystä. Ja vähitellen, yksitellen, tajusimme että mitä jos me olemmekin väärässä?

Kuvateksti: Ufotutkija Donald R. Schmitt lähti Roswelliin haastattelemaan tapahtumapaikoilla läsnäolleita todistajia todistaakseen, että Roswellissa oli pudonnut vuonna 1947 säähavaintopallo.

Todistajien etsintä

Donald R. Schmitt: Meille tuli kiire takaisin New Mexicoon. Helmikuussa 1989 olimme valmiita ja olimme siellä takaisin jo huhtikuussa. Syyskuussa 1989 meillä oli jo itse asiassa ensimmäinen arkeologinen kaivaus pirstalekentän tapahtumapaikalla. Sitten tuli tärkeäksi jäljittää mahdollisimman paljon todistajia niin nopeasti kuin vain pystyimme. Sitten Tom [Thomas J. Carey] tuli mukaan etsimään erityisesti sitä arkeologia, jonka huhuttiin olleen osallinen, oletettiin olleen osallinen. [Löydät maininnan aluksen jäännökset löytäneestä arkeologista esim. kirjasta Päivä Roswellin jälkeen.]  

Loppu on historiaa

Donald R. Schmitt: Loppu on historiaa, koska meistä tuntuu että… Viranomaisilla on tähän mennessä neljä erilaista virallista selitystä. He ovat vastanneet monessa mielessä juuri meille: todelliseen paineeseen, lukuisiin todistajiin, kirjoihin, dokumenttiohjelmiin, elokuvaan nimeltä Roswell. Nuo kaikki ovat tehneet Roswellista joka kotitaloudessa käytetyn sanan ympäri maailmaa. Tarkoitan, että voit mennä Venäjälle, Kiinaan, ja kun mainitset sanan Roswell, niin he tietävät täsmälleen mistä puhutaan, eikä ensimmäiseksi puhuta säähavaintopallosta.

Kuvateksti: Schmitt toteaa, että viranomaisilla on vuoteen 2020 mennessä Roswellin tapaukselle neljä erilaista virallista selitystä.

Eikö todellakaan ole enää mitään uutta löydettävää?

Thomas J. Carey: Kevin, voisin lisätä tuohon vielä, että Donista ja minusta tuli tiimi. Olimme {Roswellin tapauksen] vuonna 1997 olleen 50-vuotisjuhlan jälkeen tavallaan kuin viimeiset jäljelle jääneet miehet. Kaikki muut jättivät tämän tutkimusalan. CNN:n mittava reportaasi Roswellin tapauksen 50-vuotisjuhlavuonna oli tavallaan kuin loppuhuipennus. Kaikki sanoivat, että mitään löydettävää ei enää ole, kaikki on jo löydetty. Don ja minä kuuluimme tuohon aikaan molemmat CUFOS ufotutkimuskeskukseen. Muodostimme toukokuussa 1998 tiimin sanoen, että katsotaan mitä muuta löydämme vielä. Olemme olleet tiimi tuosta lähtien.

Omistautuminen ja sitoutuminen

Kevin Moore: Kyllä, näen sen. Tarkoitan, että… Onko tästä tullut teille vähän pakkomielle? Vain haluatteko te vain todella, todella, painaa eteenpäin? Haluatte mennä tässä niin pitkälle kuin vain pääsette.

Thomas J. Carey: Pakkomielle on huono sana. Olen pahoillani Kevin, mutta kyse on mielenkiinnostamme. Emme ole pakkomielteisiä. Tunnen joitakin johonkin asiaan pakkomielteisiä ufoihmisiä ja niin tuntee varmasti myös Don, mutta me emme ole pakkomielteisiä. Me etsimme informaatiota, aineellisia hylynkappaleita ja sellaista, tiedäthän? Donilla on muuta elämää, minulla on muuta elämää. Tämä ei ole, tämä ei ole, pakkomielle.        

Kuvateksti: Donald R. Schmitt ja Thomas J. Carey ovat halunneet jatkaa Roswellin tapauksen tutkimista, kunnes peräseinä tulee vastaan, silloinkin kun muut ovat jo luovuttaneet.

Donald R. Schmitt: Kyse on ollut täysin omistautumisesta ja sitoutumisesta saattaa tutkimus loppuun. Kuten Tom kuvaili, pakkomielteiseksi tuleminen tarkoittaa niin jämähtämistä jo ennalta päätettyyn teoriaan, että ei tiedä mistään muusta sen ulkopuolelta mitään. Olemme joutuneet tämän kanssa välillä ongelmiin, koska emme jätä yhtäkään kiveä kääntämättä. Tiedäthän?

Vuosituhannen suurimman tapauksen savuava ase

Donald R. Schmitt: Jos joku lähestyy meitä mahdollisen todistusaineiston kanssa, olkoon kyseessä aineellinen todistusaineisto tai jopa valokuvat, videot, dia-kuvat, mitä tahansa, niin oleellista on, että meidän on tutkittava se. Koska tarvitaan vain yksi kerta kun meillä lopulta on se ”savuava ase” tai ”pyhä Graalin malja”, kuten kutsumme erityisesti sitä muistimateriaalia, jota silminnäkijätodistajamme ovat kuvailleet yhä uudelleen ja uudelleen vuodesta 1947 alkaen. Jos niin todella tapahtui, kuten me olemme vakuuttuneita, niin tässä puhutaan vuosituhannen suurimmasta tapauksesta. Miten sellaisen tutkimisen voi lopettaa? Niin kauan kuin hautausurakoitsijan kanssa kilpailu vain oli mahdollista, niin meidän oli tehtävä kaikkemme jokaisen viimeisenkin elossa olevan todistajan jäljittämiseksi. Tiedäthän?

Kuvateksti: Roswell-tutkijat ovat juosseet kilpaa hautausurakoitsijan kanssa haastatellessaan Roswellin tapauksen elossa olevia silminnäkijätodistajia.

Yhdysvaltain kansallisarkiston YouTube-kanava

Kevin Moore: Olette tehneet siinä loistavaa työtä. Kävimme juuri keskustelun, jossa sanottiin että [Yhdysvaltain] kansallisarkiston YouTube-kanava on alkanut julkaista teidän kauan aikaa sitten tekemiämme haastatteluja. Aivan kuin he haluaisivat sanoa, että tässä jutussa on jotain perää. Tarkoitan, että tuon tyyppinen valtiovallan laitos ei julkaise tavallisesti tuollaista. Olin täysin järkyttynyt. Liitän tämän videon kuvaukseen joitakin linkkejä, jos ihmiset haluavat käydä tsekkaamassa jotain tuosta filmimateriaalista. [Linkki tähän käännettyyn YouTube-videoon. Katso videon kuvaus.] On kerrassaan ällistyttävää nähdä teidän aikoinaan haastattelemianne todistajia kertomassa kertomustaan. Tarkoitan, että nähdä heidät videokameran edessä. On eri asia lukea heistä kirjasta, mutta että itse asiassa näkee heidät. Tiedäthän? Useimmat noista ihmisistä ovat nyt kuolleita. Heidän todistajalausuntonsa ovat uskomattomia.

Kuvateksti: Yhdysvaltain kansallisarkiston YouTube-kanava on alkanut julkaista Roswellin tapauksen silminnäkijätodistajien uskomattomia videoituja todistajalausuntoja. Miksi?

Lisätieto: Lainaus tähtitieteen professori Esko Valtaojan haastattelusta: ”… minä jätän kaikki YouTube-videot katsomatta…” Linkki kyseiseen Esko Valtaojan haastatteluun: LINKKI.

Videoidut todistajien haastattelut

Thomas J. Carey: No, tiedäthän… He olivat yhä elossa kun nuo haastattelut tehtiin. [Donald nauraa.] Joten, tiedäthän… Se oli… Haastattelujen tekeminen ja tietojen saaminen oli mukavaa. Sain uutta virtaa joka kerta kun saimme uuden todistajan. Minä käytän noita haastatteluja tietolähteenä nykyäänkin etsiskellessäni tiettyjä asioita. Mutta minä voin sanoa vain, että sen on täytynyt olla mahtavaa, koska minä en ollut paikalla vuonna 1990, Don oli. Hän voi puhua siitä suuremmalla kokemuksella kuin minä.

Kuvateksti: Roswell-tutkija Carey sanoo, että Roswellin tapaukseen henkilökohtaisesti osallisina olleet todistajat olivat yhä elossa istuessaan haastateltavina videokameran edessä.

Uudet todistajalausunnot herättävät uusia kysymyksiä

Donald R. Schmitt: Useimmat tutkijat, puhun tässä jopa toimittajista, tutkivista journalisteista… Heidän tutkimuksensa on hyvin suoraviivaista. He menevät suoraviivaisesti kohti ennalta päättämäänsä… Tai he ovat päättäneet ennalta mitä etsivät. Pelkään, että monet kollegamme lähestyvät tutkimusta samaan tapaan. Minun ja Tomin tekemä tutkimus on ollut aina enemmän ympyrää kiertelevää. Palaamme aina takaisin. Etenemme, mutta katsomme silti aina samalla taaksepäin.

Uudet todistajat tuottavat aina uusia kysymyksiä edellisiltä todistajilta kysyttäväksi. Siksi palasimme aina takaisin esimerkiksi tiedotusupseeri Walter Hautin luo. Palasimme takaisin Ballardin hautaustoimiston hautausurakoitsija Glenn Dennisin luo, koska lisätiedot herättivät uusia kysymyksiä, kuten mainitsin. Tutkimus edistyy ympyrää kulkemisesta huolimatta, kunhan vain kuljet samalla eteenpäin. Arvelen tuon olleen meissä hyvä puoli. Pidimme aina yhteyttä niihin ihmisiin, aina heidän kuolinvuoteilleen saakka. Jouduimme valitettavasti sanomaan usein niille ihmisille hyvästit, tiesimme kyseessä olevan viimeinen kerta kun näkisimme heidät.

Kuvateksti: Schmitt kuvailee käsillään kuinka heidän tekemänsä Roswell-tutkimus on ollut kehää kiertävää, mutta silti etenevää. Uudet todistajalausunnot ovat herättäneet uusia kysymyksiä edellisiltä todistajilta kysyttäviksi.

Kuinka montaa ihmistä haastateltiin?

Kevin Moore: Tuollainen on todella vaikeaa, eikö? Kyseessä ei ole nykyajan juttu, jossa voi palata aina takaisin. Tiedätte mitä tarkoitan. Mutta kuinka monta ihmistä olette haastatelleet yhteensä tähän hetkeen (24.6.2020) mennessä? Mikä on lukumäärä?

Thomas J. Carey: Minulla on päässäni vain karkea lukumäärä. Jotain noin 1000, mutta noista meille käyttökelpoista informaatiota oli joillakin sadoilla, ehkä noin kuudella sadalla. Kuulostaako tämä oikealta, Don?

Donald R. Schmitt: Kyllä, tuota lukumäärää tavallisesti käytämme. Juttuun suoraan tai epäsuorasti osallisia [haastateltuja] ihmisiä oli noin 600 kappaletta. Sanon vielä nopeasti…  Tom, en halua kävellä sinun kommenttisi yli, mutta…  

Toisen käden todistajalausunnot

Kuvateksti: Roswellin tapahtumiin suoraan osallisilla oli myös lapsia. Esim. lapsien haastatteluissa voidaan puhua toisen käden tietolähteestä tai toisen käden todistajalausunnosta.

Donald R. Schmitt: Kollegamme yrittävät pitää usein kiinni omasta näkökulmastaan, jonka mukaan toisen käden todistajalausunnot ovat arvottomia. Voit puhua kenen tahansa hyvän juristin tai tuomarin kanssa. Kun toisen käden- ja kolmannen käden todistajalausunnot tukevat ensimmäisen käden todistajalausuntoa, ne tekevät ensimmäisen käden todistajalausunnosta entistä vahvemman, joten ne eivät ole arvottomia. Jos ne tuovat lisää yksityiskohtia, antavat informaatiota, niin ensimmäisen käden todistaja voi sanoa: ”Tuo on oikein. Olin unohdin tuon. Muistan sen nyt kun hän mainitsee sen.” Joten, niillä on arvonsa. Siksi puhumme nykyään perheenjäsenten kanssa, puhumme pojille ja tyttärille. [Donald R. Schmitt ja Thomas J. Carey ovat julkaisseet myös kirjan nimeltä The Children of Roswell (Roswellin lapset), joka kertoo siitä mitä Roswellin seuraavan sukupolven ihmiset joutuivat kokemaan.]

Kuolinvuodetunnustus hyväksytään tuomioistuimessa

Donald R. Schmitt: Kuolinvuodetunnustukset hyväksytään täällä Yhdysvalloissa tuomioistuimissa, koska oikeus on päättänyt, että ihmiset eivät yksinkertaisesti valehtele rakkaimmilleen elämiensä loppumetreillä. Joten me ajattelemme niin, että olkoon informaatio mitä tahansa ja saatu mistä tahansa, mutta jos se on osa suurta palapeliä, niin me käytämme sitä. Me emme väheksy sitä. ”Tuo on toisen- tai kolmannen käden tietoa, se ei merkitse mitään”, ei niin. Meille se on tärkeää.

Kuvateksti: Onko ihmisillä tapana valehdella rakkaimmilleen kuolinvuoteillaan elämiensä loppumetreillä? Yhdysvaltojen oikeuslaitoksen mukaan ei.

Historian konstruointia

Thomas J. Carey: Lisäksi Kevin, tässä ei ole kyseessä oikeusjuttu vaan historiallinen juttu. Yritämme luoda historiaa uudelleen. Jos toisen käden todistajalausunnot eivät olisi kelvollisia, niin History Channel -kanavaa ei olisi. Yksi lempikanavistani. Ei olisi toisen maailmansodan tai minkään sitä edeltävän tapahtuman historiaa, koska jotkut haastatteluista ovat toisen käden haastatteluja, toisen käden tietoa. Kyse ei ole oikeusjutusta, kyse on historian konstruoinnista.    

Kevin Moore: Kyllä, tämä muistuttaa todellista rikosjuttua, jossa rikos yritetään konstruoida uudelleen, ehdottomasti.  

Ihmisiä on teloitettu yhden ihmisen todistajalausunnon perusteella

Donald R. Schmitt: Jotkut tiedon tyrmääjät ovat tylyjä ensikäden todistajille. Esimerkiksi majuri James McCahan tuo jatkuvasti esille, että millekään ei ole luotettavia todistajia. Hän heittää noin sanoessaan mäkeen kaiken historian, kuten Time-sanomalehdessä mainitaan. Että mikään ei ole luotettavaa, et voi uskoa näkemääsi, et voi uskoa että luotettavia todistajalausuntoja on olemassa. Mutta sitten on otettava kuitenkin huomioon, että ihmisiä on teloitettu ja tuomittu elinkautiseen vankeustuomioon yhden ainoan henkilön todistajalausunnon perusteella. Heidän kannanottonsa on virheellinen, he yrittävät mustamaalata automaattisesti kaikki silminnäkijöiden todistajalausunnot.

Kuvateksti: Kuolemanrangaistus ei ole Suomessa käytössä, joten väärien asioiden ääneen sanojia ei voida teloittaa, heidät on mustamaalattava.

Lisätieto: Mustamaalaustoiminta Suomessa

Ekstra: Katso tästä videoesimerkki kuinka tätä samaa mustamaalaustoimintaa harjoitetaan Suomessa. MTV3 Huomenta Suomi -ohjelman vieraana Roswellin tapauksesta puhumassa Skepsis ry:n Robert Brotherus: LINKKI. Lue tästä verkkouutiset.fi -uutissivuston toimittaja Markku Jokipiin erikoinen kirjoitelma kirjasta Päivä Roswellin jälkeen: LINKKI.

Mielipide ei ole tosiasia

Thomas J. Carey: Ja lisäksi Don… Luotettavuuden arviointi on vain mielipide, se ei ole tosiasia. Se on jonkun mielipide. On McCahan-ha-ha-haan kaltaisia ihmisiä, jotka sanovat ettei mikään ole luotettavaa, koska hän itse ei usko Roswelliin.       

Donald R. Schmitt: Luotettavaa on ainoastaan se mitä hän itse sanoo… paitsi mitä hän itse sanoo.

Thomas J. Carey: Kyllä, paitsi se mitä hän itse sanoo.

Kuvateksti: Roswell-tutkijat haluavat muistutta, että mielipide ei ole tosiasia. Mielipiteitä ei pidä levittää tosiasioina.

Tapaus Frank Kaufmann

Kevin Moore: No, no… okei. Törmäsittekö koskaan tutkimuksissanne sellaisiin todistajiin, joiden ajattelitte puhuvan totta, mutta kun tutkitte heidän taustojaan tarkemmin tai tarkistelitte heidän taustatietojaan, niin he olivatkin itse asiassa väärentäneet teille antamiaan tietoja? En tiedä mistä syystä he olisivat tehneet noin, mutta törmäsittekö tuollaiseen?

Thomas J. Carey: Ensimmäisenä mieleeni tulee Frank Kaufmann.  

Donald R. Schmitt: Kyllä. [Molemmat nauravat.]

Thomas J. Carey: En tiedä mitä Don ajatteli haastatellessaan Kaufmannia ensimmäisen kerran. Minä tulin mukaan kuvioihin kun Kaufmann oli jo teillä. Istuskelin siellä ajatellen: Tuo tyyppi puhuu potaskaa, tiedäthän? Sellaisen vaikutelman sain. Tuo tyyppi puhuu potaskaa. En kuitenkaan sanonut mitään, koska olin uusi tutkimustiimissänne. Eikö niin? Hän oli vain aivan liian loistava, eikä hän ollut koskaan olemukseltaan tai kuulostanut sellaiselta korkea-arvoiselta upseerilta, joka hän väitti olevansa. Don voi kertoa tästä, mutta lopulta kysyimme: Frank, miksi teit näin?

Donald R. Schmitt: Kyllä.

Thomas J. Carey: Hän kertoi meille kuolinvuoteellaan.

Kuvateksti: Roswell-tutkimuksen historian varrelle on osunut myös epäluotettavia ”tähtitodistajia”. Frank Kaufmann osoittautui sellaiseksi.

Tutkimusta häirinnyt ”tähtitodistaja”

Donald R. Schmitt: Hän oli [vuonna 1994 ilmestyneen] toisen kirjamme The Truth About the UFO Crash at Roswell (Totuus ufon maahansyöksystä Roswellissa) tähtitodistaja. Asianajotoimisto oli tarkistanut Kaufmannin. He sanoivat, että tämä mies on aito (legitiimi). CBS-televisioverkko oli tutkinut Kaufmannia. He sanoivat, että hän on vilpitön, hänet on tarkistettu. CBS:n 48 Hours –ohjelman Phil Jones sanoi, että tässä on paras koskaan ohjelmassamme ollut todistaja.

Joten me, kuten Tom kuvaili… koska epäilyksemme kasvoivat… hän oli vain liian hyvä ollakseen totta. Ja seuraus oli… Lähestyimme häntä hänen viimeisten maassa viettämiensä päivien aikana toivoen, että hän antaisi ”kuolinvuodetunnustuksen” jossa hän myöntäisi väärentäneensä kaiken. Löysimme kaikki väärennetyt asiakirjat ja muun väärennetyn vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hän ei ollut se joka väitti olevansa. Hän todellakin oli tukikohdassa, Roswellin maavoimien lentokentällä (RAAF), tapahtuma-aikaan…

Thomas J. Carey: Mutta hän ei ollut korkea-arvoinen upseeri, hän oli henkilökohtainen toimistoapulainen.

Kuvateksti: Tutkimusta häirinnyt ”tähtitodistaja” Frank Kaufmann jäi lopulta kiinni, mutta ehti tehdä Roswell-tutkimukselle paljon vahinkoa.

”Hemmetti jätkät, te olette hyviä!”

Donald R. Schmitt: Kyllä. Hän saavutti sotilasarvon pääkersantti. Hän on saattanut saada haltuunsa jotain aineellista todistusaineistoa ja jäädä siitä kiinni. Hän on saattanut jäädä kiinni käsi ”hillopurkilla”. Uskomme sen olleen syy miksi hänet syrjäytettiin. Hän palasi New Yorkiin pyrkyrinä. Roswellin kauppakamari palkkasi hänet pian. Kun me tulimme kaupunkiin, hän lyöttäytyi heti seuraamme ja teki kaikkensa harhauttaakseen ja häiritäkseen meitä. Hän halusi tietää kaikista luoksemme tulleista uusista todistajista. Hän teki parhaansa.

Tom oli kanssani kun istuimme hänen kanssaan viimeisiä kertoja aamiaisella ja toimme hänestä esille muutamia asioita. Luoja, onneksi hänen tuolinsa takana oli seinä, koska kun hän nojasi taaksepäin, seinä esti häntä kaatumasta täysin lattialle. Hän nousi takaisin ylös ja osoitti meitä sanoen: ”Hemmetti jätkät, te olette hyviä!”. Me otimme sen kohteliaisuutena. [Lisätieto: Kirjassa Witness to Roswell (Roswellin todistajat) ei ole mitään Frank Kaufmannin ”todistajalausuntoja”. Hänet on hylätty luotettavana todistajana.]

Kevin Moore: Kyllä, on häpeä että tuollaista tapahtuu. Olen varma, että hänen lisäkseen oli muitakin. Muita saattaa tulla esiin myöhemmin. Kuku tietää? Eikö? Tiedättehän? On oltava asiaankuuluvan määrätietoinen, on tehtävä tutkimusta.

Thomas J. Carey: Siihen tarvitaan kokemusta. Kokemus on korvaamatonta. Don tietää tämän.  

Kuinka voin auttaa teitä?

Thomas J. Carey: Lukuisat ihmiset ovat tulleet luoksemme kysyen: ”Miten voin auttaa teitä? Kaverit, kuinka voin auttaa teitä?” Tiedäthän? ”Asun täällä Albuquerquessa tai jossain… Antakaa minulle jotain tehtävää.” Kun heille antaa jotain tehtävää, niin heistä ei kuule sen jälkeen enää koskaan, koska he eivät tiedä kuinka toimia. Heitä alkaakin yhtäkkiä pelottaa. He kysyvät vain siinä hetkessä, että voivatko he auttaa jotenkin, mutta heillä ei ole kokemusta.

Paska on siellä jossain

Kuvateksti: Totuus saattaa peittyä muunlaisen tavaran alle. Totuus saattaa kuitenkin pilkistää kaiken sen muun tavaran alta, se on vain osattava kaivaa esille.

Kevin Moore: Paskapuhetta on niin paljon, jopa viimeisten muutamien vuosien aikana sen jälkeen kun olen tehnyt tätä showta ja [edellisen] haastattelumme jälkeen. Eikö niin? On niin monta… Nämä vedet ovat tavallaan niin mutaisia, ei pelkästään Roswell-juttu, vaan koko ufoyhteisö ylipäätään.

Donald R. Schmitt: Niin on ollut alusta asti. Kevin, jos muistat niin 1950-luvun alussa ja puolivälissä oli niitä, joita kutsumme ”kontaktihenkilöiksi”, George Adamski, Howard Menger, Daniel Fry ja muita. Puhuimme joillekin roudareille, karnevaali-ihmisille, jotka kulkivat heidän mukanaan kaupungista toiseen niiden heidän suurten kokoustensa vuoksi, jotka saattoivat vetää tuhat ihmistä. He kuvailivat meille kuinka iltapäivällä lavan takana yleisöön viitattiin nimityksellä maalitaulu. He olivat toisin sanoen rahantekijöitä, yleisö siis siinä mielessä elätti heitä.

He kuvailivat, että eturivissä istui usein ilmavoimien upseereita rohkaisemassa ja taputtamassa heille, aivan kuin sanoakseen että, kyllä, kyllä, puhut totta. He kannustivat pötypuheeseen, he tukivat huijareita luoden kuvaa, että kyllä, tässä on täsmälleen todenperäinen esitys ufoilmiöstä. Tuollainen vain rohkaisi heitä ja muita – aina nykypäivään saakka, kuten Kevin mainitsit – siihen, että mikä onkaan tuota parempi tapa ohjailla nopeasti YouTube-yleisöä, Facebook-sivua, kirjaa tai TV-ohjelmaa? [Ufoilmiön] vastustusta on kasvatettava jatkuvasti, ja mitä kummallisempia väitteitä sen suurempi vetovoima.                          

Kuvateksti: Miksi olisi ilmavoimien upseerien etujen mukaista istua eturivissä taputtamassa ja kannustamassa pötypuheisiin?

Punainen lippu

Donald R. Schmitt: Tom tietää yhtä hyvin kuin minäkin, että meille oli tyypillisesti punainen lippu, jos potentiaalinen todistaja tuli itse meidän luoksemme, koska erittäin usein oli kyse nimenomaan haluttomista todistajista. Meidän piti nostaa heidät jaloilleen, meidän piti saavuttaa heidän luottamuksensa, kunnes he lopulta avautuivat ja puhuivat. Siihen meni usein useita vuosia. Teimme töitä heidän aviopuolisoidensa ja lastensa kanssa siinä toivossa, että ehkä he lopulta tuntisivat olonsa tarpeeksi turvalliseksi, avautuisivat ja puhuisivat.

Erikseen olivat taas ne ihmiset, jotka huiskuttivat meille huutaen: ”Hei, te unohditte minut! Antakaas kun minä kerron teille mitä vuonna 1947 tapahtui.” Heidät sai heittää mäkeen, täysin mäkeen, koska he osoittautuivat lähes aina huijareiksi, heillä oli tarina kerrottavaksi ja tarina myytäväksi. He olivat hyvin harvoin jos koskaan luotettavia.

Kevin Moore: Kyllä.             

Kuvateksti: Roswell-tutkijat antavat ymmärtää, että todelliset todistajat haluavat pysyä piilossa, eivätkä halua antaa mitään todistajalausuntoja, kun taas huijarit ilmoittautuvat mielellään kertomaan tarinoita.

Mitä jos mainitsen nimen Philip J. Corso?

[Kääntäjän huomautus: Tässä haastateltavilla on selviä eturistiriitoja Philip J. Corson kanssa. Osa kritiikistä on aiheellista, osa aiheetonta. Jos joku haluaa lukea Roswell-teknologian takaisinmallinnuksesta 1960-luvun alusta alkaen, niin kannattaa lukea Philip J. Corson kirja Päivä Roswellin jälkeen tai mieluummin Corson alkuperäinen muuntelematon englanninkielinen käsikirjoitus Dawn of a New Age. Jos haluaa lukea siitä mitä tapahtui Roswellissa heinäkuun ensimmäisellä viikolla vuonna 1947, niin kannattaa lukea kirjat Roswellin avaruusolennon haastattelu ja Roswellin todistajat.]  

Kevin Moore: Mitä jos mainitsen nimen Philip Corso? [Thomas J. Carey alkaa irvistellä.] Haastattelin hänen… Olen pahoillani, mutta… Tiedän. Näen Tomin ilmeet. Kyllä. Haastattelin hänen poikaansa. [Irvistely jatkuu.]

Kuvateksti: Maavoimissa palvelleen ja paljastuskirjan kirjoittaneen Philip J. Corson nimen mainitseminen saa ilmavoimissa palvelleen Roswell-tutkija Thomas J. Careyn naaman mutkalle. Kuvassa on Mr. Bean.

Thomas J. Carey: Ei! Corso otetaan aina esille.

Kevin Moore: Tiedän. Haastattelin muutama vuosi sitten hänen poikaansa, enkä tiennyt todellakaan mitä minun olisi pitänyt siitä ajatella. [Irvistely jatkuu.] Hän vaikutti mukavalta tyypiltä. Tarkoitan, että minä en sitä kertonut, se oli hänen kertomuksensa. Tiedättehän? Kertomus oli hänen. Mutta en tiedä laimentaako se teidän tekemäänne työtä tai onko siinä perää. Se silminnähden… anna mennä Tom… sinä…

Thomas J. Carey: Miksi sinä otit Corson puheeksi? Tarkoitan, että hän vain… Arvelen hänen kirjansa olleen William Birnesin kirjoittama. [Kääntäjän huomautus: Voit lukea tältä sivustolta aiheesta tarkempaa tietoa.]

Päivä Roswellin jälkeen

Donald R. Schmitt: Se [Päivä Roswellin jälkeen] oli New York Times -bestseller.

Kuvateksti: Kirjaa Päivä Roswellin jälkeen myytiin Yhdysvalloissa paljon, varsinkin kun alkuperäisessä painoksessa oli senaattori Strom Thurmondin esipuhe.

Thomas J. Carey: New York Times –bestseller. Sen verran myönnän, mutta faktat… Jos luet kirjan, niin asia numero 1): Siinä ei ole lähdeluetteloa, ei hakemistoa, ei mitään sellaista, se on melkein kuin romaani. Kaikissa tietokirjoissa on lähdeluettelo ja lisähuomautuksia. Don tietää mitä meidän kirjamme lisähuomautusten tekeminen vaati. Siihen menee ikuisuus ja sinun on oltava oikeassa. Mutta Philip Corso oli everstiluutnantti, mikä ei ole sotilasarvoltaan korkein… Tarkoitan, että jos olet tärkeä, ja hän oli ilmavoimien palveluksessa.

Maavoimat vastaan ilmavoimat

[Kääntäjän huomautus: Tahallinen tai tahaton asiavirhe. Philip J. Corso ei ollut koskaan Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksessa, vaan nimenomaan maavoimien palveluksessa. Puhuja Thomas J. Carey oli itse vuodet 1963 – 1967 Yhdysvaltain ilmavoimien palveluksessa turvallisuusluokituksella huippusalainen. Voit lukea itse tältä sivustolta mitä sanottavaa Philip J. Corsolla oli Yhdysvaltain ilmavoimista ja Roswellin tapauksen salailusta. Lisäksi Philip J. Corson kirja Päivä Roswellin jälkeen oli sisäpiiriläisen paljastuskirja, ei esim. historiantutkijan kirjoittama tietokirja lähdeviitteineen.]

Thomas J. Carey: Jos olet tärkeä, niin olet täyseversti (”bird colonel”) tai korkeampi. He antavat sotilasarvon everstiluutnantti lahjaksi niille, jotka jäävät eläkkeelle. [Kääntäjän huomautus: Voit lukea tältä sivustolta parempaa tietoa tästä.]

Donald R. Schmitt: Kyllä, huippusalaisuuksiin käsiksi pääsyä ei luultavasti olisi.

Kuvateksti: Haastateltavat eivät itse asiassa tiedä oliko Philip J. Corsolla pääsy huippusalaisuuksiin vai ei. Mielipide ei ole tosiasia.

Tunnustan, en lukenut koko kirjaa

Thomas J. Carey: Kyllä. Jos luet hänen kirjansa, niin faktat eivät noin ylipäätään täsmää. Ne eivät täsmää. Kun hän tuo mukaan jonkun kenraalin, unohdin hänen nimensä… [Kääntäjän huomautus: Kenraaliluutnantti Arthur Trudeau, yksi Yhdysvaltain tunnetuimmista.] Tiedäthän? Kaikki se tavara piti takaisinmallintaa ja… Olen pahoillani, se on vain… Minä en… Tunnustan… En lukenut koko kirjaa, koska petyin siihen, hänen Roswell-faktapohjaansa niin pahasti. [Kääntäjän huomautus: Philip J. Corso ei ollut Roswellissa vuonna 1947, eikä niin väitä. Hänen osallisuutensa Roswell-asiaan alkoi hänen omien sanojensa mukaan vasta 1960-luvulla.]

Kuvateksti: Kirja The After Roswell (suom. Päivä Roswellin jälkeen) ei kerro juurikaan vuoden 1947 Roswellin tapauksesta, vaan Roswellista haltuun saadun teknologian takaisinmallinnuksesta ja Roswellin tapauksen jälkiseurauksista.

Philip J. Corso ja Frank Kaufmann         

Donald R. Schmitt: Kuten Tom muistaa, niin [Corson kirjan] aloitusluku on tiivistelmä, yhteenveto, tapahtumista [vuonna 1947], Roswellin tapauksesta. Me tunnistimme sen välittömästi. Se oli 100 % Frank Kaufmannia, valheellista diskattua todistajaa, jonka kanssa me olimme juuri puhuneet. Hän joka oli paikalla, mutta ei ollut tapahtumiin osallinen. Hän oli valehdellut osallisuudestaan, kaikki osoittautui vääräksi.

Donald R. Schmitt: Haastattelimme Corsoa kaksi kertaa. Corso oli hyvin ystävällinen ja kohtelias herrasmies, tiedäthän? Et huomaisi mitenkään tai edes ajattelisi, että hän yrittäisi harhauttaa sinua jollakin tavoin, mutta vielä kerran: hän ei lukenut… hän ei tehnyt… hän ei kirjoittanut kirjaa. [Kääntäjän huomautus: Tahallinen tai tahaton asiavirhe. Voit lukea tältä sivustolta monesta Philip J. Corson haastattelusta, että hän kirjoitti kirjan The Dawn of a New Age (Uuden ajan sarastus), josta muotoutui kirja The Day After Roswell (Päivä Roswellin jälkeen). Kustantajan vaatimuksesta kirjassa Päivä Roswellin jälkeen oli vuoden tapahtumista kertova luku, vaikka Corso ei ollut paikalla Roswellissa vuonna 1947.]

Oletko käynyt Roswellissa?

Donald R. Schmitt: Tiedustelimme häneltä oliko hän ollut koskaan ennen Roswellissa. Corso vastasi siihen, että ”itse asiassa kyllä, tein kaksi matkaa Roswelliin juuri vähän ennen kuin aloimme tehdä kirjaa”. Ai, kenen kanssa puhuit? ”Itse asiassa oleskelin erään sellaisen luona, jonka te saatatte tuntea. Olin joka kerta Roswelliin tullessani Frank Kaufmannin vieraana.” Joten hän kuunteli aivan samoja sepustuksia kuin mekin. Jos hänellä oikeasti oli kaikki se tieto mikä hänellä oli, niin miksi hänen piti turvautua toiseen todistajaan? [Kääntäjän huomautus: Voit lukea tältä sivustolta useista Roswellin tapauksista kertovista artikkeleista miksi Corson piti turvautua toiseen todistajaan.]

Kuvateksti: Philip J. Corson nimen mainitseminen pilasi Roswell-tutkijoiden päivän. He ovat haastatelleet yli 600 heinäkuun 1947 alun tapahtumiin tavalla tai toisella osallista.

Kiitos ja anteeksi

Kevin Moore: Halusin vain mainita sen nimen. Tiedättehän? Olin tavannut hänen poikansa.

Thomas J. Carey: Pilasit päiväni.

Kevin Moore: Tiedän, tiedän. Olin Floridassa, soitin hänelle ja hän sanoi, että ”tehdään vaan haastattelu”. Olin yrittänyt saada häntä haastateltavaksi useiden vuosien ajan. Tiedättehän? On vaikeaa istua noiden ihmisten edessä kun he kertovat sen minkä he uskovat tai… He ovat joko erittäin hyviä valehtelijoita tai he uskovat todella isänsä käyneen läpi jossakin mielessä juuri nuo asiat. Eikö? On paljon syitä miksi he sanovat sen minkä he sanovat. Kunhan vaan sanon.    

Thomas J. Carey: Eikö se poika aikonut esittää jonkinlaisen fyysisen todistusaineiston palasen? [Philip J. Corso Jr. ei kertonut haastattelussa mistään tuollaisesta, mutta esitteli kyllä isänsä sotilashistorian todistavat asiakirjat.] He aikoivat pystyttää tosiasialliselle maahansyöksypaikalle jonkinlaisen monumentin. [Kääntäjän huomautus: Tuollaisesta ei haastattelussa puhuttu mitään, päinvastoin tässä haastatellut Roswell-tutkijat olivat itse osallisina muistomerkin pystyttämisessä tosiasialliselle maahansyöksypaikalle. Heidän kirjassaan on muistomerkistä kuva.] He aikoivat esittää ainakin jonkinlaisia todisteita.

Kevin Moore: Hän on siellä, hän on siellä. Hän on olemassa. Hänen poikansa on olemassa. Tiedättehän? Olen ollut hänen yrityksessään. Ja kyllä… Hänellä oli erilainen teoria täs…

Donald R. Schmitt: Hänen isänsä kuoli yli 20 vuotta sitten, joten… no…

Kuvateksti: Philip J. Corso kuoli 16.7.1998. Hän ei voi vastata enää esitettyyn kritiikkin.

Thomas J. Carey: Odotamme sitä yhä…

Kevin Moore: Hyvä, okei, okei. [Nauraa.] [Kääntäjän huomautus: Kirjassa Roswellin todistajat ei edes mainita Philip J. Corsoa, koska kirja kuvaa tapahtumapaikoilla läsnäolleiden todistajien kautta tapahtumia Roswellissa vuoden 1947 heinäkuun alussa, eikä Corso ollut noita tapahtumia todistamassa.]

Vuonna 2020 elossa olevat ensikäden todistajat

Kevin Moore: Kuinka monta todistajaa on yhä (2020) elossa?

Thomas J. Carey: Olemme keskustelleet tästä Donin kanssa. Niitä joita me olemme haastatelleet… Tässä puhutaan nyt ensikäden todistajista. Toisen käden todistajia on monia. Ainoa ensikäden todistaja, josta minä olen tietoinen – Don saattaa tietää muita – on Ellisor Benavidez. Hän oli 19-vuotias alikersantti vuonna 1947. Hän on yksi avaintodistajistamme ruumiille. Hän sairastaa nyt tässä puhuessamme Alzheimerin tautia hoitokodissa Roswellissa. Hän on ainoa josta minä olen tietoinen.

Kevin Moore: Hitto. Kyllä. Tuo on surullista. Tarkoitan…

Thomas J. Carey: Saattaa olla muita joista emme ole koskaan tienneet. Emme voineet haastatella kaikkia, eikö niin? Saattaa olla muita sellaisia joita emme koskaan haastatelleet. He saattavat olla yhä elossa, mutta emme haastatelleet heitä koskaan.

Kevin Moore: Aivan.

Kuvateksti: Roswellin tapauksen historiallinen kuvaus on täytynyt rakentaa haastateltujen yli 600 todistajan varaan. Vuonna 2021 Roswellin tapauksesta on kulunut jo 74 vuotta aikaa.

Yhdysvaltain kansallisarkisto ja Glenn Dennis

Kevin Moore: Aivan. Tämä seuraava on omaa uteliaisuuttani. Kansallisarkiston sivustolla oli haastattelu… Kuulostaa niin omituiselta, että tämä oli kansallisarkiston sivulla. Siellä oli Glen Davisin haastattelu.

Donald R. Schmitt: Glenn Dennis?

Thomas J. Carey: Glenn Dennis, eikö?

Kevin Moore: Ai, ajattelin heidän laittaneen Glen Davisin sinne. Ehkä se oli kirjoitettu sinne väärin tai kirjoitin sen itse väärin.

Thomas J. Carey: Hän [Glen Davis] pelaa 49´s:issa. [Nauraa.]

Kevin Moore: Aivan. Ei aivan varmasti se tyyppi.  

Donald R. Schmitt: Roswell-elokuva on saattanut aiheuttaa sekaannusta. Glenn Dennis ei antanut käyttää hänen oikeaa nimeään. Kaikki muut päähenkilöt antoivat meille luvan käyttää elokuvassa heidän oikeita nimiään. Glenn Dennis ei suostunut siihen. Hänen sukunimensä muutettiin muotoon Davis.

Kuvateksti: Tosielämän Glenn Dennis. Kuva on Yhdysvaltain kansallisarkistosta. Dennisin tukikohdassa tapaama naispuolinen sairaanhoitaja on ollut Roswell-tutkijoilta hukassa.

Roswellin RAAF-tukikohdan kadonneet sairaanhoitajat

Kevin Moore: Siksi kansallisarkistossa on Davis. Hän oli osallisena… No, hän itse asiassa meni tukikohtaan, jonne ruumiita vietiin ruumiinavaukseen, oletan. Hän ei nähnyt mitään, mutta hän tapasi siellä sairaanhoitajan. [Thomas irvistelee, koska Dennis itse asiassa kuvaili nähneensä jotain.] Se sairaanhoitaja, joka oli osallisena… tiedättehän… ruumiinavauksessa… käytän nyt sitä sanaa… ruumiiden… talteen otettujen ruumiiden…  ruumiinavauksessa… Sairaanhoitaja puhui hänen kanssaan tukikohdassa ja käski hänen lähteä helvettiin sieltä, koska hän tunsi Dennisin. Mutta tuli aika kun he tapasivat uudelleen ja sairaanhoitaja kertoi tarinansa. Mutta… Jäljitettiinkö tuota sairaanhoitajaa koskaan? Hän oletettavasti kuoli jollakin lennolla yhdessä monien muiden tuohon aikaan tukikohdassa lääkäreiden kanssa olleiden sairaanhoitajien kanssa. Onko tämä tieto oikein?

Kuvateksti: Suuri joukko Roswellin RAAF-tukikohdassa vuonna 1947 palvelleita sairaanhoitajia kuoli väitetysti myöhemmin lento-onnettomuudessa. Kuvan lentokone ei liity tapaukseen.

Glenn Dennisin tekemä harhautus ja sairaanhoitajan etsintä

Thomas J. Carey: Don, haluatko sinä hoitaa tämän vai haluatko, että minä teen sen?

Donald R. Schmitt: En, jatka sinä vaan.

Thomas J. Carey: Okei. Minä tulin mukaan kuvioihin kun Don ja Kevin Randle olivat etsineet sitä sairaanhoitajaa muutaman… noin kahden vuoden ajan, tai jotain.

Donald R. Schmitt: Juuri niin.

Thomas J. Carey: He eivät löytäneet sen nimistä sairaanhoitajaa, jonka Glenn Dennis oli nimennyt. Sotavoimista ei löytynyt tai lentokoneen putoamisessa ei ollut koskaan osallisena sen nimistä sairaanhoitajaa. Ei mitään sellaista. He menivät Glenn Dennisin puheille ja sanoivat: ”Glenn, emme löydä mitään tällaisesta sairaanhoitajasta.” Ja nimestä jonka hän oli [antanut]. Miksi? ”Annoin teille väärän nimen.” Ai, sepä mahtavaa. Käytimme tähän kaksi vuotta aikaa ja sinä annoit meille väärän nimen. Joten, siinä vaiheessa Glenn alkoi kuvailla meille sitä sairaanhoitajaa. Hän ei kertonut meille koskaan toista nimeä, mutta hän kuvaili vuosikirjassa ollutta sairaanhoitajaa, tietäen tämän olevan jo kuollut. Hän kuvaili sairaanhoitajaa seuraavasti: ”Hän oli italialainen, hän näytti samalta kuin Audrey Hepburn nuorena, hänellä oli oliivimainen iho ja hänen nimensä vuosikirjassa on lyhennelmä italialaisesta nimestä.”

Kuvateksti: Näyttelijä Audrey Hepburn (1929 – 1993) nuorena. Glenn Dennis harhautti Roswell-tutkijoita ja antoi väärän sairaanhoitajan nimen. Harhautus työllisti tutkijoita kahden vuoden ajan.

Glenn Dennis ja sairaanhoitaja Eileen Fanton

Thomas J. Carey: Tuo [sairaanhoitaja] on Eileen Fanton, siis jota hän kuvaili. Meillä oli todistajia. Don tietää tästä. Meillä oli todistajia, jotka kuvailivat Glenn Dennisiä ja Eileen Fantonia, he tunsivat toisensa, he vaikuttivat olevan melkein kuin todella hyviä ystäviä keskenään. Häntä Dennis kuvaili.

Donald R. Schmitt: Hän… kyllä, kyllä..

Thomas J. Carey: Kyllä, häntä Dennis kuvaili, joten… Se ei ollut… Hän ei ollut oikea paikalla ollut sairaanhoitaja, mutta se oli hänen konstruointinsa oikeasta sairaanhoitajasta. Joten… Vähän myöhemmin matkan varrella me… Tämä on todella monimutkainen juttu. En mene siihen nyt. [Thomas alkaa kuitenkin kuvailla monimutkaisesti tukikohdassa vuonna 1947 olleen lääkärin etsintää. Tämä osuus on jätetty käännöksestä pois.] [Linkki: Roswellin RAAF-tukikohdassa vuonna 1947 työskennellyt sairaanhoitaja Matilda O´Donnell MacElroy].

Lapsille sopivat ruumisarkut

[Haastattelussa käydään tässä vaiheessa pitkähkö keskustelu heinäkuussa 1947 Roswellin RAAF-tukikohdasta tilatuista lapsille sopivista ruumisarkuista, ruumiista sekä spekulaatiota miksi Glenn Dennis antoi väärän sairaanhoitajan nimen. Tuo keskustelu on jätetty käännöksestä pois.]

Kuvateksti: Roswell-tutkijat korostavat, että todistajalausunnot ovat oikeussalissa kelvollista todistusaineistoa.

Missä ovat todisteet?

Kevin Moore: Mitä tulee tällä hetkellä oleviin todisteisiin… Tätä katsovat ihmiset kysyvät varmasti, että missä ovat todisteet? Teette kaikki nämä vuodet loistavaa tutkimustyötä ja niin monia ällistyttäviä haastatteluja. Eikö? Missä olemme tällä hetkellä menossa tämän palapelin ratkaisussa?

Thomas J. Carey: Ehkä et tiedä, vaikka olen varma että tiedät: todistajalausunnot ovat todistusaineistoa. Todistajalausunnot ovat tuomioistuimessa kelvollista todistusaineistoa ja historian konstruoinnissa ne ovat aivan varmasti todistusaineistoa. Ne ovat osa todistusaineistoa. Mutta mistä he todella puhuvat, niin he haluavat nähdä palan alusta ja… tai ruumiin tai kaksi. [Poisjätettyä keskustelua.] He haluavat jotain kiistatonta. Kuten Don ja minä olemme sanoneet: Roswellin Graalin malja on muistimetallin pala. Etsimme muistimetallin palaa. Olemme etsineet sellaista useissa arkeologisissa kaivauksissa, mutta muistimetallin palaa ei ole vielä löytynyt. Uskomme, että sellaisen palanen paljastuu jossakin vaiheessa. [Poisjätettyä keskustelua.]

Kuvateksti: Careyn ja Schmittin Roswell-tutkimus on keskittynyt tähän mennessä lähinnä elossa olleiden todistajien haastatteluihin ja kokonaisuuden muodostamiseen heidän lausunnoistaan.

”Vau! Okei. En tiennyt tuota”

Thomas J. Carey: Minä toivon, että… koska Brazelin maatilalla sijainneen pirstalekentän ja 56 kilometriä kauempana sijainneen lopullisen törmäyspaikan välillä kulki aluksen jäljellä olleen osan lentolinja, niin uskomme palasia putoilleen koko tuolle matkalle. Ehkä joku aavikolla kuljeskeleva löytää jonakin päivänä esille huuhtoutuneen tai tuulen esille puhaltaneen palasen. Jotain tuollaista.

Kevin Moore: Siis, kaksi, kaksi… kaksi… onnettomuuspaikkaa?

Thomas J. Carey: Kolme.

Kevin Moore: Kolme? Vau! Okei. En tiennyt tuota.

Thomas J. Carey: Kyllä. 1) Pirstalekenttä [Brazelin maatilalla] 2) Ruumispaikka 4,0 kilometriä Brazelin maatilan tapahtumapaikan itäpuolella ja 3) lopullinen törmäyspaikka vielä 48 kilometriä edempänä, jonne aluksen loppuosa päätyi lepäämään. Joten… [Poisjätettyä keskustelua.]

Kuvateksti: Auto-onnettomuuden kolme ”tapahtumapaikkaa”. Jos nopeutta on paljon, eri tapahtumapaikkojen välillä voi olla paljonkin välimatkaa.

CIA

Kevin Moore: Siihen aikaan tapahtui järjestelmällisiä muutoksia. Perustettiin CIA ja monia muita ammattiosastoja. [Kääntäjän huomautus: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA perustettiin 18.9.1947. Roswellin tapaus sattui heinäkuun alussa samana vuonna.] Kaikki tuo vaikuttaa liittyvän yhteen, tehän tiedätte. Tuo kaikki tapahtui jostakin syystä. Mitä he itse asiassa ottivat haltuunsa? Mitä heillä yhä on? Ja millaisia muutoksia se on aiheuttanut teknologiseen ja kaikkeen muuhun kehitykseemme? Pohdiskelen kuinka suuri osa siitä teknologiasta löysi tiensä yrityksiin ja muihin laitoksiin.

Kuvateksti: Haastattelija ihmettelee miksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA) ja muita laitoksia perustettiin hyvin nopeasti Roswellin tapauksen jälkeen.

Missä teknologia on nyt?

Thomas J. Carey: Meiltä kysytään aina tuosta mitä juuri kysyit: aluksen ja sen osien takaisinmallinnuksesta. [Poisjätettyä keskustelua.]

Donald R. Schmitt: Meiltä kysytään usein, että missä ajattelette materiaalien olevan nykypäivänä? Painotamme aina, että vaikka sotavoimat ottivat ne alun perin haltuunsa ja estivät kaikki ulkopuoliset kyselyt, niin heillä ei kuitenkaan ollut ulkopuolisia sisäpiiriin tuotavissa olevia tieteilijöitä, joille materiaalien arvioinnin olisi voinut uskoa. Joten, ne piti sulauttaa yksityissektorille. Tärkein asia on, että sotavoimat eivät valmista itse yhtään mitään: lentokoneita, panssarivaunuja, laivoja. Kaikesta tehdään urakkasopimus yksityissektorin kanssa. Siksi minä ja Tom olemme yhä vakuuttuneita, että materiaalit, hylky, on nykypäivänä siellä.

Thomas J. Carey: Yksityisten käsissä.

Donald R. Schmitt: Se ei ole hallituksella, se ei ole sotavoimilla, se on yksityisissä käsissä.

Thomas J. Carey: Mutta se on kuitenkin sellaisissa käsissä, joilla on sopimukset hallituksen kanssa, sopimukset joista he haluavat pitää kiinni. Kuten: RAND Corporation, Battelle, Lockheed Martin ja mikä Bigelowilla oli…

Donald R. Schmitt: Bigelow Aerospace.

Thomas J. Carey: He haluavat pitää sopimuksensa, joten he pitävät salaisuuden. [Poisjätettyä keskustelua.]

Kuvateksti: Haastattelija kyselee missä Roswell-teknologia on nyt, ja onko se vaikuttanut jollakin tavalla teknologiseen kehitykseemme.

Liity sinäkin avaruusvoimiin

Kevin Moore: Tuntuu niin kummalliselta katsella Yhdysvaltain avaruusvoimien (Unites States Space Force) perustamisen ensiaskeleita. On uusi julkaistu ”liity avaruusvoimiin” –traileri ja kaikkea tuollaista. Ymmärrän, että he haluavat militarisoida avaruuden, mutta mistä muista syistä he tekevät noin? Ihmettelen mitä he todella tietävät.

Thomas J. Carey: No, Kevin. Minä olen historioitsija, minä katselen menneisyyteen. Olen tietenkin tietoinen avaruusohjelmasta. Olen ehkä naiivi, mutta se ei kiinnosta minua yhtä paljon kuin historia. Minä keskityn tällä hetkellä historiaan, koska se selittää minulle nykyisyyden. [Poisjätettyä keskustelua.]

Kuvateksti: Jos on ymmärtänyt historian väärin, ei ymmärrä myöskään nykyisyyttä.

Emmekö me olekaan yksin?

Kevin Moore: Mitä se muuttaa, että tietää Roswellin tapauksen tapahtuneen? No, ehkä se on se ajatus, että te tiedätte ettemme ole yksin.

Thomas J. Carey: Minä ja Don uskomme, että luonamme aivan varmasti vierailtiin vuonna 1947. Moderni ufoaika alkoi kesäkuussa 1947. [Linkki: Päivät ennen Roswellia (kesän 1947 ufoaalto]] Sama jatkuu yhä. Kysymys kuuluukin: miksi he tulivat tänne vuonna 1947? Voimme vain spekuloida, emme todella tiedä. [Poisjätettyä keskustelua.]

Kuvateksti: Roswell-tutkija Carey sanoo modernin ufoajan alkaneen vuonna 1947. Hänen mukaansa tulisikin kysyä, että miksi he tulivat luoksemme vuonna 1947?

Tutkimus jatkuu

Kevin Moore: Aiotte ilmeisesti jatkaa tutkimusta. Te tutkitte yhä, sitä tarkoitan.

Thomas J. Carey: Hyväksymme, että tutkimus on muuttumassa nyt rennommaksi, koska kaikki ovat kuolleita. Kaikki ovat kuolleet. Puhumme nyt [todistajien] lapsille ja nyt jotkut lapsetkin jo kuolevat. Puhumme yhä enenevässä määrin lapsenlapsille. Randlen ja Schmittin 1988 – 1989 aloittaman suuren tutkimuksen loistoaika… Uskon Donin olevan samaa mieltä, että tuo oli loistoaikaa, koska kaikki, lähes kaikki olivat yhä elossa. Valitettavasti meillä ei ollut silloin internetiä, jos se olisi ollut, tietäisimme paljon enemmän, olisimme löytäneet paljon enemmän ihmisiä.

Kevin Moore: Pelkästään teidän taipaleestanne tulisi mielenkiintoinen dokumenttielokuva. Tiedätte mitä tarkoitan. Se mitä te olette tehneet… [Poisjätettyä keskustelua todistajien etsintämenetelmistä ja todistajista.]

Kuvateksti: Careyn ja Schmittin vuoteen 2021 mennessä 33 vuotta kestänyt pääasiassa todistajien haastatteluihin perustunut Roswell-tutkimus on jotain muuta kuin ”viiden minuutin wikipediatutkimus”.

En myöntänyt mitään, mutta kerroin teille silti kaiken

Kevin Moore: Kuka oli tärkein todistaja?

Thomas J. Carey: Ei ollut yhtä tärkeintä. Ensimmäisenä mieleeni tulee Roswellin tukikohdassa vuonna 1947 provostimarsalkkana ollut Edwin Easley. Randle ja Schmitt haastattelivat Easleytä yrittäessään tehdä päätöstä onko tässä todella jotain perää. Easley sanoin vain, että ”en voi vastata tuohon, olen vannonut pitäväni salaisuuden”. Arvellakseni kyseessä oli Kevin [Randle], joka kysyi häneltä lopulta: ”No, voitko kertoa edes olemmeko menossa oikeaan suuntaan?” Easley kysyi: ”Mistä suunnasta te puhutte?” Kevin sanoi, että ”no, että se oli maahansyöksyn tehnyt ufo, pudonnut lentävä lautanen”. Easley sanoi, että ”no, kerron teille sen, että te ette ole menossa väärään suuntaan”. Tuo oli siihen aikaan kovan luokan todistus.       

Donald R. Schmitt: Tyypillinen sotilaallinen vastaus; en myöntänyt mitään, mutta kerroin teille silti kaiken. Sitten oli myös tiedotusupseerin kuolemanjälkeinen lausunto, jossa hän ei vahvistanut pelkästään pirstaleita, vaan myös aluksen jäännökset, kapselin, suojakuoren ja näkemänsä ruumiit. [Poisjätettyä keskustelua.] Kuten vanha sanonta kuuluu: säähavaintopalloissa ei ole lentäjiä.

Kuvateksti: Donald R. Schmitt ja Thomas J. Carey ovat tehneet Roswell-tutkimuksen eteen paljon. Kiitos!

Hattu pois päästä

Kevin Moore: Voisimme puhua tunteja. Tähän juttuun liittyy niin paljon. Haluan sanoa teille tämän: Kiitokset teille molemmille erittäin paljon haastattelusta. Arvostan tätä todella. Hattu päästä kaikkien niiden vuosien ja arvokkaan työn vuoksi, jonka olette tehneet tämän jutun eteen. Tämä on hämmästyttävää. Kiitos!

Lue aiheesta lisää tältä sivustolta:

Jaa artikkeli: