UFOT JA YDINASEET (2)

Presidentin neuvonantajat Harald ja Pippa Malmgren: Ufot, ydinaseet, ydinkokeet 

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

”Maailmanhistoriaa”

Haastattelija (Jesse Michaels): Tämä haastattelu muutti elämäni ikuisiksi ajoiksi, toivottavasti tämä tekee saman myös sinulle. Harald myöntää suoraan käsitelleensä UFO-materiaalia, joka putosi Marshallinsaarten ydinkokeen pilvestä. Tämä on maailmanhistoriaa. Tämä on ensimmäinen kerta [2025], kun kukaan tätä kaliiperia oleva on koskaan myöntänyt käsitelleensä UFO-materiaalia. [Linkki Wikipedia: Marshallinsaaret] [Linkki Wikipedia: Nuclear Testing at Bikini Atoll, ”Ydinkokeet Bikinin atollilla”] [Linkki Wikipedia: Bikinin atolli]

Area 51 ja ufon maahansyöksy Magentassa Italiassa

Haastattelija: Hän käsittelee sitäkin kuinka CIA:n suunnittelun apulaisjohtaja ja Area 51:n pääsuunnittelija Richard Bissell perehdytti hänet toisten maailmojen teknologiaan. Malmgren kertoo minulle, että Bissell vahvisti hänelle Magentan UFO-maahansyöksyn, joka tapahtui vuonna 1933 Magentassa Italiassa. Tuosta raportoi äskettäin UFO-ilmiantaja David Grusch. [Linkki Wikipedia: David Grusch] [Linkki Wikipedia: Deputy Director of the CIA for Operations (Richard Bissell), ”CIA:n operaatioiden apulaisjohtaja”] [Linkki Wikipedia: Richard M. Bissell, Jr.] [Linkki Wikipedia: Area 51]

Tytär Pippa Malmgren, presidentti George W. Bushin erikoisavustaja

Haastattelija: Haroldin tytär Pippa oli presidentti Bushin erikoisavustaja. Nykyään on Hal Putthoffin kautta julkista tietoa, että George W. Bush suunnitteli kansallisen turvallisuuden neuvonantajansa Stephen Hadleyn kanssa UFO-tiedonjulkistusta. [Linkki Wikipedia: Stephen Hadley]

Pippa Malmgren: Vietin aikaa isäni kanssa ja sain selville, että hän on ollut osallinen tähän varhaisimmista päivistä lähtien.

Traaginen menehtyminen

Haastattelija: Jos minulla olisi ollut mahdollisuus, olisin viettänyt viikkoja Haroldin kanssa mennen syvälle hänen tietämykseensä ufoista, syvästä politiikasta ja globaaleista valtarakenteista. Valitettavasti päivä haastattelumme jälkeen meidän piti kiidättää hänet sairaalaan. Tuo sairaalakäynti kesti muutaman viikon kulminoituen hänen traagiseen menehtymiseensä. Mutta kun olin jo takaisin Austinissa, Harold kuitenkin vaati saada puhua minulle lisää puhelimessa. Hän paljasti kolme päivää ennen kuolemaansa minulle vielä enemmän, asioita jotka laittavat sinut kyseenalaistamaan todellisuutesi.

Haastattelussa Harald Malmgren, neljän presidentin neuvonantaja

Haastattelija: Minulla on kunnia olla tässä. Olen tässä tohtori Harald Malmgrenin kanssa, joka oli presidentin neuvonantaja neljälle eri presidentille: JFK, LBJ, Nixon ja Ford. Meillä on tässä mukana myös Pippa Malmgren, joka oli George W. Bushin erikoisavustaja. [Linkki Wikipedia: John F. Kennedy (JFK)] [Linkki Wikipedia: Lyndon B. Johnson (LBJ)] [Linkki Wikipoedia: Richard Nixon] [Linkki Wikipedia: Gerald Ford]

Harald Malmgren: Minulla on kunnia olla tässä, koska olen katsellut työtäsi useiden ihmisten kanssa. Olet tehnyt ällistyttävää työtä.

Robert McNamara, Yhdysvaltain puolustusministeri 1961 – 1968

Haastattelija: Sinä päädyit tulemaan tunnetuksi yhtenä Robert McNamaran lainausmerkeissä ”taituritenavana”.

Harald Malmgren: Jep.

Fyysikko Karl Compton ja atomipommi

Harald Malmgren: Karl Compton oli MIT:n presidentti. En tiennyt kuinka suurta osaa hän näytteli toisessa maailmansodassa. Me päädyimme ystävystymään. [Linkki Wikipedia: MIT]

Haastattelija: Malmgren vihjaa myös, että Majestic seurasi häntä nuoresta iästä lähtien.

Harald Malmgren: Kennedy oli nimittänyt Christian Herterin Massachusettsin kuvernööriksi. Uusi-Englanti oli minulle tuttu. Kun tulin ensimmäisenä perjantaina työhuoneeseen, kysyin: ”Miksi minä olen täällä? Minä kysyn sitä sinulta. Kenellä oli rekisteri?” Hän vastasi, että ”sinä päivänä kun tapasit MIT:n presidentin, niin sinä päivänä sinun nimesi meni kaikkiin tärkeisiin lahjakkuuksien kirjoihin joita CIA pitää.

Haastattelija: Kuka pitää?

Harald Malmgren: CIA. Eikä pelkästään CIA, vaan sinähän tiedät, koko Majestic, kaikki nuo vartijat, ne kaikki ottivat tehtäväkseen suojella maailmaa. Joten… ”Sinut valittiin. Kun sinut tuotiin tänne, niin pyysin sinut luokseni ja työskentelemään kanssani. Sinä olit jäljillä. Monikaan meistä ei ymmärrä kuinka maailma toimii.” [Linkki Wikipedia: Christian Herter] [Linkki Wikipedia: John F. Kennedy] [Linkki Wikipedia: Uusi-Englanti] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA)]

Pippa Malmgren: Minun hommani tässä haastattelussa on tuoda esiin osa taustoista, jotka johtivat isäni erikoislaatuiseen työuraan. Avainasia on se, että ennen kuin tapasit Karl Comptonin, olit kirjoittanut atomienergiajärjestöön pyytäen taustatietoja ydinfysiikasta. Sinä olit lukenut jo tuossa iässä suunnattoman määrän. [Linkki Wikipedia: Kansainvälinen atomienergiajärjestö] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain atomienergiakomissio]

Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset

Haastattelija: Voimmeko näyttää osan siitä kirjeenvaihdosta?

Pippa Malmgren: Kyllä. Tässä [käsissäni] on asiakirja nimeltä Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien geneettiset vaikutukset. [Linkki Wikipedia: Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset] [Linkki Wikipedia: Perinnöllisyystiede (genetiikka)] [Kääntäjän huomautus: Haastattelun yhteydessä näytetään paljon kuvia ja myös asiakirjoja, joita ei ole käännökseen liitetty.]

Tuossahan lukee… Detlev Bronk

Haastattelija: Tuossa [asiakirjassa] lukee nimi Detlev Bronk. Detlev Bronk oli Rockefeller-säätiön presidentti, mutta hän oli myös John Hopkinsin presidentti. Hänen on huhuttu olleen mukana tässä ns. Majestic-12:sta ja tehneen ruumiinavauksia ei-ihmisälyn ruumiille. [Linkkki Wikipedia: Rockefeller-säätiö] [Linkki Wikipedia: John Hopkinsin yliopisto]

Harald Malmgren: [nyökyttelee]

27-vuotiaana

Pippa Malmgren: Tässä on valokuvia isän vanhoista arkistoista. Nämä ovat atomienergiakomissiosta, nämä ovat valokuvia Hiroshimasta ja Nagasakista [atomipommituksen jälkeen]. Tässä on Hiroshima, krediitti Yhdysvaltain ilmavoimat. MIT:n presidentti Karl Compton alkoi huomata tämän pojan. Kun katson isäni työuraa, niin ihmettelen miten ihmeessä sinä päädyit 27-vuotiaana yhteyshenkilöksi puolustushaarakomentajien neuvoston ja Yhdysvaltain presidentin kansallisen turvallisuuden neuvoston välille Robert McNamaran ja JFK:n alaiseksi, ja juuri silloin kun Kuuban ohjuskriisi oli alkamassa? Hän oli todella kriittisessä osassa estämässä ydinkatastrofia. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto] [Linkki Wikipedia: United States National Security Counsil (NSC), ”Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvosto”] [Linkki Wikipedia: Kuuban ohjuskriisi]

Haastattelija: Sinua on selvästi seurattu nuorelta iältä asti. Tässä on kirje jonka olet saanut Oak Ridgen kansallisista labarotoroista, se käsittelee atomipommin rakentamista. [Linkki Wikipedia: Oak Ridge National Laboratory, ”Oak Ridgen kansallinen laboratorio”]

Ydinaseneuvottelut, Kuuban ohjuskriisi

Pippa Malmgren: Isä oli mukana ydinaseneuvotteluissa. Isä, kerro siitä kun olit [Kuuban ohjuskriisin] tilannehuoneessa. [Linkki Wikipedia: Situation room, ”tilannehuone”]

Presidentti John F. Kennedy (JFK) (esitetty katkelma presidentin puheesta): ”Aloitetaan tiukka karanteeni ja kaikkien asevoimien hyökkäyslaitteistojen laivaus Kuubaan.” [Linkki Wikipedia: Kuuban ohjuskriisi]

Harald Malmgren: Minut oli nimitetty McNamaran, McGeorge Bundyn ja JFK:n väliseksi yhteyshenkilöksi. Se oli melko kriittisen tärkeä työ. [Linkki Wikipedia: McGeorge Bundy (Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja 1961 – 1966)] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja]

Haastattelija: [Robert ”Bob”] McNamara oli siihen aikaan puolustusministeri?

Harald Malmgren: Kyllä. Kuuban ohjuskriisi tapahtui yhtäkkiä. Sain puhelinsoiton, että Bob haluaa minun työskentelevän suoraan pienen ryhmän kanssa sotahuoneessa. Minä kysyin, että mikä sotahuone on? No, se on se missä kenraalit kokoontuvat ja päättävät, että toimitaanko vai ei. Aseet ovat heillä, Valkoisella talolla ei ole aseita. [Linkki Wikipedia: Valkoinen talo]

Haastattelija: ”Bob” McNamara halusi sinut siihen kokoontumiseen?

Harald Malmgren: Hän halusi minut siihen huoneeseen omaksi kaverikseen. Minun hommani oli rauhoitella kaikkia, vähentää kuumotusta siinä huoneessa. Siinä ryhmässä oli joitakin ihmisiä… En tajunnut, että Curtis LeMay oli se josta he olivat huolissaan. Hän halusi edetä ja rangaista Venäjää siitä että he edes yrittivät. JFK:n ja Hruštšovin välillä käytiin neuvotteluja. [Linkki Wikipedia: Nikita Hruštšov]           

Curtis ”Bombs Away” LeMay, SAC, Roswellin 509. atomipommitusryhmä

Pippa Malmgren: Isä, tässä on tärkeää se, että Curtis LeMay oli se joka halusi pudottaa ydinaseen.

Harald Malmgren: Antakaa minun kertoa loppuun. Minä sanoin: ”Herrasmiehet, sen jälkeen kun pommi pudotettiin Japaniin, on ajateltu vain molemminpuolista varmaa tuhoa. Jos me etenemme, me molemmat tuhoudumme. Onko tässä mitään järkeä kenenkään tässä huoneessa olijan mielestä? On pakko olla jokin tuota pienempi teko jolla vakuutamme olevamme tosissamme.” Curtis LeMay oli tuossa ryhmässä. Hän sanoi, että ”minulla on strategiset pommikoneet valmiina”. [Linkki Wikipedia: Molemminpuolinen varma tuho]

Haastattelija: Hänen lempinimensä oli ”Bombs away” LeMay.

Harald Malmgren: Minulla ei ollut mitään käsitystä millainen epätoivoinen, ilkeä ja ylimielinen tyyppi oli kyseessä. Hänestä ei ollut kirjoitettu paljon muuta kuin että hän oli erittäin aggressiivinen.

Haastattelija: Oliko hän tuohon aikaan jo ilmavoimien esikuntapäällikkö? [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö (Curtis LeMay)]

Harald Malmgren: Strategisen ilmakomennuksen…

Pippa Malmgren: Strategisen ilmakomennuksen. [Linkki Wikipedia: Strategic Air Command (SAC), ”strateginen ilmakomennus”]

Harald Malmgren: Kaikki siinä huoneessa katselivat lattioita, he eivät halunneet katsella häntä silmiin, tyyliin ”me ei kuultu tuota”.

Haastattelija: Hieman asiayhteyttä kuulijoille… Hän oli myös Roswellissa New Mexicossa sijaitsevan 509. atomipommitusryhmän johdossa, joka oli vastuussa Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista. [Linkki: Roswellin todistajat (Roswellin 509. atomipommitusryhmä)] [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen (Roswellin 509. atomipommitusryhmä] [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (Roswellin 509. atomipommitusryhmä)]

Harald Malmgren: Kyllä.

Curtis ”pommittaja” LeMay vastaan presidentti John F. Kennedy

Harald Malmgren: Se mies oli mielipuoli. Hän oli muuten nostanut vaaratason tasolle DEFCON 2, eikä presidentti ollut antanut sille suostumustaan. Hän teki sen. [Linkki Wikipedia: DEFCON] Hänellä vaikutti olevan tuollainen valta, me olimme yllättyneitä. Hän olisi voinut ponnahtaa ylös ja yrittää piestä minut, hän oli sellainen henkilö. Oli koko huoneelle helpotus, että hän säntäsi ulos. Tuo oli ensimmäinen osa hänen ja JFK:n välisessä ilmiselvässä yhteenottojen sarjassa. Se oli henkilökohtaista. Kaikki olivat samaa mieltä, paitsi Curtis LeMay. Hän pimahti koska hän ajatteli dominoivansa. Minä en tiennyt, että tuo oli historiallinen hetki. Tuosta syystä [puolustusministeri] McNamara lähetti minut sinne. 

Haastattelija: Vaikuttaa häneltä nerokkaalta teolta lähettää sinut sinne 27-vuotiaana tavallaan pysäyttämään nämä aggressiivisemmat kaverit, kuten Curtis LeMay.

Ydinräjäytysten vaikutukset avaruudessa ja lähellä avaruutta

[Haastattelija selittää pitkään oheen linkitettyjä ydinkokeiden sarjoja. Osuutta ei ole käännetty.]

Haastattelija: Nuo testit oli suunniteltu ydinräjäytysten vaikutusten tutkimiseksi korkealla korkeudella, avaruudessa ja lähellä avaruutta. Tuon sarjan muutamat viimeiset testit olivat Bluegill-testit, joihin kuului ainutlaatuinen röntgensäteilyyn perustuva ohjuspuolustusjärjestelmä. Harold laitettiin tekemään kaikkien noiden testien kustannusarviot. Kerro meille Bluegill Triple Prime –testistä. [Linkki Wikipedia: Operaatio Fishbowl (Bluegill-testit)]

1962, Bluegill Triple Prime ja ohjuspuolustusjärjestelmä

Harald Malmgren: Saavuin Washingtoniin kesällä 1962. Ensimmäisenä olin keskellä sitä ohjuskriisiä. Sitten kun se oli hädin tuskin ohi, minulta kysyttiin: ”Hal, perustaisitko pienen ryhmän? Annamme sinulle ihmiset suunnittelemaan ohjuspuolustusjärjestelmän suuntaviivat, jotta voimme alkaa varautua tulevaisuuteen.” Vastasin, että ”kyllä, tuo on jotain mikä DARPAn pitäisi tehdä”. [Linkki Wikipedia: DARPA]

He vastasivat, että ”ei, me haluamme ytimekkään likimääräisen laskelman. Mitkä sen perusosat pitäisi olla? Mitä se maksaisi ja kuinka paljon sen kompensoiminen maksaisi viholliselle?” Vastasin, että ”okei, minä otan sen homman”. Sain sen työtehtävän ja ajattelin, että ”pyhä lehmä, tämä on huikeaa”. Minulle annettiin kaikki ne puolustushaarakomentajien neuvoston ihmiset asejärjestelmien arviointiryhmässä. Kuka minä olen puhumaan näille kavereille, tiedäthän? [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto] [Linkki Wikipedia: Weapon Systems Evaluation Group (WSEG), ”asejärjestelmien arviointiryhmä”]

Ufot, asiat menevät mielenkiintoisiksi

Haastattelija: Ohjuspuolustus oli merkittävä päämäärä Yhdysvalloille Kuuban ohjuskriisin ytimessä. Amerikan hyökkäävä ydinkapasiteetti oli Neuvostoliittoa edellä, mutta Yhdysvalloilla ei ollut vieläkään täsmällisiä keinoja puolustautua ydinasehyökkäystä vastaan. [Linkki Wikipedia: RAND Corporation] Rand Corporation kirjoitti vuonna 1961 raportin nimeltä Some New Considerations Concerning The Nuclear Test Ban (”Joitakin uusia näkökohtia koskien ydinkoekieltoa”). Tuossa raportissa korostettiin Yhdysvaltojen ICBM-paluukärkien herkkyyttä korkeaenergisille röntgensäteille. [Linkki Wikipedia: Mannertenvälinen ballistinen ohjus (ICBM)]

Geoff Cruickshank, entinen Australian tiedustelu-upseeri ja tutkija (katkelma haastattelusta): ”Tämä tässä käsissäni on pala terästä, se on ulkoavaruudessa. Jos törmäytät korkeaenergisistä röntgensäteilyä levyn tälle puolelle, niin se tekee sen että se lennättää tältä toiselta puolelta sisusten palasia hypersoonisilla nopeuksilla.”

Haastattelija: Tuo uusi oivallus löysi tiensä operaatio Dominicin Marshallinsaarten testeihin. Tämä on se missä asiat menevät mielenkiintoisiksi: Nuo röntgensäde-emissiot pystyivät myös poistamaan pelistä ympäröivä ufoja. [Linkki Wikipedia: UFO] [Linkki Wikipedia: Röntgensäteily]   

Harald Malmgren: Joten, sain tuon homman käyntiin. Koe numero 3 tuossa sarjassa lokakuussa onnistui. Jos muistan päivät oikein, niin se oli samaan aikaan kun meillä oli kiirettä Kuuban kanssa.

Haastattelija: Kyllä, Bluegrill Triple Prime oli Kuuban ohjuskriisin aikana, siis lokakuussa 1962. [Linkki Wikipedia: Operaatio Fishbowl (Bluegrill Triple Prime)]

Hetkinen…

Harald Malmgren: Kyllä. Minä sain raportin, koska olin tuon uuden projektin johdossa. Sama raportti meni JFK:lle. Voi olettaa, että kun se oli JFK:llä, sen luki myös McGeorge Bundy, se oli hänen työtään. Minä tiedän, että McNamaran ja neuvonantaja John McNaughtonin on ollut pakko lukea se. He kaikki olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Melko varmasti myös LBJ, koska hän oli varapresidentti.

Harald Malmgren: He vaan ryntäsivät kirjoittamaan nopeasti. Minä sanoin: ”Odottakaa hetki, minua ihmetyttää tässä minulle antamassanne raportissa tämä: teillä on videokuvaa siitä kuinka saapuva ohjus otetaan alas varta vasten tehostetulla röntgensädekohdistusjärjestelmällä. Kun te teitte tuon, niin te huomasitte että näytölle oli ilmestynyt jokin esine, joka oli liittynyt mukaan ja seurannut mukana, siis seurannut saapuvaa ohjusta alas. 

”Mukana seuraavat”

Pippa Malmgren: Voinko lisätä väliin? Miksi ei-ihmisäly [NHI] on kongressin kiikarissa? Miksi he hyväksyttävät tietopaljastajia koskevaa lainsäädäntöä? Hän sanoi, että ohjuksen ympäristössä oli se orbi [pallo]. Isä, sinä olet käyttänyt siitä nimitystä ”mukana seuraava”. Mukana seuraava? Etkö sinä kysynyt mikä se oli? Tajusin hänen vastauksestaan, että kukaan ei kysellyt tuohon aikaan mitään kysymyksiä. Heitä luultavasti rohkaistiin olemaan kyselemättä mitään.

Harald Malmgren: Kun näin sen esineen, niin aloimme nimittää niitä ”mukana seuraaviksi” 

Haastattelija: Te käytitte niistä nimitystä ”mukana seuraavat”?

Harald Malmgren: Mitä muutakaan?

Ufot ja ydinaseet, täysin avoin salaisuus

Haastattelija (Jesse Michels) Ufojen ja ydinaseiden välinen yhteys oli täysin avoin salaisuus sotilasjohdon huipun keskuudessa 1950- ja 1960-luvuilla. Look-lehdessä oli vuonna 1952 artikkeli nimeltä ”lentävän lautasen metsästys”. Siinä lainataan ilmavoimien johtavan ufotutkija kapteeni Edward J. Ruppeltin sanoja: ”Monet ilmoitetuista tapauksista ovat peräisin yhdeltä tai toiselta atomiaseisiin liittyvältä paikalta, kaikkialta ympäri maata.” [Linkki Wikipedia: Edward J. Ruppelt]     

Videokuvaa paluukärjen testistä

Haastattelija: [Linkki Wikipedia: Operaatio Dominic] Kun operaatio Dominic-testit olivat meneillään vuonna 1962, niin Atlas 8F -ohjukseen kiinnitettyä AVCO Mark 5 –paluukärkeä testattiin syyskuussa Cape Canaveralissa Atlantin ohjuskoealueella. Tämä seuraava on tuosta testistä otettua videokuvaa. Videon kohdassa 4 minuuttia 40 sekuntia esine näyttää tekevän itsensä vaiheittain olevaiseksi paluukärjen viereen, joka matkaa nopeudella 20 000 jalkaa sekunnissa [6096 metriä sekunnissa[ tai Mach 18. Virallisessa Yhdysvaltain ilmavoimien lennonjälkeisessä NASA-raportissa jopa todetaan, että esineiden, lainaus ”alkuperää tai tunnistusta ei voitu määrittää”.        

Haastattelija: Seuraavassa kuussa tuon Cape Canaveralin Atlas-testin jälkeen atomienergiakomissio suoritti Bluegill Triple Prime –testin Marshallinsaarilla lokakuussa 1962. Asian ydin on se, että Bluegill-testien taustalla oli tuo. Amerikan sotilaallinen, tieteellinen ja poliittinen eliitti oli hyvin tietoinen ufojen ja ydinaseiden välisestä kytköksestä.

Sun ei tartte tietää ”mukana seuranneesta”

Harald Malmgren: Kun saapuva ohjus reagoi tuohon röntgensäteen paineaaltoon, niin raportissa sanottiin että tuolla hetkellä ”se vaikutti pudottavan sen laitteen”, kuten he sitä nimittivät. Kysyin, että siis sen ”mukana seuranneen”? Minä en reagoinut siihen järkyttyen. Ajattelin että selvitetään mikä se oli. Oliko talteenotto? Kyllä, laivasto teki talteenoton. ”Kertokaa minulle siitä.” ”Ei me sitä voida tehdä, sinulla on tarve tietää saapuvasta ohjuksesta ja testistä, mutta ei siitä mukana seuranneesta.” ”Miksi ei?”

Q-luokitukset ja korkeimman tason presidentillinen turvaluokitus

Pippa Malmgren: Ollaan tarkkoja. Sinulla oli kaikki Q-luokitukset, eikö? Ei joitakin niistä, sinulla oli kaikki Q-luokitukset. [Linkki Wikipedia: Q clearance, ”Q-luokitus”] [Linkki Wikipedia: Salassa pidettävät tiedot (NATO, COSMIC TOP SECRET, ”NATO, KOSMINEN HUIPPUSALAINEN”)] [Linkki Wikipedia: United States security clearance, ”Yhdysvaltain turvallisuusselvitys”] [Linkki Wikipedia: Turvallisuusselvitys]

Harald Malmgren: Kyllä.

Pippa Malmgren: Ja he sanoivat, että ”ei, sinun ei tarvitse tietää”.

Harald Malmgren: Minulla oli huippusalaisen ja kaiken sen lisäksi korkeimman tason presidentillinen turvaluokitus presidentille tulevista asioista. Minulle oli annettu kaikki, erityisesti Q-luokitukset, Q tarkoitti kaikkea ydinaseisiin liittyvää. Miksi se oli erillinen? No, koska sitä hoiti atomienergiakomissio, se oli laissa erillinen. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain atomienergiakomissio] [Linkki Wikipedia: TOP SECRET, ”huippusalainen”, Classified information,”salassa pidettävät tiedot, turvallisuusluokiteltu tieto”]

Haastattelija (Jesse Michels): Sinulla ei ollut pääsyä käsiksi UFO-asioihin kaikilla Q-luokituksillasi. Tuo on mielenkiintoista, koska kuulee että UFO-salailu oli tavallaan sidottu atomisalaisuuteen, atomienergiakomissioon.

David Grusch (näytetty katkelma haastattelusta): Manhattan-projektissa mukana olleilla kavereilla oli sama salailun ekosysteemi, joitakin samoja tapoja suojella asioita kuin millä he salasivat meidän ydinasesalaisuuksiamme. [Linkki Wikipedia: David Grusch]

”Emme aavistaneet ennakolta tätä tunnistamatonta esinettä”

Harald Malmgren: He sanoivat että ”sinun projektinimityksesi olivat ballististen ohjusten torjuntaohjukset, me emme aavistaneet ennakolta tätä tunnistamatonta esinettä, se ei ole osa sinun nimitystäsi”. [Linkki Wikipedia: Ballistinen ohjus] Minä sanoin että ”tuo on sonninpaskaa, minun tarvitsee tietää mitä te opitte”. Nyt olen toisin sanoen varma, että tuo tuli Valkoisesta talosta niille testejä pyörittäville ihmisille, niille jotka olivat atomienergiakomission toimivallan alla, Lawrence Gisen alaisia, hän vastasi kaikesta tästä. [Nettihakusana: Lawrence Preston Gise (Yhdysvaltain atomienergiakomission aluejohtaja)] Hän oli atomienergiakomission Albuquerquen osaston johtaja, mutta hän valvoi kaikkea millä oli tekemistä Los Alamosin kanssa ja korkeatasoisten testien kanssa. [Linkki Wikipedia: Albuquerque (New Mexico)] [Linkki Wikipedia: Los Alamos (New Mexico)]

Haastattelija: Ja hän on sattumalta adoption kautta Jeff Bezosin äidinpuoleinen isoisä. 

Harald Malmgren: Hämmästyttävää.

Haastattelija: Kyllä.

Esitetyn Harald Malmgrenin nettipostauksen käännös

Harald Malmgren @Halsrethink, 14. huhtikuuta 2024, vastaus käyttäjäille @Halsrethink ja @jonst0kes

”Minua muistutettiin tänään, että olin tavannut ja ollut tekemisissä Jeff Bezosin isoisän kanssa Los Alamosissa vuonna 1963 silloin kun olin ensimmäisen ohjustentorjuntapuolustusjärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen kustannuslaskennan johtaja JCS:lle. Kuulin hänen oletetusta työstään UOP-esineiden takaisinmallintamisessa!” [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain puolushaarakomentajien neuvosto, Joint Chiefs of Staff (JCS)]

Harald Malmgren: Tuo selittää paljon. Jeff Bezos puhui joissakin aiemmissa muistelmissaan toimittajille, että hän vietti kaikki kesänsä isoisänsä kanssa. Isoisällä oli maatila. Hän katseli mitä siellä on.

Haastattelija: Ja nyt hänellä on Blue Origin. Tuo on taas yksi yksityiskohta siihen suuntaan, että rakettien valmistaminen ja laukaisu ei ole sitä miltä näyttää.

Harald Malmgren: Oikein.

”Minä päätän itse mitä minun tarvitse tietää”

Harald Malmgren: Tapahtui kaksi asiaa. Minä painostin kovaa, että ”teidän on pakko kertoa minulle mitä tapahtui”. Hän sanoi, että ”sitä varten sinun on tultava Los Alamosiin”.   

Haastattelija: Painostit Lawrense Gisea kovaa, että minä haluan tietää?

Harald Malmgren: Minä en tiennyt että puhuinko silloin hänelle.

Haastattelija: Okei, mutta siis jollekin atomienergiakomissiossa.

Harald Malmgren: Sanoin, että ”minun tarvitsee tietää, minä päätän itse mitä minun tarvitsee tietää”.

Los Alamos, Lawrence Gise, JFK, LBJ

Pippa Malmgren: Taustoitan. Sinä menit Los Alamosiin, sinut perehdytettiin, sinä tapasit Lawrence Gisen. Ja sananmukaisesti pari viikkoa myöhemmin, yhtäkkiä, JFK, LBJ ja heidän ryhmänsä menevät Los Alamosiin. Isä, minä kysyn kysymyksen: Kuinka usein Yhdysvaltain presidentti menee Los Alamosiin? Vastaus on, että ei koskaan! Mikä oli siis niin erikoislaatuista, että he kaikki ryntäsivät yhtäkkiä sinne? Sinulla on hyvä ymmärrys tästä. [Linkki Wikipedia: John F. Kennedy (JFK)] [Linkki Wikipedia: Lyndon B. Johnson (LBJ)]       

Harald Malmgren: Arvelen kyse olleen siitä ”mukana seuranneesta”, siitä he halusivat tietää, he eivät olleet ihastuneita testistä.  

Haastattelija: Vaan ”mukana seuranneesta” itsestään.

Merivoimien sotilastiedustelu

Haastattelija: Kun menit sinne kaksi viikkoa aiemmin, niin mitä sinulle kerrottiin?

Harald Malmgren: Tapasin Lawrence Gisen. Hän sanoi, että ”minulla on tämä kirje jossa sanotaan että voin perehdyttää sinut”. Vastasin, että ”kiitos”. Hän sanoi, että ”testien yksityiskohdat ovat merivoimien sotilastiedustelun valvonnassa”. Se oli mielenkiintoista. Hän sanoi, että he eivät jaa kaikkea laivaston jaoston kanssa, he ovat itsehallinnollinen kokonaisuus, he ovat suojatumpi kuin mikään muu tiedustelupalvelu. Hän sanoi, että ”ole tietoinen että mahtava CIA ei ole heidän täysin hyväksyttyjen levityslistallaan”. [Linkki Wikipedia: Office of Naval Intelligence (ONI), ”merivoimien sotilastiedustelu”]

Pirstaleet

Harald Malmgren: Minä kysyin, että mistä minä olen täällä ottamassa selvää? Hän kurkotti johonkin pöydällään olleeseen tavaraan ja sanoi: ”no, nämä ovat pudonneita esineitä.” Katselin… pyöreitä kiviä…

Haastattelija: Sinä katselit epätavallista materiaalia, pirstaleita?

Pippa Malmgren: Pirstaleita vai valokuvia?

Harald Malmgren: Pirstaleita. Hän sanoi, että ”pidä sitä kädessäsi”. Lawrence Gise näytti sitä minulle Los Alamosissa. ”Laita tätä ainetta käsiisi, leiki sillä, miltä se tuntuu? ”

Haastattelija: Miltä se tuntui?

Harald Malmgren: Se tuntui kummalliselta, koska se ei tuntunut miltään meidän tuntemaltamme.

Haastattelija: Minkä väristä se oli?

Harald Malmgren: Jonkin avaruudessa olevan väristä.

Haastattelija: Minkä väristä on jokin avaruudessa oleva?

Harald Malmgren: Riippuu huoneen valaistuksesta tai kameran valosta.

Haastattelija: Oliko se painavaa?

Harald Malmgren: Kyllä. Ne esineet olivat kuin… tarkoitan… Nostin niitä, ne eivät… Ne olivat painavia. Minä en tiennyt miten ne oli otettu talteen. Hän sanoi, että ”tässä on jonkin verran, minulla on tätä pöydälläni esimerkkinä”. Hän ei sanonut sen olevan vierailijoita varten, mutta… tarkoitan… Hänellä oli sitä siinä jostakin syystä.

Haastattelija: Lähettikö se alfa- beeta tai gammasäteilyä tai jotain? [Linkki Wikipedia: Säteily]

Harald Malmgren: Minä en tiedä. Hänen on täytynyt tietää sen olevan turvallista, hänellä oli kaikenlaisia laitteita ympärillään.

Tieteen pelkääjät ja omissa maailmoissaan elävä laivasto

Harald Malmgren: Kysyin vain, että ”mitä me olemme oppineet? Tuo liittyy ohjusjärjestelmän suunnitteluun. Millaiset asiat voivat häiritä sitä? Meidän on vain tiedettävä enemmän. Kuka muu tätä tutkii? Meidän on tiedettävä muiden tiedoista, Kiina, Venäjä, mikä ikinä.” Me pelkäsimme tuohon aikaan Venäjän tiedettä enemmän kuin Kiinan. Hän selitti, että tämä ei ole ensimmäinen tapaus, on muitakin tunnistamattomia esineitä tai ilmiöitä, on historia. Hän ei mennyt minun kanssani siihen historiaan, hän sanoi vain että ”tee oma tutkimustyösi”. Sanoin, että ”sinä joka tapauksessa kerrot minulle, mutta laivasto sanoo että minä en saa tietää”. Hän sanoi että ”kyllä”. Hän toisti, että ”merivoimien tiedustelu elää omassa maailmassaan, he ajattelevat joskus olevansa jopa vaikutusvaltaisempia kuin me ”.

Haastattelija: Elävätkö he yhä omassa maailmassaan?

Harald Malmgren: Kyllä. [Linkki: USO]

Pippa Malmgren: Noin kaikki sanovat.

”Me pudotimme sitä testiä tarkkailleen ufon”

Haastattelija (Jesse Michels): Tässä jutussa on muutama avainyksityiskohta, jotka Harold kertoi eteenpäin [tyttärelleen] Pippalle ennen kuolemaansa. Malmgren vahvisti, että koko Bluegill-alasampuminen oli yritys pudottaa UFO. Malmgren kertoi tämän tyttärelleen Pippalle ja Jeffrey Cruikshankille täsmällisesti. Hän kertoi tämän myös senaatin tiedustelutyöntekijä Kirk McConnellille, jota minä haastattelin:

Kirk McConnell (esitetty katkelma haastattelusta): Malmgren raportoi, että Bissell kertoi hänelle suoraan, että me pudotimme sitä testiä tarkkailleen ufon, se tarkkaili sitä läheltä, se suistui mereen ja laivasto poimi sen.

Puuttuva yksityiskohta: telepaattisesti viestivät ufon palaset

Haastattelija (Jesse Michels): Toinen tästä puuttuva yksityiskohta on se, että kun Harald piteli niitä Lawrence Gisen hänelle antamia ufon palasia, niin ne vaikuttivat viestivän hänen kanssaan telepaattisesti, hän kuuli päässään sanoja tunnustellessaan palasia. Tuo on erittäin yleinen kielikuva UFO-maailmassa, mitä tulee materiaaleja ensikädessä käsitelleisiin ihmisiin. Malmgren unohti täsmälliset sanat, mutta hänestä tuntui että ne olivat tärkeitä, ja että materiaali on saattanut juurruttaa ideoita hänen alitajuntaansa. Hän ajatteli ilmeisesti myös, että tämä oli Lawrence Gisen hänelle tekemä testi, hän halusi nähdä olisiko Haraldilla tällainen mentaalinen reaktio niihin palasiin. Harald ilmeisesti läpäisi testin. Kun Harald oli läpäissyt Lawrence Gisen testin, hänet täytyi päästää informaatioon käsiksi täysin, hän sai Richard Bisseliltä täyden perehdytyksen toismaailmallisista teknologioista.

Esitetyn Harald Malmgrenin nettipostauksen käännös

Harald Malmgren @Halsrethink, 19. elokuuta 2024: ”Minulle annettiin yli 60 vuotta sitten korkeimman tason turvaluokitukset johtaa puolustusministeriön työtä ydinaseissa ja ohjustentorjuntapuolustuksessa. CIA:n Richard Bissell (joka oli ollut vastuussa Skunkworksista, Area 51:stä, Los Alamosista, jne.) perehdytti minut epävirallisesti ”toisen maailman teknologioihin”, hänellä oli valalla vahvistettu salassapitovelvollisuus.”

CIA:n apulaisjohtaja Richard Bissell ja ufot

Haastattelija: Kuka Richard Bissell on? [Linkki Wikipedia: Richard M. Bissell Jr.]

Harald Malmgren: Muutama kuukausi tuon episodisarjan jälkeen, ohjuskriisin jälkeen, Los Alamos, siis Richard Bissell soitti minulle sanoen: ”Haluaisin viettää hieman aikaa kanssasi keskustellen, perjantai iltapäivisin töiden jälkeen olisi hyvä”. Sanoin, että ”toki”. Tiesin kuka hän oli, hän oli CIA:n apulaisjohtaja.

Haastattelija: Area 51 oli siihen aikaan ydinkoealue. Hän ajatteli, että olisi hyvä idea testata U-2:sta periaatteessa aivan vieressä? [Linkki Wikipedia: Lockheed U-2]

Harald Malmgren: Kyllä. Tiesin Bissellin olevan kaikkien tieteellisten teknologioiden keskipisteessä. Hän sanoi, että ”on asioita jotka sinun pitää tietää”. Kyse ei ollut vain niistä joita nimitimme siihen aikaan vielä ufoiksi, kyse oli CIA:n operaatioista maailmanlaajuisesti, mutkikkuudesta. Oli aikoja jolloin presidentti ja CIA eivät työskennelleet yhteistyössä, tuollaista tapahtuu kun on tuollainen iso järjestelmä, se kehittää oman elämänsä.

Mityä Bissell ufoista ja toisen maailman teknologiasta sanoi?

Haastattelija: Mitä hän sanoi ufoista ja toisen maailman teknologiasta? Ja mitä hän sanoi CIA:n operaatioiden maailmanlaajuisesta luonteesta?

Harald Malmgren: Kaikki palasi yksinkertaisesti siihen, että he vastustivat kaikkea mikä uhkasi heidän hallintaansa. Nämä tunnistamattomat UFOt, meillä ei ollut vielä sanaa UAP, esittelivät voimia jotka olivat yli CIA:n tietämyksen tai hallinnan. Ne kai sekaantuivat siihen mitä CIA yksityisen teollisuuden kanssa teki. Lockheed Martinin ja CIA:n välillä oli paljon vuorovaikutusta. [Linkki Wikipedia: Lockheed Martin] [Linkki Wikipedia: CIA]

Ufot ja teknologiakehityksen keihäänkärki

Haastattelija: Ne ilmestyivät tiettyjen ydinkoetestien ympärille tai tietyn teknologian kehitystyön ympärille vai…?

Harald Malmgren: Monen tyyppisen teknologian kehitystyön.

Haastattelija: On siis melkein niin, että ufoilla ei ole pelkästään atomaarista yhteyttä, niitä vetää puoleensa teknologiakehityksen keihäänkärki?

Harald Malmgren: Tuo on asian ydin.

Haastattelija: Richard Bissell perehdytti sinut, lainaus ”toisen maailman teknologioihin”?

Harald Malmgren: Hän sanoi: ”Tämä on totta. Me emme ymmärrä tätä ilmiötä. Me emme myöskään tiedä mitä venäläiset ja kiinalaiset ja kaikki muut tietävät.” Tuo itsessään on uhkaavaa. Kiina ei ollut tuohon aikaan meille niin uhkaava kuin Venäjä. Me yliarvioimme minun arvioni mukaan Venäjän aina ja aliarvioimme kiinalaisen pakkomielteen keskittyä teknologiakilpailuun.

1947, Roswellissa hengissä selviytynyt maapallon ulkopuolinen olento 

Haastattelija (Jesse Michels): Tiesikö Richard Bissell kaiken aikaa mitä oli meneillään? Siis että Bluegill-testin oli kokoajan tosiasiassa tarkoitus olla kohdistettuun energiaan perustuva ufon alasampuminen. Harold kertoi [tyttärelleen] Pippalle paljastavasti kuolinvuoteellaan ja tämän lähetyksen ulkopuolella, että CIA ja atomienergiakomissio saivat idean ampua ufoja alas kohdistetulla energialla maapallon ulkopuoliselta olennolta, joka selvisi hengissä Roswellin maahansyöksystä vuonna 1947.

Tuo olento oli ilmeisesti ainoa tuosta maahansyöksystä hengissä selvinnyt. Harald kertoi Pippalle jopa että hän näki myöhemmin työurallaan videon siitä kun tuota olentoa haastateltiin. On tärkeää huomata, että Richard Bissellin on ollut pakko tietää kaikesta tästä ennen kuin hän perehdytti Malmgrenin asiaan, hän oli todennäköisesti hyvin tietoinen tästä Roswellissa hengissä selviytyneen olennon haastattelusta.

”Maapallon ulkopuolinen eksopolitiikka”

Haastattelija: Harold menee vielä syvemmälle. Hän antaa ymmärtää että Bissell tiesi tästä toisesta todellisuuden tasosta, tavallaan maapallon ulkopuolisen eksopolitiikan muodosta, jota Yhdysvaltain hallinnon osasten piti vuosikymmeniä hoitaa. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (”galleria”)]

Haastattelija: Arveletko Richard Bisseliin tienneen, että sinä olit tavallaan hänen seuraajansa?

Harald Malmgren: Hän oli erittäin henkinen. Hän etsiskeli jotakuta joka oli jollakin tavalla kytköksissä.

Haastattelija: Kytköksissä mihin?

Harald Malmgren: Siihen mitä ikinä tapahtui toismaailmallisten sotajoukkojen suhteen.

Haastattelija: Ahaa… Oletko sinä etsiskellyt tuollaisia ihmisiä?

Harald Malmgren: Kyllä, minä luen heistä kaiken aikaa. 

”Tämä ei alkanut viimeviikolla”

Haastattelija: Mitä muuta Richard Bissell sinulle kertoi?

Harald Malmgren: Hän sanoi, että ”tämä ei alkanut viimeviikolla, tätä on jatkunut…” Hän mainitsi vuoden 1933, Magenta… [Linkki Wikipedia: Magenta (Italia)]

Haastattelija: Mainitsiko? Richard Bissell mainitsi vuoden 1933 maahansyöksyn Magentassa?

Harald Malmgren: Kyllä, kyllä.

Haastattelija: Tuo on melkoinen vahvistus…

Pippa Malmgren: Täsmälleen.

David Grusch (esitetty katkelma News Nationin haastattelusta) [Linkki Wikipedia: David Grusch]: ”Vuonna 1933 oli ensimmäinen talteenotto Euroopassa, Magentassa Italiassa. Italian viranomaiset siirsivät sen turvalliseen lentotukikohtaan Italiassa, tavallaan fasistisen hallintojärjestelmän loppuajaksi, vuosiin 1944 ja 1945 saakka. Paavi Pius XII hoiti tuon takaoven kautta.”

Haastattelija (Ross Coulthart): Vatikaani oli siis osallinen?

David Grusch: Kyllä. Hän kertoi amerikkalaisille mitä italialaisilla oli ja me päädyimme kahmaisemaan sen.           

Haastattelija (Jesse Michels): Minä luotan David Gruschiin täysin, mutta tuo on uskomatonta, asialle on vahvistusta noilta ajoilta.

Harald Malmgren: Hän mainitsi sen.

Truman, Allen Dulles ja John Foster Dulles

Harald Malmgren: Hän sanoi, että tämä ei alkanut… Teidän täytyy tietää taustat sille kuinka päädyttiin siihen että Truman siirsi sen esineen Italiasta. Sinne pääsemisen toimenpiteet järjesteli Allen Dulles. Mutta tuo palaa siihen mitä Pippa mainitsi.

Haastattelija: Hän sanoi, että Allen Dulles auttoi maahansyöksyn talteenoton vaiheissa?

Pippa Malmgren: Allen Dulles ja John Foster Dulles olivat kaksoset. John Foster Dulles pyöritti Yhdysvaltain tiedustelulle Sveitsistä OSS:ää, CIA:n edeltäjää. Minä kysyin, että “isä, miksi hän sitä Sveitsistä käsin pyöritti? Kuinka hemmetissä tuo tapahtui?” Hän vastasi, että ”no, kaikki tiesivät että hän teki sen tarkoituksella, että hän olisi Yhdysvaltain lain ulottumattomissa”. [Linkki Wikipedia: Office of Strategic Services (OSS)] [Linkki Wikipedia: Sveitsi]        

Hirvittäviä tekoja lain ulottumattomista

Harald Malmgren: Minäpä selitän. Kaikkien näiden tapahtumien jälkeen kun olin yhä viranomaisena kauppaedustajan toimistossa, minut kutsuttiin Sveitsiin. Vierailin valtionjohdossa useiden asioiden vuoksi. He kysyivät, että ”haluatko nähdä Allen Dullesin toimiston? Hän asui täällä.” Se oli kaunis huoneisto josta oli näköala joen yli. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain kauppaedustaja]

Aloimme puhua. Kysyin, että kuinka te selitätte sen että hän valitsi olla täällä? Hän sanoi, että ”se on yksinkertaista. Hän kertoi meille silloin kun hän sai luvan ylläpitää erittäin aktiivista toimistoa täällä, että niin kauan kun hän oli Sveitsissä, mikään Amerikan laki ei ulottuisi häneen, jos hän teki jotain mikä oli Yhdysvalloissa laitonta, epämoraalista tai muuta. Hän sanoi olevansa täällä kaiken aikaa, se antoi hänelle vapaat kädet tehdä kaikkein hirvittävimpiä asioita jos niitä tarvittiin.” Tuo on ymmärrettävää. Hän oli puistattava tyyppi. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (Vanhan imperiumin ”paviaanit”)]

Angletonit ja Maltan ritarikunta

Harald Malmgren: Palataan takaisin vuoteen 1933. Angletonin isän [James Hugh Angleton], Angletonin ja Maltan ritarikunnan väliset yhteydet täytyy paljastaa, koska Maltan ritarikunnalla oli pitkät historialliset yhteydet Vatikaaniin ja sillä oli todellakin erityinen diplomaattistatus. Sinulla pystyi olemaan kansainvälinen passi. Se on suvereeni valtio kouralliselle ihmisiä, mutta kaikki on yhteydessä Vatikaaniin. [Linkki Wikipedia: Malta] [Linkki Wikipedia: Maltan ritarikunta] [Kuvahaun hakusana: Pope and Sovereign Military Order of Malta, ”paavi ja Maltan ritarikunta”] [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (kristinuskoisten sotilaallinen joukko-osasto)]

Eversti Philip J. Corso

Haastattelija (Jesse Michels): Suvereenina alueena diplomaattisella syytesuojalla varustettu Malta olisi täydellinen kansainvälisen ufosalailun suojelija. Kun Harold Malmgren sanoi, että Malta oli syvästi uppoutunut UFO-juttuun, niin en tiennyt mitä ajatella, Vatikaani ja Maltan suvereeni valtio hallitsee ufosalailua? Tutki sitä. James Jesus Angleton vaikutti olevan vastuussa paljosta ufoja ympäröivästä vastavakoilusta, joka tuli ilmi 1950 – 1980-luvuilta. [Linkki Wikipedia: James Jesus Angleton (CIA:n vastavakoilun johtaja)]         

Kummallinen Maltan ritarikunnan ufoyhteys ulottuu jatkotutkimuksen jälkeen vielä syvemmälle. Eversti Philip J. Corso palveli korkea-arvoisena tiedustelu-upseerina Italiassa sodan jälkeisenä aikana. Hän oli tosiasiassa tulevan paavin henkilökohtainen yhteyshenkilö. Myös hän oli Maltan ritarikuntaa. Hän oli myös tärkein henkilö operaatio Paperclipissä. [Linkki Wikipedia: Operaatio Paperclip]

Kenraali Douglas MacArthur

Haastattelija (Jesse Michels): Ehkäpä kaikkein vaikutusvaltaisin kenraali tuohon aikaan, kenraali Gouglas MacArthur ja hänen koko tiedusteluhenkilökuntansa olivat Maltan ritarikuntaa. [Linkki Wikipedia: Douglas MacArthur] Monet hänen henkilökunnastaan osoittivat epätavallista mielenkiintoa niin sanotun, lainaus ”planeettojenvälisen sodan”, mahdollisuuteen. He kehystivät muukalaisiin [alien] liittyvää eskatologiaa täsmälleen samoin termein kuin Corso. [Linkki Wikipedia: Eskatologia]  

Kenraali MacArthur kertoi kokoontuneille kadeteille vuoden 1955 puheessaan West Pointissa näin: ”Seuraava sota tulee olemaan planeettojenvälinen sota. Maan kansakuntien on muodostettava jonakin päivänä yhteinen rintama toisilta planeetoilta hyökkäävää väestöä vastaan.” [Linkki Wikipedia: West Point] [Linkki Wikipedia: Kadetti]  

Maltan ritarikunta, Maltan ritarikunta, Maltan ritarikunta…

Haastattelija (Jesse Michels): Johtava OSS:n jäsen ja toinen CIA:n perustaja ”Wild Bill” Donovan, jonka toimittaja Chris Sharp huomauttaa olleen ei pelkästään osallinen Magentan maahansyöksyn talteenottoon, mutta myös perustamassa alkuperäisiä toimintamenettelyjä UFO-maahansyöksyjen talteenottoihin, kuului myös Maltan ritarikuntaan. [Linkki Wikipedia: OSS] [Linkki Wikipedia: CIA] [Linkki Wikipedia: William J. Donovan (”Wild Bill” Donovan)]

Atomienergiajohtajasta CIA:n johtajaksi muuttunut John McCone ja myöhempi CIA:n johtaja William Casey: myös Maltan ritarikuntaa. Muistakaa, että FDR oli vastuussa viestinnästä Vatikaaniin, joka koski pudonnutta Magentan alusta. No, presidentti Rooseveltin Vatikaanin lähettiläs Myron Taylor: myös Maltan ritarikuntaa. [Linkki Wikipedia: Myron Charles Taylor] [Linkki Wikipedia: John A. McCone] [Linkki Wikipedia: William J. Casey] [Linkki Wikipedia: Franklin D. Roosevelt (FDR)]

Uskontotieteen professori Diana Walsh Pasulka vieraili Vatikaanin arkistoissa ja puhui vakaumuksella, että katolinen kirkko tietää ufoista enemmän kuin silmin näkee. [Linkki Wikipedia: Diana Walsh Pasulka] [Linkki: Uskonnot (2), Diana Walsh Pasulka]  

JSOC ja Maltan ritarikunta

Haastattelija (Jesse Michels): Ja katsokaa ryhmää, joka oletetusti osallistuu nykypäivänä UFO-maahansyöksyjen talteenottoon: erikoisoperaatioiden esikunta, JSOC. Toimittaja Seymour Hershin mukaan yksi JSOC:in nykyisistä johtajista, kenraali Stanley McChrystal ja monet JSOC:n jäsenistä ovat kaikki Maltan ritarikuntaa. [Linkki Wikipedia: Erikoisoperaatioiden esikunta (JSOC)] [Linkki Wikipedia: Stanley A. McChrystal] [Linkki Wikipedia: Seymour Hersh]

Puheenjohtaja Mrs. Anna Paulina Luna UAP-kuulemisessa: Työskenteleekö DOE nykyisin JSOC:n kanssa? [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain energiaministeriö (DOE)] [Linkki Wikipedia: Erikoisoperaatioiden esikunta (JSOC)]

Sihteeri Granholm: Me työskentelemme kaikkien turvallisuuskokonaisuuksien kanssa ympäri liittovaltion hallintoa.  

Puheenjohtaja Mrs. Anna Paulina Luna: Työskentelettekö te JSOC:n kanssa, kyllä vai ei?

Sihteeri Granholm: Kyllä me työskentelemme.

Vatikaani, temppeliherrain ritarikunta, Maltan ritarikunta

Haastattelija: Vatikaanissa on temppeliherroja.

Harald Malmgren: Se on totuuden, myytin tai minkä ikinä, temppeliherrrain ritarikunnan jäänne. [Linkki Wikipedia: Temppeliherrain ritarikunta]

Haastattelija: Mutta huhujen mukaan myös Maltan ritarikunnalla on jotain tekemistä UFO-jutun kanssa.

Harald Malmgren: No, minä sanon että kyllä heillä oli, koska Angleton oli siellä. [Linkki Wikipedia: James Jesus Angleton (CIA)]

Haastattelija: Angletonin isä Hugh Angleton oli mukana Maltan ritarikunnassa?

Harald Malmgren: Hän oli sen jäsen.

Haastattelija: Hän oli jäsen, joten hän liittyy Vatikaaniin. Tuo tekee todennäköisemmäksi, että James Jesus Angletonilla oli jotain tekemistä sen ufon talteenoton kanssa Magentan maahansyöksyssä, sen joka pidettiin Vatikaanissa.   

Harald Malmgren: Minä spekuloin nyt, mutta minun mielessäni ei ole siitä epäilystäkään.

John Warner IV

Haastattelija: Sinä spekuloit, mutta yhteyksiä on niin paljon. On vielä kaveri nimeltä John Warner IV, joka on Paul Mellonin lapsenlapsi ja senaattori John Warner III:n poika. [Linkki Wikipedia: Paul Mellon] [Linkki Wikipedia: John Warner (III)] Hän kertoo juttua, jossa hän on lounaalla Paul Mellonin kanssa ja Paul Mellon muisteli juttua. Paul Mellon on yksi CIA:n perustajista ja hän oli Allen Dullesin kanssa tekemässä teknologian talteenottoa, hän sanoo erityisesti, että Tšekkoslovakiassa, ja että hän seisoskeli Allen Dullesin kanssa lautasen päällä. [Linkki Wikipedia: Allen Dulles] [Linkki Wikipedia: Tšekkoslovakia]      

John Warner IV (esitetty katkelma haastattelusta): Minun isoisäni sanoi: ”Me olimme laitoksessa, lentokonehallissa ja näimme saksalaisen lentävän kiekon. Kysyin, että onko tuo se joka koottiin kasaan yhdessä kuuden BMW-suihkumoottorin kanssa? Hän nauroi ja vastasi: ei ole!” [Linkki Wikipedia: BMV 003]      

Pippa Malmgren: Italialaiset olettivat, että tämän superhuipputeknisen laitteen on pakko olla saksalainen.

Siivousta toisen maailmansodan jälkeen

Pippa Malmgren: Jos palataan George C. Marshalliin ja tiimiin, joka teki periaatteessa siivousta toisen maailmansodan loppumisen jälkeen, niin he huomasivat että monilla ihmisillä oli tietoa erittäin edistyksellisistä teknologioista. jotka oli tuotava Yhdysvaltoihin: operaatio Paperclip. [Linkki Wikipedia: Operaatio Paperclip] Ja taas, ketkä olivat siellä jo valmiiksi? Kaikki nuo henkilöt. Missä he olivat pitäneet tukikohtaansa? Italiassa.

Harald Malmgren: Minä en tuntenut Paul Mellonia, mutta tunsin kaikki hänen ympärillään olleet ihmiset, myös hänen vaimonsa. [Linkki Wikipedia: Paul Mellon]

Haastattelija: Ajatteletko sinä, että Maltan ritarikunta näyttelee jonkinlaista roolia ufoissa?

Harald Malmgren: Kyllä. Heillä on yhä tuo suvereenin valtion identiteetti. [Linkki Wikipedia: Sovereign State, ”suvereeni valtio”]

Haastattelija: Ajatteletko sen ulottuvan alkuperäisiin temppeliherroihin saakka?

Harald Malmgren: Sitä minä en tiedä, mutta kuinka he saivat tuon valtion suvereeniuden? Vatikaanin on täytynyt organisoida se. [Linkki Wikipedia: Vatikaani]

Haastattelija: Maltan ritarikuntaan vaikuttaa liittyvän paljon huipputason liiketoiminnanjohtajia ja poliitikkoja.

Harald Malmgren: Kyllä, oikein, se on salaseura. [Linkki Wikipedia: Salaseura]

Isä rikkoo internetin, UAP-kommentit ja huomaamattomat viholliset

Harald Malmgren: Kun puntaroi toimia, on otettava huomioon se minkä näet ja se mitä et näe, huomaamattomat viholliset. Minun olisi pitänyt olla tietoinen tuosta kun tokaisin jotkut niistä UAP-kommenteista. Kompastuin kiistoihin, minulla ei ollut sellaista tarkoitusta.

Haastattelija: Olen sanonut joitakin merkittäviä Twitterissä tai X:ssä. [Linkki Wikipedia: X (sosiaalinen media)]

Pippa Malmgren: Isä heittää Twitterissä jotain ja yhtäkkiä minun saapuneet-kansioni on täynnä. Ihmiset sanovat, että ”isäsi rikkoo enternetin”.

Esitetyn Harald Malmgrenin nettipostauksen käännös   

Harald Malmgren @Halsrethink, 19. elokuuta 2024: ”Lukekaa sanani huolellisesti. Minä en ollut koskaan suoraan osallinen UAP-tutkimukseen. Se mitä minä sain tietää, oli summittaista hieman Bissellin valottamaa, koska hänestä tuntui siltä että minä tarvitsin tilannetiedotuksen siltä varalta että aihepiiri nousee joskus esiin tapaamisissani presidenttien tai muiden kanssa. Minä vannoin salassapidon hänelle, en minkään lain alaisena.”

”Minä tiesin että tämä asia tulisi aikanaan ilmi”

Harald Malmgren: Minä kehittelin tuossa huolellisesti hieman perääntyvää sanailua, että minä en ollut suoraan osallinen…

Haastattelija: … UAP-tutkimukseen. Sanoit, että ”lukekaa sanani huolellisesti”.

Harald Malmgren: Kyllä. Jos luette ne huolellisesti, niin sanoin että minä en tarkastellut sitä suoraan, mutta en sanonut että en ollut siitä tietoinen. Minä tiesin että tämä asia tulisi aikanaan ilmi, joten sanoin että kyllä, minä tiesin siitä. Käytin sanoja niin kuin olisin vetäytynyt, olisin spekuloinut, mutta en minä niin tehnyt, sanani eivät viitanneet siihen että minä spekuloin.

Haastattelija: Tuo taitaa olla joskus ongelma ihmisille jotka ovat korkealla valtiojohdossa, jotka haluavat paljastaa tiettyjä asioita, mutta eivät halua rikkoa minkäänlaisia heillä olevia suhteita, heidän vannomiaan valoja tai heillä olevia turvaluokituksia.

Harald Malmgren: Oikein, oikein.

Haastattelija: David Grusch yrittää tehdä ihmisille palvelusta, sanoa: katsokaa tätä asiaa, mutta minä en halua joutua itse tässä tiukkaan paikkaan, vankilaan, rehun antamisesta viholliselle. [Linkki Wikipedia: David Grusch]

Harald Malmgren: Oikein.

Kenraali George C. Marshallin ”tiimi”

Pippa Malmgren: Monet henkilöt, mukaan lukien James Jesus Angleton, josta tuli avainhenkilö CIA:ssa, vaikuttavat olleen osa kenraali George C. Marshallin tiimiä toisen maailmansodan lopussa. [Linkki Wikipedia: James Jesus Angleton] [Linkki Wikipedia: George C. Marshall]  

Harald Malmgren: Kyllä.

Pippa Malmgren: He kaikki olivat tavalla tai toisella osallisia Marshall-apuun, mukaan lukien Kennedy ja Forrestal jonkin aikaa. On vaikea todistaa, mutta on outoa että he kaikki vaikuttivat olevan kytköksissä tähän aihepiiriin. [Linkki Wikipedia: Marshall-apu] [Linkki Wikipedia: John F. Kennedy] [Linkki Wikipedia: James Forrestal]

Majestic-12, Los Angelesin taistelu

Haastattelija: Forrestal oli oletetusti tässä Majestic-12:sta, tavallaan asevoimien ja tiedustelun eliitin Trumanille ja Eisenhowerille neuvoa-anatavassa neuvostossa, kuin myös George Marshall. On tämä vuoden 1942 asia nimeltä Los Angelesin taistelu, jossa UFO ilmaantuu, lentää pitkin rannikkoa ja George Marshall perehdytettiin tuohon. [Linkki Wikipedia: Dwight D. Eisenhower] [Linkki: MJ-12 (1942 – 1953)] [Linkki: MJ-12 (1954 – 1963)]

Pippa Malmgren: [Levittelee käsiä.]

Eurooppa, TICOM ja ALSOS, operaatio Paperclip

Haastattelija: Mielestäni Marshall-apuun on tärkeää tehdä se kytkös, että se oli tavallaan välittömästi Euroopassa näiden teknologian talteenotto-ohjelmien jälkeen. Natseilla oli edistyksellistä teknologiaa. Oli TICOM ja ALSOS. [Linkki Wikipedia: TICOM] [Linkki Wikipedia: ALSOS Mission, ”ALSOS-tehtävä”] Toinen liittyi signaalitiedusteluun, toinen atomiseen tiedusteluun. Kaikkein eksoottisin teknologia yritettiin ottaa talteen. Jos siellä oli jotain ufoihin liittyvää, niin se olisi läheisesti kytköksissä tuohon.

Harald Malmgren: Yksi läheisimmistä ystävistäni silloin kun tulin Washingtoniin, oli asianajaja nimeltä Thomas Farmer. Tom ja minä pelasimme tennistä yhdessä. Osoittautui, että Tom oli ollut CIA:n yleislakimies.

Pippa Malmgren: Ja taas, hän oli ollut niiden kavereiden kanssa jotka tekivät Marshall-avun. [Linkki Wikipedia: Marshall-apu]

Harald Malmgren: Aioin sanoa, että hän oli ollut osallinen projektiin nimeltä Paperclip, siis poimimassa saksalaisia. Syy oli se, että hän oli syntynyt Berliinissä, hänen isänsä oli Yhdysvaltain diplomaatti. Hän puhui saksaa sujuvasti. Minulle ei koskaan valjennut alkaa kysellä häneltä Paperclipistä silloin kun hän oli ystäväni, mutta sain tietää myöhemmin että hän tiesi kaiken. [Linkki Wikipedia: Operaatio Paperclip] [Linkki Wikipedia: Berliini] [Linkki Wikipedia: Diplomaatti]

Esitetyn Harald Malmgrenin nettipostauksen käännös

Harald Malmgren @Halsrethink, 30. huhtikuuta 2021: ”Erikoislaatuista! Periksiantamattomista tunnetut rajat ylittävien teknologioiden järjestelmällisestä tutkimisesta @) librariumviews havaitsee, että ASML TEKEE VAIN 10 ATOMIN PITUISIA TRANSISTOREJA, RIKKOEN SEN MINKÄ ON USKOTTU TÄHÄN SAAKKA OLEVAN MOOREN LAIN RAJA. [Linkki Wikipedia: Mooren laki] [Linkki: Transistori]           

Philip J. Corso: The Day After Roswell, Päivä Roswellin jälkeen

Haastattelija: Uskotko, että edistyksellinen teknologia on hyötynyt talteenotetuista tunnistamattomista ilmassa olevista esineistä? Tuo on Philip J. Corson kirjan The Day After Roswell -kertomus.

Harald Malmgren: Kyllä, minun on vastattava tuohon että kyllä, kahdellakin tavalla. Yksi väylä on se, että me olemme oppineet että on esimerkiksi olemassa jonkin tyyppisiä propulsioita, joita me emme koskaan mielessämme kuvitelleet, kehitelleet. [Linkki Wikipedia: Propulsio]  

He ovat jo täällä…

Harald Malmgren: Toinen väylä on se, että he ovat tuoneet ilmi korkeatasoisempaa tietämystä kuin mikään mitä meillä Maassa on, emmekä me hallitse sitä. Me olemme alkaneet vasta äskettäin kysymään, että mistä se tulee? Meillä on tämä uusi kaukoputki katselemassa: missä he ovat? Meillä on muutaman päivän takaa yksi valtameritutkijan paljastus. Hän sanoo, että he eivät ole Kiina, he eivät ole Yhdysvallat, he eivät ole maapallon ulkopuolisia. Tuo tarkoittaa sitä, että he ovat jo täällä, joko veden alla tai maan alla. Siellä he ovat.        

Pippa Malmgren: David Grusch puhuu, että onko se ulottuvuuksien välistä?

JFK ja Hruštšov, Dobrynin, viralliset ja epäviralliset kanavat

Harald Malmgren: On paljon erilaisia tietolähteitä siitä miten JFK:n ja Hruštšovin välinen yhteydenpito vakiinnutettiin. Ainoa merkitsevä asia oli Dobrynin, Dobrynin oli vallanpitäjä numero 1 viestittäessä Moskovaan. [Linkki Wikipedia: John F. Kennedy] [Linkki Wikipedia: Nikita Hruštšov] [Linkki Wikipedia: Anatoly Dobrynin] [Linkki Wikipedia: Moskova]   

Pippa Malmgren: Nuo olivat viralliset kanavat, mutta vaikuttaa olleen myös epävirallisia kanavia. [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen (”epäviralliset kanavat”)]

Harald Malmgren: Oli pakko olla.   

Pippa Malmgren: Yksi heistä vaikuttaa olleen Norman Cousins, joka oli ydinaseita vastaan. Hän pystyi jollakin tavalla saamaan kirjeitä läpi edestakaisin, ne tavoittivat Hruštšovin. [Linkki Wikipedia: Norman Cousins]

Kiihdyksissä tunnistamattomista lentävistä esineistä

Harald Malmgren: En ole puhunut tästä ennen. Ensimmäinen kohtaamiseni Dobryninin kanssa… Osallistuin vuonna 1963 yhteen Washingtonin gaalaan, tiedättehän, Valkoisen talon lehdistökierros tai presidentin roast, meillä oli noita tapahtumia. Suurlähettiläs Dobrynin istui siellä minua vastapäätä. Kaikki hälytyskelloni alkoivat soida, se ei ollut vahinko, hän valitsi istua siinä, olen siitä varma. Minun piti siis olla varovainen. Meillä oli myöhemmin kohtaamisia, kerran vuodessa tai jotain, en tiedä. En ole puhunut tästä koskaan. Hän kysyi kerran, että ”miksi kaikki ovat niin kiihdyksissä näistä tunnistamattomista lentävistä esineistä? [Linkki Wikipedia: UFO (tunnistamaton lentävä esine)]

Haastattelija: Todella?

Harald Malmgren: Hän teki sen viattomasti. Hän ei yrittänyt pumpata minusta tiedustelutietoa mistään erityisestä, hän oli erittäin varovainen. Vastasin, että ”koska se on jotain mitä me emme hallitse. Se on hyvin yksinkertaista. Mitä ikinä se onkaan, niin me tunnemme olevamme uhattuja, me tunnemme olevamme turvassa ainoastaan kun meillä on täydellinen hallinta.” Hän vastasi, että ”kansakunnat eivät ole koskaan täydellisessä hallinnassa, aina on odottamattomia haasteita”. Vastasin, että ”joo, mutta kerropa tuo jollekin Washingtonissa. Washingtonissa ei olla historian opiskelijoita. Uusien uhkien ilmestyminen ei ole jotain minkä me nielemme helposti.”

Yhdistymisehdotus, yhteinen avaruusohjelma

Harald Malmgren: Hän sanoi, että ”tuolla on jotain joka jakaa teidän maanne, mutta ehkä se voisi yhdistää meidän kaksi maatamme”. Noin hän sen sanoi.

Haastattelija: Ja tuo koski UFO-aihepiiriä?

Pippa Malmgren: Niin poikkeuksellista…

Harald Malmgren: Hän varmaan odotti minun sanovan jotain, mutta minä en ollut tietoinen JFK:n ja Hruštšovin välisistä kirjeistä.

Haastattelija: On huhuja, että JFK halusi tehdä yhteisen avaruusohjelman venäläisten kanssa tämän asian ympärille, käyttää UFO-asiaa tavallaan yhdistävänä taisteluhuutona tai jotain.

Harald Malmgren: Kyllä hän halusi. Todennäköisesti syy numero yksi oli se, että ei anneta näiden tapahtumien johtaa meitä harhaan, että kyseessä saattaisivat olla me vastaan he, tämä ei ole Venäjä eikä Yhdysvallat, me tarvitsemme varhaisvaroitusjärjestelmän, nuo kapineet joita te näette eivät ole meidän. Tuossa on järkeä. Kuinka se laajeni pidemmälle toiseen ideaan, että ehkä meidän pitäisi työskennellä yhdessä? Lasketaan miekat alas ja keksitään keino kehittää tulevaisuuksiamme olematta tappavia vihollisia.

Tuo muutos oli minun ymmärtääkseni ehdottomasti Kennedyn mielessä. Näinkö minä tuossa mitään? En, en, mutta jotkut ihmiset näkivät. Se tosiasia, että hän halusi noin ja ilmaisi sanallisesti lukuisille vanhemmille ihmisille halunsa jakaa meidän tietomme ufoista Venäjän kanssa, aiheutti hälytyksen joidenkin viranomaisten keskuudessa Washingtonissa, aivan varmasti Curtis LeMayssä, mutta tuo oli vain yksi monista asioista joista hän ja JFK tappelivat. Se vaikutti hälyttävän ihmiset CIA:ssa, jotkut ihmiset CIA:ssa, CIA on suuri organisaatio.

Kirje presidentti John F. Kennedyltä CIA:n johtaja John A. McConelle

Haastattelija: On tämä kirje, joka saatiin vuonna 2005 FOIA:lla ulos valtionjohdosta. Sen alkuperästä kiistellään, se on huomautettava yleisölle, mutta se on kirje JFK:ltä virkaa toimittavalle CIA-johtaja John A. McConelle sen jälkeen kun hän oli erottanut Dullesin. [Linkki Wikipedia: Freedom of Information Act (FOIA), ”tiedonvapauslaki”] [Linkki Wikipedia: John A. McCone]

Kyseisen videokuvassa esitetyn kirjeen käännös

HUIPPUSALAINEN, 12. marraskuuta 1963

MUISTION SAAJA: johtaja [mustattu yli], keskustiedustelupalvelu [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA)] 

AIHE: Kaikkien kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavien UFO-tiedusteluarkistojen luokiteltu läpikäynti

Kuten olen aiemmin kanssasi keskustellut, olen käynnistänyt [mustattu yli] ja ohjeistanut James Webbin kehittämään ohjelman yhdessä Neuvostoliiton kanssa avaruuden ja Kuun tutkimiseksi. [Linkki Wikipedia: James Webb] Olisi erittäin auttavaista jos sinulla olisi korkean uhkan tapaukset käytyinä läpi identifiointitarkoituksessa vilpittömässä mielessä, toisin kuin salaisiksi luokitelluissa CIA- ja USAF-lähteissä. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain ilmavoimat (USAF)] On tärkeää, että me teemme selvän eron tunnettujen ja tuntemattomien asioiden välille siinä tapauksessa että neuvostoliittolaiset yrittävät ymmärtää meidän laajennetun yhteistyömme väärin, peitetarinaksi tiedustelutiedon keräämiseksi heidän puolustus- ja avaruusohjelmistaan.

Kun tämä tieto on selvitelty, haluaisin sinun järjestelevän NASAn kanssa tiedonjako-ohjelman, jossa tuntemattomat asiat ovat osatekijä. [Linkki Wikipedia: NASA] Tämä tulee auttamaan NASAn tehtäväjohtajia heidän puolustuksellisissa velvollisuuksissaan.

Haluaisin tietokatselmuksesta väliaikaraportin viimeistään 1. helmikuuta 1964.

(S) John F. Kennedy [nimenselvennys ja allekirjoitus]

SALT, SALT ja SALT…

Haastattelija: Hän sanoo tuossa kirjeessä pohjimmiltaan, että haluan kaiken UFO-tiedon, jotta voin koordinoida venäläisten kanssa paremmin, emmekä päädy johonkin hirvittävään hajalle pommitus –skenaarioon ufojen takia.    

Pippa Malmgren: Siis kuinka me puramme ristiriidan, kuinka luomme hallintotavan ristiriitojen ratkaisemiseksi, jotta emme tulita tahattomasti? Eivätkä kyseessä ole venäläiset tai toisinpäin.

Haastattelija: Vuoden 1971 SALT-sopimus… [Linkki Wikipedia: SALT-neuvottelut] [Linkki Wikipedia: SALT I] [Linkki Wikipedia: SALT II]

Pippa Malmgren: Asia on kirjattu siihen. Se on siinä.

Haastattelija: Ajattelemmeko me siis että tuo kirje saattaisi olla aito… Siis tuo vuonna 2005 FOIA:lla saatu kirje? Vai…

Harald Malmgren: Hyvin todennäköisesti se on.

RIP JFK

Haastattelija: Ajatteletko, että ufoilla oli minkäänlaista osuutta JFK:n kuolemaan? [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (tämän tiedon salaamiseksi tapetut ihmiset)]

Harald Malmgren: Tämä on puhdasta spekulaatiota kunnes näemme. Mutta ajattelenko niin? Kyllä. Arvelen sen olleen todennäköisesti pulmakysymys numero 1.  

Haastattelija: Miksi sinä noin ajattelet?

Harald Malmgren: Sen vuoksi mitä olen lukenut, en siksi mitä tiedän, koska minä en tiedä yhtään mitään tosiasiallisista JFK:n Hruštšoville lähettämistä asiakirjoista. Mutta olen lukenut, että hän halusi puhua avoimesti UAP-ilmiöstä ja perusteista miksi me emme lopeta toistemme kanssa taistelua ja yhdistä voimia ja tee rauhaa.

Pippa Malmgren: Hän halusi myös pienentää molempien osapuolien ydinasevalikoimaa.

Harald Malmgren: Kyllä.

Pippa Malmgren: Ja myös se oli uhkaava haaste yhteisön tietylle osalle.

Harald Malmgren: Kyllä, kyse oli todellakin lukumääristä.

JFK, Howard Hunt ja muukalaisten läsnäolo

Haastattelija: [Linkki Wikipedia: E. Howard Hunt] [Linkki Wikipedia: Douglas Caddy] Douglas Caddy oli Howard Huntin asianajaja. Howard Hunt tunnetaan CIA:n pitkäaikaisena vakoojana. Douglas Caddy sanoo, että ”minä kysyin Howard Huntilta uudelleen ja uudelleen, että mistä JFK:n murhassa oli tosiasiassa kyse?” Hän antoi poukkoilevia vastauksia, kunnes sanoi lopulta: ”Siinä oli kyse muukalaisten (alien) läsnäolosta.”

Harald Malmgren: Kyllä, minä ajattelen että siitä siinä oli kyse.

JFK , James Forrestal ja ufot

Harald Malmgren: Minä arvelen, että JFK tiesi täysin kaiken ufoista jo paljon ennen kuin hänestä tuli presidentti.

Haastattelija: Mikä sinut tuosta saa vakuuttuneeksi?

Harald Malmgren: Koska hän oli jonkin aikaa merivoimien tiedustelussa. Hän oppi siitä suurimman osan Forrestalilta. Hän oli tiedustelussa ja…

Haastattelija: Forrestal oli laivastoministeri ennen kuin hänestä tuli puolustusministeri. [Linkki Wikipedia: James Forrestal] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain laivastoministeri] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain puolustusministeri]

Harald Malmgren: Kyllä, Forrestal perehdytti hänet täysin ja puhui siitä, hän puhui siitä. Forrestal perehdytti hänet täysin.

Amiraali Byrd ja operaatio Highjump

Haastattelija: Kuinka me tiedämme sen että Forrestal tiesi ufoista? Huhuja on läjäpäin… tehän tiedätte… Hän johti amiraali Byrdiä, joka ryhtyi operaatioon nimeltä Highjump. Hän vei luultavasti tyyliin 70 laivaa, arvellakseni 33 lentokonetta ja lähes 5000 miestä Argentiinan rannikkoa pitkin kohti etelänapamannerta. He kohtasivat raporttien mukaan siellä ne kaikki lentävät lautaset, jotka ampuivat heitä lasereilla. Onko meillä tuon lisäksi mitään muuta oikeaa todistusaineistoa siitä että Forrestal tiesi ufoista? [Linkki Wikipedia: Laser] [Linkki Wikipedia: Etelämanner]   

Harald Malmgren: Sinun on tehtävä lisää tutkimusta. Minä löysin useita viittauksia siihen että Forrestal tiesi.

UDO-debunkkeri Donald Menzel, JFK, RFK, Sargent Shriver

Haastattelija: JFK oli myös äärimmäisen kiinnostunut astrofysiikasta Harvardissa ja oli Don Menzelin ystävä, joka oli tämä kuuluisa UFO-debunkkeri, mutta joka myönsi JFK:lle että hänellä oli kautta linjan kaikkein syvimmät turvaluokitukset: CIA, NSA ja merivoimat. Puhuitko sinä koskaan JFK:n kanssa suoraan ufoista? [Linkki Wikipedia: NSA]

Harald Malmgren: En, en. Minun vuorovaikutukseni JFK:n ja Boddyn kanssa oli erittäin rajoittunutta., mutta olin jollakin tavalla osa klaania, koska Sargent Shriver, lanko, oli välittäjä, hän puhui kanssani kaiken aikaa. Sargent Shriver ehdotti minulle useita eri töitä, kieltäydyin jokaisesta, mutta minut hyväksyttiin sisäpiirin henkilöksi. JFK tuli pienellä rajallisella merivoimien kokemuksella, mutta vaikutti olevan kiireinen Forrestalin kanssa. [Linkki Wikipedia: Robert F. Kennedy (Bobby”)] [Linkki Wikipedia: Sargent Shriver]

Puolustusministeri James Forrestalin kuolema

Haastattelija: Ajatteletko Forrestalin kuolemalla olleen jotain tekemistä ufojen kanssa? Forrestal tavallaan työnnettiin ulos hänen asemastaan puolustusministerinä.

Harald Malmgren: Todennäköisesti, mutta en ala spekuloimaan.

Jep, jep

Haastattelija: JFK ja kaikki nämä kaverit, McGeorge Bundy, kaikki hänen huippuavustajansa menivät Los Alamosiin. Heille annettiin oletettavasti samankaltainen perehdytys kuin se minkä sinä sait. [Linkki Wikipedia: McGeorge Bundy]

Harald Malmgren: Jep.

Haastattelija: Ajatteletko hänen mielenkiintonsa ufoja kohtaan kasvaneen lainkaan silloin?

Harald Malmgren: Kyllä.

Haastattelija: Mikä sinut noin saa ajattelemaan?

Harald Malmgren: Arvelen että JFK näki tuon hetken jotenkin hetkeksi tehdä maailmanrauha. Lopetetaan me ja venäläiset vaan taistelu, yhdistetään voimat, käytetään yhdessä hyväksi sitä mitä me tiedetään ja hoidetaan tämä voima jota emme ymmärrä.

Gorbatšov lähtee ”todella kummalliseen suuntaan”

Haastattelija: Charlie Rose haastatteli Gorbatšovia.

Harald Malmgren: Jep.

Haastattelija: Charlie sanoi, että ”puhutaanpa, kerro minulle kirjeenvaihdostasi Reaganin kanssa”. [Linkki Wikipedia: Ronald Reagan] Gorbatšov lähtee todella kummalliseen suuntaan, jota kukaan ei odottanut. Hän sanoo: ”No, me istuimme kerran, Reagan kääntyi puoleeni ja kuiskasi”. Hän sanoi:

Mihail Gorbatšov [itse äänessä]: ”Jos Yhdysvaltojen kimppuun hyökkäisi joku ulkoavaruudesta, niin auttaisitteko te meitä?” Minä vastasin, että ”siitä ei ole epäilystäkään”. Hän vastasi, että ”niin mekin”.

Onko ampuminen oikea tapa avata keskustelu?

Pippa Malmgren: Juuri nyt, nykyaikana [2025], me selvästi ammumme näitä kapineita. Tässäpä hyvin syvällinen kysymys: Jos tämä edustaa korkeampaa älyä, tai vain älyä, puhumattakaan korkeammasta älystä, niin onko sen ampuminen oikea tapa avata keskustelu? Kapinetta ei pitäisi ampua tietämättä mikä se on. Olemmeko me tavallaan lukittuneita 1950-luvun ajatteluun tästä asiasta? Se on niin salaista, niin osastoitua, niin vaarallista kansalliselle turvallisuudelle, että kukaan ei todellakaan pysty edes keskustelemaan tästä. Onko meiltä hukassa jotain melko syvällistä? Me emme edes kysy kysymystä: miksi me ammumme jotain mitä me emme ymmärrä ja joka saattaisi edustaa jonkinlaista älyä?

Mitä jos me olemmekin sen ilmatilassa?

Pippa Malmgren: Minusta on mielenkiintoista havaita hallinnan puutteesta johtuva olemassa olevan pelon taso, erityisesti viranomaisten piirissä, asevoimien joukossa: sen on pakko olla vaarallista, sen on pakko olla uhka. Usein kuulee keskusteltavan, että ”ilmatilassamme on se kapine”. Mitä jos me olemmekin sen ilmatilassa? [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (Valtakunnan omaisuus)] Me olemme todennäköisesti monissa muissa ilmatiloissa, joita emme pysty edes tunnistamaan. Me olemme lukittuneet mentaaliseen lukkoon, jossa oli järkeä vuonna 1950, mutta jossa ei ole järkeä vuonna 2025.

Haastattelija: Siinä ei todellakaan ole järkeä, siinä ei ole järkeä edes kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Pippa Malmgren: Erityisesti kansallisen turvallisuuden näkökulmasta… [Linkki (Suomen) sisäministeriö: Mitä on kansallinen turvallisuus?]

Jumittava usko ja mentaaliset estot

Tohtori James Ryder (entinen Lockheed Martinin varapääjohtaja, esitetty katkelma haastattelusta): Jos Yhdysvalloissa halusi tutkia tietyntyyppisiä asioita, jota liittyvät asiaan nimeltä ESP, niin se oli pakko kätkeä erittäin huolellisesti, koska olit hullu ja valtiovalta ei halunnut ihmisten ajattelevan että he tukevat hulluja juttuja. Mutta jos halusit tehdä sen työn Venäjällä, niin ”hyvä, etene, tässä on sinulle rahat”, koska he eivät ole jumissa sellaisessa uskonnossa, että se ei ole mahdollista. [Linkki Wikipedia: ESP (parapsykologia)] [Nettihakusana: James Ryder, Lockheed Martin] [Linkki Wikipedia: Lockheed Martin]

Pippa Malmgren: Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Me emme pysty tuomaan tiedettämme asiaan, koska meillä on esto. On todellinen mahdollisuus, että meidän kilpailijamme kiitävät edelle, koska heillä ei ole näitä mentaalisia rajoitteita.

Haastattelija: Erittäin hyvin sanottu.

Nikola Tesla ja Thomas Townsend Brown

Haastattelija: Sinä olet sanonut X:ssä myös, että olet saanut selville Nikola Teslan ja Thomas Townsend Brownin välistä yhteistyötä.

Harald Malmgren: Kyllä, mutta minä sanoin sinulle epävirallisesti, että en saanut sitä mistään Yhdysvaltain lähteestä.

Haastattelija: Mistä lähteestä sait sen?

Harald Malmgren: Ulkomaantiedustelusta. [Linkki Wikipedia: Tiedustelupalvelu]

Haastattelija: Tiedätkö minkä luonteista tuo yhteistyö oli?

Harald Malmgren: Jep.

Pippa Malmgren: Isä, meidän on sanottava, että sen jälkeen kun palvelit Kennedyä, Nixonia ja Fordia, olit myös neuvonantaja monille valtiojohdon johtajille monissa Euroopan maissa. Sinä olet neuvonut joka ikistä Japanin pääministeriä Tanakasta lähtien vuonna 1971. Hänen verkostonsa on poikkeuksellisen laaja, en ole nähnyt koskaan mitään senkaltaista. [Linkki Wikipedia: John F. Kennedy] [Linkki Wikipedia: Richard Nixon] [Linkki Wikipedia: Gerald Ford] [Linkki Wikipedia: Kakuei Tanaka]

Antigravitaatio

Haastattelija: Harald, haluan pysyä Townsend Brownin ja Teslan yhteistoiminnassa. Tiedätkö mitään tuon yhteistyön luonteesta?

Harald Malmgren: Kyse oli antigravitaatioliikkeestä. [Linkki Wikipedia: Antigravitaatio]   

Haastattelija: Tesla törmäsi myös tähän asiaan, koska he molemmat työskentelivät korkeajännitesähkön parissa. [Linkki Wikipedia: Jännite]

Harald Malmgren: Kyllä.

John Trump ja Nikola Teslan työkirjat

Harald Malmgren: Minä haluaisin todellakin lukea Teslan työkirjat, mutta ne kaikki ovat… käsissä… niihin ei pääse käsiksi.

Haastattelija: Sinä tiedät kenelle annettiin työtehtäväksi hakea Teslan arkistot, John Trumpille, joka oli MIT:n professori, maailman tai maan johtava tutkaekspertti siihen aikaan ja Donald Trumpin setä.

Harald Malmgren: Kyllä, mutta hän luovutti ne merivoimien tiedustelulle, eikö niin?

Haastattelija: Minä olen melko varma, että merivoimat oli luokitellut myös Townsend Brown –kaman salaiseksi.

Harald Malmgren: Kyllä. Sen oli pakko olla, koska hän työskenteli sukellusveneiden parissa.

Nikola Tesla ja avaruusolentojen kanssa viestiminen

Pippa Malmgren: On mielenkiintoista, että kansa hälisee JRK-arkistojen vapauttamisesta, mutta vieläkään ei ole puhetta Teslan papereista.

Haastattelija: Kyllä, kukaan ei puhu niistä.

Pippa Malmgren: Joten, mitä niin valtavan tärkeää niissä on?

Haastattelija: No, Tesla oli kokonaan toisenlainen kaveri, hän sanoi että hän puhui, viesti, Colorado Springsissä avaruusolentojen kanssa. Ihmiset ajattelevat, olettavat, sen olevan hänen työnsä huijaripuolta tai mitä ikinä, he ajattelevat sen olevan naurettavaa, mutta hän sanoi tuon keskustelussa, tehän tiedätte.

Thomas Townsend Brown ja avaruusolentojen kanssa viestiminen

Haastattelija: Townsend Brown puhui jatkuvasti avaruusveljistä ja avaruusolentojen kanssa viestimisestä. Hän nukkui sen vieressä jota hän kutsui lyhytaaltoradioksi.           

Harald Malmgren: [nyökyttelee]

Haastattelija: Hän väitti, että hän viesti heidän kanssa tuolla tavalla.

Telepatia ja Stargate, ”tähtiportti”

Harald Malmgren: On melko mahdollista, että viestintää oli, improvisoitua, erilaisia tapoja, onko jokin tapa viestiä? Lyhytaaltoradio olisi yksi tapa, ei kovin vaikea toteuttaa. Vaikeampaa on päästä jonkun päähän telepaattisesti., erityisesti koska me emme vartu tuolla tavoin ajatellen.

Pippa Malmgren: Ja lisäksi Yhdysvaltain valtiovalta käytti vuosien varrella melko paljon aikaa ja rahaa täsmälleen tuohon asiaan.

Harald Malmgren: Kyllä, ei sitä koskaan tiedä, mutta jotain tietoa heillä oli. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (telepatia)]

Haastattelija: Tuo on mielenkiintoinen kysymys, koska Hal Putthoff ja Russell Targ aloittivat psyykikko / meedio –vakoiluohjelman nimeltä Stargate. Tuon parissa työskentelevistä suuri osa oli alun perin CIA:n teknistä henkilöstöä. Siellä oli sellaisia ihmisiä kuin Sidney Gottlieb, monet hänen kavereistaan työskentelivät tämän parissa. [Linkki Wikipedia: Stargate Project (U.S. Army Unit), ”tähtiportti-projekti, Yhdysvaltain maavoimien yksikkö”] [Linkki Wikipedia: Harold E. Putthoff] [Linkki Wikipedia: Russell Targ] [Linkki Wikipedia: Sidney Gottlieb]

Harald Malmgren: Oikein. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (”galleria”)]

Ohjausta

Haastattelija: Sinusta tuntuu, että joku ehkä ojasi tarkastelemaan paljon tätä, Townsend Brownia, ufoja…

Harald Malmgren: Tunnen olevani ohjattu. Ja miksi minä kuulin siitä? No, koska osoitin syvää mielenkiintoa.

”Miksi minä en pääse näkemään Teslan työtä?”

Harald Malmgren: Lähetin tweetin, jossa kysyin että miksi minä en pääse näkemään Teslan työtä?

Esitetyn tweetin käännös: Harald Malmgren @Halsrethink, 19. tammikuuta ”Eräs äskettäin tekemäni tutkimus paljasti läheistä korkeasti salaiseksi luokiteltua Thomas Townsend Brownin ja Nikola Teslan välistä yhteistyötä sukellusvenesodankäynnissä Yhdysvaltain merivoimille – yhä nykyäänkin luokiteltu syvästi salaiseksi…”

Harald Malmgren: Miksi? Mikä on niin tärkeää? Minä kunnioitan Albert Einsteinin työtä, mutta hänen työnsä ovat ajatuksellisia ja teoreettisia, vahvasti matemaattisia. [Linkki Wikipedia: Albert Einstein] Tesla oli melko käytännöllinen siinä mitä hän oli saanut selville sähköstä, sen soveltamisesta, kaikesta. Tuo johti hänet fyysiseen liikkeeseen, mutta kaikki tuo on haudattu. Minun mielestäni hän oli tasavertainen tai jopa vahvempi kuin Einstein.

Haastattelija: Minusta on melkein niin, että Einstein laittoi lukitsimen fysikaaliselle edistyksellemme todellisuudesta.

Harald Malmgren: Olen samaa mieltä, Tesla yritti vetää fysiikkaa toiseen suuntaan.

Te voitte luokitella Tesla-paperit salaisiksi, mutta…

Pippa Malmgren: Periaatteessa asioita ei voi enää nykyään lukita pois samalla tavalla kuin ennen, ihmiset pystyvät paljastamaan ne. Tuo on ehkä myös syy, joka aiheuttaa kaiken tämän UAP-vuodon. Asia pulpahtaa pinnalle, koska sitä en erittäin vaikea pitää nykyään lukittuna. Tesla-paperit voi luokitella salaisiksi, mutta ihmiset alkavat silti saada selville sen mitä Tesla sai selville.

Pidätetyksi joutuminen fysiikan tutkimuksesta

Pippa Malmgren: Loimmeko me tavallaan näkymättömän lasi- tai näkökulmavallin? Monet teknologiat, erityisesti ydinvoima-alalla, sijoitettiin sen toiselle puolelle. Niitä sai tutkia tai olla niihin osallinen ainoastaan jos sinulla oli salassa pidettävä asema ja liityit valtiovallan laboratorioon tai hyväksyttyyn akateemiseen laboratorioon. Mutta jos yritit tehdä ydinfysiikkaa autotallissasi, niin jouduit pidätetyksi, ihmisiä on vangittu vuosien varrella näiden asioiden yrittämisestä. Nykyään asioita ei voi periaatteessa lukita pois samalla tavalla kuin ennen pystyi, ihmiset pystyvät paljastamaan ne.

Tiedeväittelyä Valkoisessa talossa

Pippa Malmgren: Esimerkiksi Andreessen ja Horowitz ovat keskustelleet äskettäin edellisen hallinnon asenteesta matematiikkaa kohtaan. [Linkki Wikipedia: Presidency of Joe Biden, ”Joe Bidenin presidenttikausi”]

Marc Andreessen: Se oli yksi asia josta väittelimme tapaamisessamme Valkoisessa talossa AI-politiikkaan liittyen. [Linkki Wikipedia: Tekoäly (AI)] Tekoälystä tulee tulemaan ongelmia, mutta sääntelyn pitäisi tapahtua sovellustasolla, ei teknologiatasolla.

Ben Horowitz: Hän väitti vastaan kun sanoin tuon.

Marc Andreeseen: Kyllä. Ben sanoi periaatteessa, että tuossa ei ole järkeä, koska kun tekoälyä säännellään teknologian tasolla, niin silloin säännellään matematiikkaa. Ei me tietenkään noin tulla tekemään, ei siinä ole mitään järkeä. Muistat sen mitä he vastasivat: ”Ei, itse asiassa…

Ben Horowitz: ”… me voimme luokitella matematiikkaa salaiseksi.”

Marc Andreeseen: Tämä seuraava on kirjaimellista, se meni sanasta sanaan näin: ”Me luokittelimme ydinvoima / ydinase -aikakaudella kokonaisia fysiikan osa-alueita salaisiksi, teimme niistä valtionsalaisuuksia.” Siis teoreettista fysiikkaa…

Ben Horowitz: Fysiikkaa, kyllä.

Marc Andreasseen: Fysiikkaa tieteenä…

Pippa Malmgren: He olivat tuosta tyyliin, että ”hei, odottakaa, mitä?!?”

Haastattelija: Kyllä, fysiikan pitäisi olla avointa. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (tieteilijät, poliitikot)]

Yliopistot pihalla, mikrofonin pudottava hetki

Haastattelija: Sanotko sinä yhdessä twiitissäsi, että meidän edistyksellisin tieteemme ei tapahdu MIT:n laboratorioissa tai auloissa, Harvardissa, Stanfordissa, vaan tosiasiassa näissä DOE:n tutkimustiloissa? [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain energiaministeriö (DOE)] [Linkki Wikipedia: MIT] [Linkki Wikipedia: Harvardin yliopisto] [Linkki Wikipedia: Stanfordin yliopisto]

Harald Malmgren: Kyllä.

Haastattelija: [hiljaisuus, pään pyörittelyä] Tämä taisi olla mikrofonin pudottava hetki…

Bell Labs ja pomppiva oikeusministeriön kaveri

Harald Malmgren: [Linkki Wikipedia: AT & T] Kun AT & T oli hajoamassa, niin AT & T palkkasi minut viimeiseksi todistajaksi tuomari Harold Greenen eteen. [Linkki Wikipedia: Harold H. Greene] Päädyin siihen, että Yhdysvallat ei ole valmis täydelliseen hajoamiseen, koska numero 1: Kaikki meidän todella edistyksellinen tieteemme on Bell Labsissä. [Linkki Wikipedia: Bell Labs] He kysyivät, että ”mistä sinä sen tiedät?” ”No, koska kävin Bell Labsissä, vietin siellä viikon. Minä kerron teille, että kaikki aivovoima on siellä.” Oikeusministeriön kaveri pomppi jatkuvasti ylös: ”Minä vastustan tuota, tämä todistajalausunto ei ole osa tätä juttua.” Tuomari Greene hiljensi heidät ja sanoi: ”Tuossa on ensimmäinen mies joka puhuu yhtään mitään oleellista ja minua ihmisolentona kiinnostavaa, joten antakaa hänen puhua.”

Haastattelija: Uskotko… tässä puhuttiin Bell Labsistä. Tuo on osa Philip J. Corson kertomaa, hän työskenteli maavoimissa siellä jonka hän väitti olleen vierasperäisen teknologian hyväksikäyttötiski. Hän sanoo, että hänelle annettiin osana tuota luottamustehtävää maahansyöksymateriaaleja Roswellista, jotka piti jakaa yksityiselle teollisuudelle, niitä annettiin pääasiassa Bell Labsiin. Hän sanoo, että kevlar, laserit ja transistorit olivat kaikki tuon muukalaisteknologian johdannaisia. [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen (Philip J. Corso]] [Linkki: Philip J. Corso]

Harald Malmgren: [hiljaisuus] Voisi olla niin… [alkaa niistää nenää]

Haastattelija: Sanoisit siis, että se on mahdollista, mutta sinulla ei ole siitä mitään todistusaineistoa.

Harald Malmgren: Ei, mutta niin voisi olla.

Puuttuva tutkimushistoria

Pippa Malmgren: Lisään tähän väliin jotain mikä nousee esille tästä asiasta keskusteltaessa. Kuulen paljon tätä: ”Pippa, etsiskele teknologioita joissa ei ole ramppia.” Mitä te rampilla tarkoitatte? No, se tarkoittaa, että siihen johtanutta tutkimushistoriaa ei löydy. Nuo ovat ne mielenkiintoiset joihin kiinnittää huomiota, ne mitkä tulevat kuin tyhjästä, niillä on mielenkiintoiset tarinat.

Thomas Townsend Brownin työkirjat

Haastattelija: Uskotko Thomas Townsend Brownin keksineen antigravitaation? [Linkki Wikipedia: Antigravitaatio] [Linkki Wikipedia: Thomas Townsend Brown]

Harald Malmgren: En tiedä, mutta joku postasi juuri internettiin Townsend Brownin työkirjat. Minä olen ladannut sen kokonaan, se osoittautui olevan 500-sivuinen. Se on minulla puhelimessani, aion käydä sen läpi. En osaa vastata kysymykseesi juuri nyt, mutta arvelen Teslan olleen joka tapauksessa tuolla raiteella. Elektronien liike salli lähes minkä tahansa repositioinnin. [Linkki Wikipedia: Elektroni]

Alkuaineiden transmutaatio

Haastattelija: Mitä tuo täsmälleen ottaen tarkoittaa?

Harald Malmgren: Mikä se termi on? Trans… trans… etä…

Haastattelija: Transmutaatio.

Harald Malmgren: Transmutaatio, kyllä.

Haastattelija: Alkuaineiden transmutaatio.

Harald Malmgren: Kyllä. [Linkki Wikipedia: Transmutaatio] [Linkki Wikipedia: Alkuaine]

Haastattelija: Tuo on mielenkiintoista, koska kun menen riittävän syvälle Townsend Brownin kamaan, niin tietyt tieteilijät sanovat, että tuohon päädytään, alkuaineiden transmutaatioon. Ja tuo on itse asiassa se miksi tämä asia pysäytettiin, tuon ympärillä on vaarallisempia seurauksia kuin antigravitaatiossa. 

Ohjelmoitavat materiaalit

Pippa Malmgren: Minä olen hieman osallinen tekoälyn maailmaan, me pystymme jo nyt luomaan niitä joita kutsumme ohjelmoitaviksi materiaaleiksi, materiaalin käyttäytymien pystytään määrittelemään. Materiaaleja pystytään käyttämään datansiirtomekanismina. Yhtäkkiä ollaankin tekemisissä asioiden ja kykyjen kanssa, jotka eivät sovi perinteisiin parametreihin. Lisätään tuohon vielä se, että uuden Google Sycamore supertietokoneen ja heidän uuden Willow-sirunsa vuoksi he löytävät jo periaatteessa valmistusohjeita uusien materiaalien luomiseen atomi atomilta. Tuo on vallankumous ihmishistoriassa. Se idea, että voi olla kummallisia asioita tekeviä materiaaleja, ei ole enää hullua, me rakennamme niitä. [Linkki Wikipedia: Google Sycamore (kvanttisuoritin)] [Linkki Wikipedia: Willow processor, ”Willow prosessori”] [Linkki Wikipedia: Atomi]

Presidentti Vladimir Putin ja ydinaseet   

Harald Malmgren: Ihmiset eivät tajua, että jos painan nappulaa, niin soittoni menee Putinille tällä minuutilla, nyt heti.

Haastattelija: Sinä voisit soittaa Putinille juuri nyt, tällä hetkellä?

Harald Malmgren: Kyllä.

Haastattelija: Sinulla on suora linja hänelle juuri nyt?

Harald Malmgren: Kyllä, koska kirjoitin hänestä pitkän kirjoitelman, kirjoitin siitä toisenkin version.

Haastattelija: He yrittivät perustaa takakanavaa ja Obama sulki takakanavan. [Linkki Wikipedia: Barack Obama]   

Harald Malmgren: Kyllä.

Pippa Malmgren: Kuinka moni amerikkalainen on istunut päivällisellä presidentti Putinin kanssa ja ymmärtää mitä hän ajattelee ydinaseista ja kuinka niitä saatettaisiin käyttää? Sinun pitäisi kertoa siitä hieman. Minulle on kerrottu, mutta isä ei sitä vahvista, että hän työskenteli useammin kuin yhden kerran ydinkriisin välttämiseksi. Sinä olet kertonut minulle vain yhdestä. Tiedustelumaailman ihmiset sanovat: ”Voi että isäsi on hyvä”. Mitä? Mitä on meneillään? Minä en saa sinua menemään siihen asiaan, mutta sinä olet tavannut Venäjän johtajan ydinaseisiin / ydinvoimaan liittyvissä asioissa.

”Tunnistamattomia esineitä kaikkialla ympäri Yhdysvaltoja”

Pippa Malmgren: Tuo edellinen liittyy mielestäni tähän aihepiiriin, siitä on tärkeää keskustella. Onko meillä nykyään järjestelmä Yhdysvaltojen ja Venäjän ristiriitojen purkamiseksi, jos ne kapineet ilmestyvät? Mitä silloin tapahtuu? Käytännössä samalla kun puhumme tässä, meillä lentää tunnistamattomia esineitä kaikkialla ympäri Yhdysvaltoja, ei vain New Jerseyn yllä, ydinaseita valmistavien laitosten yllä, ase-arsenaalien yllä. Sitä tapahtuu maailmanlaajuisesti.

”Me ammumme niitä, mutta ne eivät ammu meitä”

Haastattelija: Robert Hastings kirjoitti uskomattoman kirjan nimeltä UFOs and Nukes, ”Ufot ja ydinaseet”. Hänellä on lähes 170 tietopaljastajaa, heillä oli Q-luokitukset ja he työskentelivät näillä atomipaikoilla. [Linkki Wikipedia: Robert Hastings] Voisi sanoa suuren joukon asioita miksi nämä ufot ilmaantuvat. Niiden voisi sanoa olevan hyökkääviä, jota minä en usko, koska ne eivät ole tehneet kovinkaan paljon sellaista mikä on hyökkäävää, ne eivät ole tehneet varsinaisesti mitään.

Pippa Malmgren: Oikein, me ammumme niitä, mutta ne eivät ammu meitä.

Haastattelija: Ne eivät ammu meitä.

Ydinräjäytyksistä

Haastattelija: Miksi ufot ilmaantuvat kaikkein arkaluontoisimpien paikkojen ympärille? Yrittävätkö ne osoittaa meille, että meidän tapamme ovat brutaaleja, me tulemme räjäyttämään itsemme?

Harald Malmgren: Minä ajattelen, että siinä on kyse juuri tuosta. Lisäksi, jos ydinräjäytyksissä alkaa liian totiseksi, niin me voimme aiheuttaa pysyvää vauriota maankuorelle, me emme tiedä mitä tapahtuu.

Haastattelija: Jokainen ydinpäästö sotkee tavallaan tasapainoa.

Harald Malmgren: Jep.

Maan ”tilanhoitajat”    

Haastattelija: Todella mielenkiintoinen hullu osa on se, että Japanissa Fukushiman prefektuurin vieressä on ufoille omistettu kaupunki nimeltä Iino. He sanovat, että ufot laskeutuivat, auttoivat siivoamaan vuodon, siis se munkki joka vartioi temppeliä Japanissa. Tuo on mielenkiintoista, he ovat kuin Maan tilanhoitajia. [Linkki Wikipedia: Fuksuhiman ydinvoimalaonnettomuus (2011)]

Harald Malmgren: He saattavat hyvinkin olla.

Sairaalaan ja puhelu sairaalasta

Haastattelija: Ajomatkallamme sairaalaan, hänen happitasojensa häilyessä vaarallisilla tasoilla, Harald piti yllä reipasta asennetta, eikä vaan pystynyt lopettamaan juttujen kertomista menneisyydestään, oli niin paljon minkä hän halusi saada pois harteiltaan. Kun Harald soitti minulle vielä kerran ennen kuolemaansa, ajattelin ottaa aikamatkustuksen esiin vielä yhden viimeisen kerran. [puhelimessa] Harald, ajatteletko että elämäsi kytkeytyisi jollakin tavalla aikamatkustukseen?

Harald Malmgren: Olen ajatellut tuota monia kertoja ja vastaus on: kyllä. Mikään muu ei selitä tätä. Kun puhuin sen MIT:n professorin kanssa, niin minulla ei ollut pienintäkään pidättyväisyyttä. [Linkki Wikipedia: Karl Taylor Compton (MIT)] Puhuin kuin olisin tiennyt jotain. Minä en tiedä miksi sen tiesin, minä vain tiesin. Se mitä minä sanoin, oli itse asiassa läpimurto siihen mikä oli siihen aikaan tiedettyä tietoa. Joten, jos te kysytte oliko minulla tarkoitus, niin kyllä oli. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

Harald Malmgren: Äitini sanoi minulle yhä uudelleen: ”Sinun on ymmärrettävä, sinä et voi valita itse, sinulle annettiin tietoa, sille oli tarkoitus. Sinun on pyrittävä kohti tarkoitustasi.”

Sihteeri June Crain, Yhdysvaltain sotaministeriö / ilmavoimat (1942 – 1952): Ilmavoimat ja ufot

Linkit käännettyihin haastatteluihin: LINKKI 1, LINKKI 2, LINKKI 3, LINKKI 4, LINKKI 5, LINKKI 6, LINKKI 7. Käännös on tiivistelmä.

June Crain, sotaministeriön sihteeri, Wright Field, Ohio

Selostaja (Linda Moulton Howe): Marraskuun alussa vuonna 2009 Las Vegasissa Ryan Woods UFO-maahansyöksykonferenssissa entinen poliisietsivä jakoi ääninauhalle nauhoitetun haastattelun, jonka hän teki 72-vuotiaan naisen kanssa kesäkuun 27. päivänä vuonna 1997. Nainen oli työskennellyt sihteerinä sotaministeriössä Wright Fieldissä Ohiossa vuosina 1942 – 1952. Wright Fieldistä tuli Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohta. Naisen nimi ennen avioliittoa oli June Crain ja työnsä aikana Wright Fieldissä hänellä oli atomienergiakomission toimivallan alainen salainen Q-turvallisuusluokitus.

Hän oli kuullut ufojen maahansyöksyistä New Mexicossa ja ei-ihmisruumiiden talteenotoista ja piteli jopa omin käsin palasta, jota hän nimitti ”avaruusalusmetalliksi”, jota hän ei pystynyt oikaisemaan vaikka hän kuinka väänsi, metalli palautui aina alkuperäiseen muotoonsa. [Linkki Wikipedia: United States Deparment of War, ”Yhdysvaltain sotaministeriö” (hajotettu 18.9.1947)] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain ilmavoimat (perustettu 18.9.1947)]

Poliisietsivä James E. Clarkson

Selostaja (Linda Moulton Howe): Se poliisietsivä, joka haastatteli June Crainia ennen hänen kuolemaansa, on James E. Clarkson, 58-vuotias joka jäi eläkkeelle Washingtonista Aberdeenin poliisilaitokselta vuonna 2000 polvivamman vuoksi. Nyt Clarkson tutkii Washingtonin osavaltion virastolle hallintolain / hallinto-oikeuden alalla. Hän on Washingtonin osavaltion MUFONin päätutkija. Hän tapasi vuonna 1993 ensimmäistä kertaa June Crainin, josta tuli toisen avioliiton jälkeen June Caba. [Linkki Wikipedia: Aberdeen (Washington)] [Linkki Wikipedia: Mutual UFO Network (MUFON)] 

Haastattelussa June Crain, Wright Field, 1942

Selostaja: June Crain kertoi tarinansa hieman ennen kuolemaansa.

June Crain: Aloitin Wright Fieldissä vuonna 1942, olin 18-vuotias. Kaikki ne ihmiset, joiden kanssa työskentelin, olivat minua vanhempia. Olen luultavasti laboratorioryhmäni viimeinen elossa oleva ja luultavasti viimeinen yhä hengissä puhumaan tästä. Minulla oli Q-turvallisuusluokitus, työskentelin tieteilijöiden ja insinöörin kanssa.

Lentävä lautanen ja ruumiita New Mexicosta

June Crain: Tunsin miehen nimeltä Clarence Smith, hän oli ylikersantti. Hän tuli erittäin järkyttyneenä eräänä aamuna ennen kuin aloimme työskennellä. Clarence kertoi meille, että hänen lentokoneensa toi kuljetuslaatikoissa kaksi ruumista New Mexicosta. Kun kysyin, että mikä lentokone oli pudonnut, hän vastasi: se ei ollut lentokone, se oli lentävä lautanen. No, he tiesivät vuoteen 1952 mennessä kolmesta maahansyöksystä, joista minä olin tietoinen, ehkä niitä oli enemmän. Vuonna 1952 oli maahansyöksyn peittely. Roswell oli vuonna 1947. Se ilmapallotarina oli valhe silloin ja on valhe yhä.

New Mexicosta saapunut kuljetuskone

June Crain: Tämä kersantti, ylikersantti, hänen etunimensä oli Clarence, kävin heidän häissään, lähetin Randallille kuvan häistä. En muista nyt vieläkään sen miehen sukunimeä, mutta hän vastasi siitä lentokoneesta silloin kun hän tuli…

Haastattelija (James E. Clarkson): Millaisesta lentokoneesta?

June Crain: No, se oli tavallinen kuljetukseen käytettävä.

Haastattelija: Sotilaallinen kuljetuskone?

June Crain: Kyllä, kyllä. Hän tuli New Mexicosta. [Linkki Wikipedia: New Mexico]

Vihertävän sinisiä kuolleita pikkumiehiä, ei-ihmisiä

Haastattelija: Mitä hän sanoi?

June Crain: Hän sanoi, että ”se mitä toin tänä aamuna on tässä”.  Lue tämä.

Haastattelija: Minä luen.

June Crain: Hän sanoi, että hän toi kaksi pientä, pikkumiestä.

Haastattelija: Pientä miestä?

June Crain: Hän nimitti niitä pieniksi vihreiksi miehiksi, sitten hän kuvaili niitä vihertävän sinisiksi ja ne olivat neljä jalkaa pitkiä [122 cm], ja ne olivat kuolleita.

Haastattelija: He olivat kuolleita?

June Crain: Kyllä.

Haastattelija: Puhutaanko tässä ei-ihmisistä?

June Crain: Ei ihmisistä, oikein, oikein.

Haastattelija: Sanoiko hän heistä jotain muuta?

June Crain: Ei, ei oikeastaan. Kyse oli vain 15 minuutista, olimme kahvilla sinä aamuna. Kun Clarence tuli, hän kertoi meille tästä, se oli hänen päivän uutisensa.

”Sinä et vaan valehtele, tai muuten sinulta hakataan pää irti”

Haastattelija: Arvailen tässä. Oliko siellä muita naisia, yrittikö hän kehuskella toisille naisille tai… kertoi… 

June Crain: Ei.

Haastattelija: Hän ei leuhkinut.

June Crain: Ei, ei, ei. Nämä kaverit eivät leuhki. Tarkoitan että…

Haastattelija: Tämän jutun kertominen oli vakava asia?

June Crain: Kun sanon, että insinöörit ovat tavallaan omituisia, niin on yksi asia mitä he eivät ole, se ei ole sellaista omituisuutta että käyttäytyisi kuin typerys, sitä on vaikea selittää. He ovat erittäin vakavia, he eivät kerro valheita, he eivät vitsaile, he eivät tee mitään sellaista. Kun he sanovat jotain, niin he tietävät että on parasta puhua totta, sinä et vaan valehtele, tai muuten sinulta hakataan pää irti.

Turvallisuusrikkomus?

Haastattelija: Rikkoiko tuo ylikersantti turvallisuutta puhuessaan tuosta?

June Crain: Ei, koska me kaikki olimme turvallisia. Kun sinulla on tuollainen turvallisuus, niin et voi ottaa edes miestäsi juhliin mukaan. Jos meillä oli joulujuhlat, niin me menimme ja ovella oli vartija, eikä ketään muita kuin ammattiosaston ihmiset, he olivat ainoat, aviomiestä tai vaimoa ei saanut tuoda. Kun on kotona, niin työstä ei saa puhua, koska sinulla on se asia päässäsi. Sait turvallisuusluokituksen, niin sinä pidät hemmetti suuri kiinni, siinä kaikki. Se on suuri taakka, koska on aikoja kun haluaisin puhua työstään, mutta ei voi.       

Metallinpalanen, 1951 – 1952

Haastattelija (James E. Clarkson): Oliko tuo samalla ajanjaksolla kun muistan sinun maininneen, että joku tosiasiassa näytti sinulle palasen jotain?

June Crain: Kyllä.

Haastattelija: Oliko se samoihin aikoihin?

June Crain: Kyllä, 1951 – 1952.

Luutnantti Rose tai kapteeni Wheeler

Haastattelija: Kuka sen näytti sinulle?

June Crain: Se oli luutnantti Rose, hän oli se joka näytti sen minulle, tai kapteeni Wheeler, se saattoi olla kumpi tahansa noista kavereista, koska he olivat molemmat henkilöstöä. Hän käveli paikalle. He aina naljailivat minulle, koska he eivät pystyneet tajuamaan minua. Hän heitti sen pöydälleni. Se palanen oli suunnilleen tämän kokoinen.

Haastattelija: Suunnilleen käyntikortin kokoinen?

June Crain: Kyllä, suunnilleen sen kokoinen, puolet tästä. Se oli taipunut näin.

”Riko se”

June Crain: Hän sanoi: ”June, sinä olet hyvä työntekijä, revi se hajalle, riko se.” Minä otin sen, taivuttelin ja vääntelin sitä, laitoin sen takaisin alas ja se palautui aina takaisin samaan muotoon. Hän sanoi: ”Leikkaa sitä, yritä leikata sitä.” Sain työpöydältäni sakset, leikkasin sitä, en pystynyt mitenkään leikkaamaan sitä metallinpalaa, ja se oli höyhenenkevyt. Se oli minulla kädessäni ja sanoisin, että se ei painanut niin paljon kuin nämä kaksi korttia, se ei ollut niin painava. Se oli niin kyvyt, mutta vahva, sen paksuus oli suunnilleen tämä.

Haastattelija: Se oli siis melko paksu, mutta ei painanut mitään?

June Crain: Sillä ei ollut painoa lainkaan, se oli kuin höyhen ja niin vahvaa. Upseeri näytti minulle sen metallinpalasen, kyseessä taisi olla luutnantti Rose. Hän oli yksi niistä kavereista toimistossa joka piti kanssani puhumisesta. Luutnantti Rose pyysi minua rikkomaan sen, repimään sen, jos pystyisin. Hän ojensi minulle sakset. En pystynyt naarmuttamaan tai leikkaamaan sitä. Se ei painanut mitään, se oli kuin höyhen ja niin vahvaa. Se oli tavallaan harmahtavan asemetallin tyyppistä väriltään. Pystyi näkemään, että sisällä oli… ulkopuolella oli pinnoite, sen molemmat puolet olivat samanlaisia, sisäpuoli näytti olevan tavallaan lyijyn värinen, vaalean lyijyn värinen keskeltä.

”Se on avaruusaluksen palanen”

Haastattelija (James E. Clarkson): Millaiset sen reunat olivat? Tasaiset vai oliko se tavallaan osa jotain muuta?

June Crain: Ne olivat tasaiset, tasaiset. Kysyin, että mitä nämä ovat? Hän vastasi, että ”se on avaruusaluksen palanen”. Kun en pystynyt tekemään sille mitään, kysyin, että mikä se on? Hän sanoi, että ”se on avaruusaluksen palanen”. Hän sanoi, että ”palasin juuri New Mexicosta ja toin tämän mukanani”. Hänellä ei ollut ensinnäkään mitään asiaa pitää sitä hallussaan, mutta hän…

Haastattelija: Hän siis rikkoi turvallisuutta?

June Crain: Kyllä, niin hän teki, varmasti.

Haastattelija: 40 vuodessa on silminnähden, jopa minun elinaikanani, olen 45-vuotias, olen nähnyt parannuksia ja muutoksia materiaaleissa, muovissa ja metalleissa. Oletko koskaan… Oletko nähnyt mitään sellaista sen jälkeen?

June Crain: Minä katselen aina metalliesineitä ja tavaroita. Minulla on vieläkin mielenkiintoa, koska se vaivaa minua yhä. En ole nähnyt vielä mitään millä olisi ollut nuo ominaisuudet ja mikä olisi näyttänyt siltä ja ollut niin kevyt.       

Peittely ja projekti Blue Book

June Crain: Tämä oli peittely. Kun tästä raportoitiin sanomalehdessä ja kysyttiin, että miten tällainen salaliitto voi olla olemassa, niin juuri niin se oli olemassa, se oli sitä aivan alusta asti. Projekti Blue Bookia ei perustettu tutkimaan noita asioita, se perustettiin lopettamaan ihmisten ajattelu, sitä se oli. Se on minun mielipiteeni ja pidän siitä kiinni.

Haastattelija: Sitä tutki tosiasiassa joku muu?

June Crain: Oikein. Projekti Blue Bookin upseerit tutkivat sitä, kyllä, mutta perusasia ja syy sille miksi he sanoivat ihmisille tutkivansa ja kaikkea… He tutkivat erittäin perusteellisesti, mutta he sanoivat samaan aikaan ihmisille heidän olevan hulluja, humalassa tai näkevän unta tai olleen huumeiden vaikutuksen alaisena tai jotain. Siitä projekti Blue Bookissa oli kyse, yrityksestä tehdä loppu kaikesta ufoja koskevasta puheesta.

White Sandsin ohjuskoealue

Haastattelija: Jos muistan oikein, niin kahdessa kirjeessäsi mainitsit, että tämän ryhmän ihmiset menivät White Sandsiin testaamaan ja palasivat sitten.

June Crain: Kyllä.

Haastattelija: Sanoivatko he mitään epätavallista tapahtuneen?

June Crain: No, he sanoivat että niitä oli siellä yhtä tiheässä kuin kirppuja. He sanoivat, että he vain katselivat yöllä ulkona niiden hotellien tai rakennusten ulkopuolella joissa he olivat, yli meni kaikentyyppisiä ja muotoisia, siellä oli suuria emäaluksia, joista tuli ulos pieniä, sitten ne vaikuttivat palaavan. Niissä oli erivärisiä valoja, oranssia, joskus punaista, keltaista, he näkivät erilaisia valoja. [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen (White Sands)]

”Minä en aio ilmoittaa tästä enää”

June Crain: Ja mitä sitten tehtiin. Jos ihmiset, insinöörit, tieteilijät, ilmoittivat näkemästään, niin heidät lukittiin 24 tunniksi motelliin, ei tapaamisoikeutta, ei radiota, ei ihmisiä, ei mitään. Heille tuotiin aterioita, mutta kehenkään ei ollut kontaktia. Heidän piti kirjoittaa ulos se mitä he olivat nähneet. Kun he sitten pääsivät ulos 24 tuntia myöhemmin seuraavana päivänä, niin heidän täytyi kirjoittaa se uudelleen. Ja kuten yksi insinööri sanoi: ”Helvetti heidän kanssaan, minä en aio ilmoittaa tästä enää, en aio päätyä lukkojen taakse 24 tunniksi.”

Haastattelussa James E. Clarkson, June Crainin haastattelija: Tapaus June Crain / June Caba

Linkki haastatteluun: LINKKI 1, LINKKi 2. Käännökseen on poimittu ainoastaan katkelmia, ei James E. Clarksonin koko elämäntarinaa.

Puhelinnumero 206 722 3000, NUFORC

James E. Clarkson: Olin Yhdysvaltain maavoimissa sotilaspoliisi, siviilipukuinen sotilaspoliisi. Kun pääsin armeijasta pois, niin minulla oli taidot jotka sopivat täysin siviilipuolen poliisityöhön, minut palkattiin Washingtoniin Aberdeenin poliisilaitokselle. Olin aina samalla kiinnostunut ufoista. Soitin eräässä vaiheessa tiettyyn puhelinnumeroon. Sen outo osa on tässä: se on kansallisen UFO-ilmoituskeskuksen puhelinnumero, sama puhelinnumero kuin nykyäänkin [2022], sitä pyörittää mies nimeltä Peter Davenport. Se puhelinnumero on 206 722 3000.

”Tuonne me ilmoitamme ufoista”

James E. Clarkson: Minä olin nähnyt tuon puhelinnumeron alunperin sotilaspoliisin työpöydällä Fort Lewisissä. Minä olin siis siviilipukuinen poliisi. Meidät oli määrätty 24-tunnin vuoroon. Työskentelimme provostimarsalkan, sotilaspoliisiyksikön päällikön, toimistosta käsin, joka on tärkein sotilaspoliisiasema. Näin siellä kersantin pöydällä käyntikortin, jossa sanottiin: Kansallinen UFO-ilmoituskeskus. Ajattelin, että onpa outoa. Kysyin, että ”kessu, mikä tämä on?” Hän katsoi minua silmiään edes räpsäyttämättä ja sanoi: ”Tuonne me ilmoitamme ufoista.” Ajattelin, että ”tämäpä mielenkiintoista”.

UFO kiitotien päässä Saksassa

James E. Clarkson: Minulla ja hänellä oli sitten pitkä keskustelu ja hän kertoi minulle siitä kuinka hänet oli määrätty tukikohtaan Saksaan. Heillä oli yhtenä yönä suuri UFO leijailemassa matalalla kiitotien päässä, he eivät tienneet mikä se oli, eivätkä he pystyneet tekemään sille mitään.

MUFON

James E. Clarkson: Päädyin MUFONin jäseneksi, minusta tuli Washingtonin osavaltion aluejohtaja, joten kaikki Washingtonin osavaltioon liittyvät tapaukset kulkivat minun kauttani.

June Caba / June Crain, Ocean Shores, Washington

James E. Clarkson: Olin pitämässä UFO-luentoa Ocena Shoresissa. Siellä oli 25 – 30 ihmistä. Kun se oli ohi, erittäin tuiman näköinen vanhempi nainen nousi ylös ja lähestyi minua. Hänet tunnettiin elinyhteisössä nimellä June Caba. Se oli hänen toinen nimensä, hänellä oli ollut kaksi aviomiestä. He olivat molemmat kuolleet eri syistä. Hän oli tavatessamme vähän yli 70-vuotias. Kaikki tunsivat hänet Ocean Shoresissa erittäin kovana järkevänä naisena, jolle ei halunnut ryppäillä. Vaimoni oli tavannut Junen, hän tunsi Junen.

UFO

James E. Clarkson: Kyseessä oli viimeinen nainen maailmassa, jolla vaimoni olisi odottanut olevan vakavasti otettava UFO-kertomus. Junessa oli kuitenkin kokonaan toinen puoli, josta hän ei lainkaan puhunut. Hän käveli yllättäen luokseni ja sanoi: ”Sinä olet oikeassa, valtiojohto tietää ufoista kaiken ja he pitävät sen salaisuutena.” Kysyin, että ”mistä sinä sen tiedät?” Hän vastasi: ”Koska minä olin siellä töissä.” Sanoin, että kerro lisää. Hän vastasi, että ”en voi, minut tullaan pidättämään”. [Linkki Wikipedia: Pidättäminen]

Annoin hänelle käyntikorttini ja sanoin: ”Jos muutat joskus mielesi, soita minulle.” Tuolloin oli vuoden 1993 alku. Häneltä kului neljä vuotta aikaa muuttaa mielensä. Hän soitti minulle vuonna 1997. Vuosi 1997 oli mahtava UFO-vuosi. Ainoa ehkä parempi vuosi oli vuosi 1947, jolloin Roswell tapahtui. June työskenteli huippusalaisissa laboratorioissa, joissa kehitettiin raskasta kalustoa taistelukentälle. 

Nainen Ocean Shoressa räjähtää, Roswellin tapaus sulk… avautuu…

James E. Clarkson: [Yhdysvaltain] ilmavoimat julkaisi vuonna 1997 kirjan nimeltä Roswell Case Closed, ”Roswellin tapaus suljettu”. Se iski CNN:lle, kaikkialle. He peittelevät, he kertovat kaikille, että tämä on tässä, menkää kotiinne, teidän ei tarvitse mennä Roswellin, ei sinne mitään pudonnut, tässä ei ole mitään nähtävää. Ocean Shoressa oli nainen, joka näki tuon ja räjähti, tuo oli se olki joka katkaisi kamelin selän. Hän teki päätöksensä. Sain varoittamatta puhelinsoiton. Kuulin Junen äänen, tunnistin sen, hän kysyi: ”Oletko katsellut CNN:ää?” Vastasin, että ”kyllä”. Hän sanoi: ”Tuo on helkkari valhe.” Sanoin, että ”mukava kuulla tuo sinulta, June”. [Linkki Wikipedia: CNN] [Linkki Wikipedia: Valehtelu]

Sekä ammutuksi tuleminen että vankila sopii

James E. Clarkson: Aloimme puhua. Hän alkoi kertoa minulle kuinka hän työskenteli huippusalaisessa laboratoriossa Wright Pattersonissa ja siitä kuinka heillä oli tapana jakaa kirjelmiä julkisuuteen, joilla he yrittivät pitää ihmisten mielenkiintoa poissa ufoista. Hän kertoi niistä tiedoteteksteistä joita he olivat käyttäneet. Hän sanoi: ”Olen 72-vuotias, olen elänyt vanhemmaksi kuin kaksi miestäni, syöpäni on remissiossa. Mitä he minulle tekevät? Ampuvat minut vai laittavat minut vankilaan? Minulle käy noista kumpikin.”

Minulla oli uskomaton mahdollisuus haastatella Junea. Sain kuulla hänen osallisuudestaan UFO-aihepiiriin silloin kun hän työskenteli hallintosihteerinä, hallinnollisena avustajana, huippusalaisessa Q-turvaluokitustason laboratoriossa Wright Pattersonissa. Hän työskenteli korkeasti salaiseksi luokitelluissa projekteissa. [Linkki Wikipedia: Wright Patterson Air Force Base, ”Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohta”]

Kassakaapit ja turvallisuus

James E. Clarkson: Hän kertoi minulle, että hän oli vastuussa noin kymmenestä kassakaapista. Hänen työtehtävänsä oli jakaa oikea raportti oikealle henkilölle, jolla oli tarve tietää ja jolla oli oikea turvallisuusluokitus. Päivän lopuksi ne piti ottaa talteen ja laittaa lukkojen taakse. Kirjoituskoneessa käytettiin mustavärinauhaa. Tuo paikka oli niin salaiseksi luokiteltu, että kun he menivät yöksi kotiin, niin heidän piti ottaa värinauhat kirjoituskoneista pois ja myös kirjoituskoneen värinauha piti laittaa kassakaappiin. Kaikki heidän tekemänsä oli luokiteltu salaiseksi. Heidän pelkonsa oli, että vihollisagentti voisi saada kirjoituskoneen värinauhan käsiinsä ja rekonstruoida sen mitä he kirjoittivat. Heidän turvallisuutensa oli noin tiukka.

Kirje lakimieheltä ja valaehtoinen todistus

James E. Clarkson: Hän kertoi minulle. Minä sain tämän mahtavan kertomuksen häneltä. On tietysti erilaisia yksityiskohtia joista voimme keskustella, siis siitä mitä hän tiesi ja mitä hän ei tiennyt ufoista. Minä olin sekä hänen ystävänsä että tutkija. Yritin vahvistaa kaiken mitä hän sanoi. Hän antoi minulle lopulta kaikki henkilökohtaiset paperinsa. Sain hänen lakimieheltään kirjeen, jossa oli valaehtoinen todistus. Siinä sanottiin, että minä saan oikeudet hänen elämäntarinaansa. Arvelen hänen tienneen, että hänen syöpänsä ei tulisi pysymään poissa ikuisesti. Lopulta hän menehtyi, tunsin hänet hyvin ainoastaan hieman yli vuoden.

June Crain, ilmavoimat ja ufot

James E. Clarkson: Hän oli lopulta saattohoidossa. Kun puhuin hänen kanssaan viimeistä kertaa, kysyin: ”June, mitä haluat minun tekevän?” Hän vastasi: ”Kerro minun tarinani, June Crain, ilmavoimat ja ufot”. Pidin tuon lupauksen, kuten pidän sen myös tänään kertomalle tämän teille.

Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohta

James E. Clarkson: Tein tiedonvapauspyyntöjä. [Linkki Wikipedia: Freedom of Information act (FOIA), “tiedonvapauslaki”] Lopulta sain postissa paksun kirjekuoren. Siinä oli valokopio jokaisesta asiakirjasta hänen rekisteristään, paitsi kaikki se mikä oli luokiteltu salaiseksi. Sain kaiken minkä he pystyivät julkaisemaan. Siinä oli mukana kopiot myös kaikista asiakirjoista, jotka hän oli itsekin minulle antanut. Minulla oli siis sekä alkuperäiset että kopiot arkistoista, jotka olin saanut kansallisesta rekisterikeskuksesta. Tuo niittasi melko hyvin sen milloin ja missä hän oli ollut töissä.

Hän työskenteli Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohdassa Daytonissa Ohiossa. Se ei itse asiassa ollut ennen ilmavoimien tukikohta, näin tämän myös hänen asiakirjoistaan. Toisessa maailmansodassa ei ollut ilmavoimia. Ilmavoimat perustettiin kansallisen turvallisuuden lailla, tuo laki säädettiin vasta vuonna 1947. Kummallista kyllä, tai mielenkiintoista kyllä, melkoinen yhteensattuma. Pystyin todentamaan hänen kertomansa. [Linkki Wikipedia: Wright Patterson Air Force Base, ”Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohta”]

Projekti Caucasian ja vetypommi

James E. Clarkson: Hän kertoi minulle työskennelleensä projektissa nimeltä Caucasian. Sain kaiken tämän tiedon vuonna 1998. Kyselin kaikilta, historioitsijoilta, kaikilta, oletteko kuulleet koskaan projektista nimeltä Caucasian? Kukaan ei ollut. Sitten 3 – 4 vuotta myöhemmin aidon projekti Caucasianin salaus poistettiin. No, mikä se oli? No, se oli koodinimi tekniselle projektille, jossa luotiin valjaat laskuvarjolle pitelemään vetypommia kun se oli putoamassa B-25 lentokoneesta, pommikoneesta. Joten kyllä, se oli luokiteltu salaiseksi, se oli sen tekoaikaan äärimmäisen salaista. [Linkki Wikipedia: North American B-25 Mitchell]

Junen turvallisuusluokitus

James E. Clarkson: Tuollaista työtä June teki. Tuon kaiken ydin on se, että hän itse asiassa käsitteli fyysisesti erittäin salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja noiden tieteilijöiden ja insinöörien joukossa. Hän oli ympäristössä, jossa nuo ihmiset puhuivat siitä mitä he tekevät. Hänellä piti olla sama turvallisuusluokitus kuin heilläkin, jotta hän pystyi tekemään työtään.   

Haastattelija: Hän oli erittäin tärkeä nainen.

James E. Clarkson: Täsmälleen. On myös muistettava, että kyseessä oli miesvaltainen ympäristö. Hän oli pitkä, viehättävä, eloisa nainen. Kuten tiedämme, miehet puhuvat liikaa viehättävien naisten ympärillä.

Junen puheiden äänittäminen ja kirje

James E. Clarkson: Hän sanoi, että voin äänittää häntä. Olin painostanut häntä hieman ajan kuluessa sanoen, että ”June, minä todellakin haluaisin saada joitakin näistä asioista äänitettyä nauhalle”. Aluksi hän ei halunnut tulla äänitetyksi. June oli lähettänyt useita vuosia aiemmin kirjeen ufotutkija Kevin Randlelle, mutta Randle ei pitänyt asiaa riittävän tärkeänä, että olisi pyrkinyt kuuntelemaan mitä sanottavaa hänellä oli. [Linkki Wikipedia: Kevin D. Randle] Sanoisin, että hän ei tiennyt kuinka paljon sisäpiirin tietoa Junella todellisuudessa oli. June sanoi suoraan, että he tiesivät ufoista kaiken, he menivät New Mexicoon työskentelemään varhaisten rakettiemme parissa ja heistä tuntui kuin he olisivat olleet tarkkailussa työtä tehdessään, ufot seurasivat heitä.       

Roswellin ruumiit, ilmailulääketieteellinen laboratorio

James E. Clarkson: Minne ruumiit menivät Roswellista? Jokainen luotettava tutkimus sanoo, että ne päätyivät Wright Pattersoniin. June kertoi minulle, hän sanoi huhumyllyn kertoneen, että ne olivat paikassa nimeltä aeromed lab. Tätä ei ole siis vahvistettu. [aeromedical laboratory = ”ilmailulääketieteellinen laboratorio”] Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohta on ilmavoimien sydän, jopa nykyään, siellä tehdään erittäin tärkeää työtä. [Linkki Wikipedia: Ilmailulääketiede] [Linkki: Roswellin todistajat (ruumiit)] [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (ruumiit)]

”Ne kuolleet ihmiset eivät olleet ihmisiä”

Haastattelija: Voitko täsmentää sitä mitä kuullaan siinä audiovideossa, jossa June puhuu ”vihreistä miehistä?

James E. Clarkson: Kyllä voin, koska me keskustelimme tästä myös silloin kun äänitys ei ollut päällä. Hän vahvisti, että ylikersantti Clarence oli alkanut kuvailla mitä oli tapahtunut ja kaikki pöydän ympärillä olleet olivat olleet aluksi kauhuissaan ajatellen, että sotilaslentokone oli pudonnut. Kaikki olivat järkyttyneitä ja poissa tolaltaan ajatellen, että joku ehkä heidän tuntemansa oli kuollut tuossa maahansyöksyssä. Mies selvensi, että ”ei, ne kuolleet ihmiset eivät olleet ihmisiä, kyseessä ei ollut lentokoneen maahansyöksy”.

Haastattelija: Silloinko June kuuli hänen kuvailevan niitä pieniä vihreitä miehiä, niitä jotka olivat vihertävän sinisiä?

James E. Clarkson: Kyllä.

”Liian kuumaa”-muistio

James E. Clatkson: Myöhemmin tuona päivänä tapahtui jotain mikä tavallaan lisää koko tuon keskustelun painoarvoa. Se on se tosiasia, että June muisti sen mihin hän viittasi nimityksellä ”liian kuumaa”-muistio, se ilmestyi myöhemmin tuona päivänä. Tuo tarkoitti sitä, että komentavalta upseerilta tuli kuriiri, joka meni joka ikisen siellä työskennelleen henkilön luo ja sinun vaadittiin lopettavan työskentely. Tuo muistio piti lukea ja allekirjoittaa mainiten, että on ymmärtänyt sen ja tottelet sitä. Siinä muistiossa kerrottiin, että joku vastuuton henkilö oli keskustellut pienistä vihreistä miehistä ja pudonneista lautasista ja että sinut vaiennetaan välittömästi  erottamisen uhalla ja joudut mahdollisesti syytteeseen.    

Junea vaivanneet asiat

James E. Clarkson: Junea tuossa vaivasi kaksi asiaa. Yksi oli, että jos sen ylikersantin kaikille kertomassa ei ollut mitään totuutta, niin miksi he edes vaivautuivat tuollaiseen perusteelliseen toimintaohjeeseen? Toiseksi, hän halusi tietää miksi komentava upseeri tiesi tuosta niin nopeasti. Hän sanoi, että tuo ei tapahtunut kovinkaan paljon sen jälkeen kun hän oli keskustellut sen ylikersantin kanssa.

Haastattelija: Tuo viittaa siihen, että siinä kahviossa jossa he keskustelivat, oli todennäköisesti kuuntelulaite. Tuo viittaa myös siihen, että kaikki uhkailtaisiin, jopa Wright Fieldin sisällä ja ihmisiä joilla oli Q-turvallisuusluokitukset. Heillä kaikilla oli luokitukset. He uhkailisivat kaikki jotka edes puhuivat keskenään ei-ihmisistä.

James E. Clarkson: Täsmälleen noin.

V2-ohjus ja Aerobee-ohjus

James E. Calrkson: June teki myös toisen merkittävän paljastuksen. Hän puhui siitä kuinka tieteilijät ja insinöörit palasivat New Mexicosta, jossa he olivat olleet tekemässä kokeita V2-ohjuksella ja myöhemmin Aerobee-ohjuksella. He näkivät tuota työtä tehdessään ufoja rutiininomaisesti. [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen (White Sandsin ohjuskoealue)]

Patriootti June Crain

James E. Clarkson: June oli täysin lojaali, hän oli patriootti, hän oli hyvin ylpeä siitä mitä hän oli tehnyt. Hänelle oli vaikea päättää kertoa minulle edes se mitä hän minulle kertoi, se tapahtui vasta kun hänen elämänsä oli päättymässä. Tuollaisesta on monia esimerkkejä.

Sotasankari Marion ”Black Mac” M. Magruder ja avaruusolento

James E. Clarkson: Avaintodistajat eivät välttämättä tehneet kuolindeklaraatiota, mutta he tiesivät olevansa tulossa päiviensä loppuun ja tulivat yhtäkkiä esiin näiden uskomattomien UFO-paljastusten kanssa. Black Mac Magruder oli yksi ilmavoimien korkeimmin palkituista ässistä toisessa maailmansodassa. Hän johti monia taistelutehtäviä japanilaisia vastaan. Hänet palkittiin yhä uudelleen ja uudelleen. Ja mitä tapahtuu? Vuodet kuluvat, hän jää eläkkeelle ja hän on vaimonsa kanssa supermarketissa. He kävelevät iltapäivälehden ohi, jossa on kannessa avaruusolento. Hän katsoo vaimoaan ja sanoo: ”Eivät he tuollaisilta näytä!” Vaimo kysyy, että ”mistä sinä puhut?” Hän vastaa, että ”eivät he tuollaisilta näytä, minä näin yhden.”

”Black Mac” Magruder ja avaruusolennon kohtelu

James E. Clarkson: Tämä asia tulee ajan kanssa esiin. Osoittautui, että Magruder paljasti ennen kuolemaansa koko jutun jokseenkin kaikille perheenjäsenilleen. Hän sanoi, että hän ja hänen ilmavoimissa sotakorkeakoulua vuonna 1947 käyneet luokkatoverinsa kutsuttiin koolle huippusalaiseen laitokseen ja hänen annettiin nähdä elävä avaruusolento. Hän antoi kommentin, että ”me kohtelimme sitä hirvittävällä tavalla”. Hänestä tuntui pahalta se miten tuota avaruusolentoa kohdeltiin. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (1947, kohtelu)]

Haastattelija: Avaruusolennon kohtelu… Sekö oli elossa?

James E. Clarkson: Se oli elossa.

Haastattelija: Ja… ja… a… voitko… sinä… voitko… voitko kertoa… Hän kävi sotakorkeakoulua… mitä… miten… kuinka hän sai tuollaisen turvallisuusluokituksen, tuohan on yli huippusalaisen… tyyppisen… Miten tuo on mahdollista?

James E. Clarkson: Hän oli palkittu sotasankari. Minä en tiedä miten he hoitelivat heille turvallisuusluokitukset, mitä he tekivät ja miksi, mutta hän väittää että hän ja tuolla luokalla olleet ihmiset muodostivat erityisvuosikurssin [1947] ja heidät tuotiin sinne paikalle. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (1947, ”galleria”)]

Roswell-tutkijat Donald R. Schmitt ja Thomas J. Carey

James E. Clarkson: [Linkki: Roswellin todistajat (Donald R. Schmitt, Thomas J. Carey)] Olen viettänyt aikaa Donald R. Schmittin ja Thomas Careyn kanssa, jotka ovat luultavasti kaksi parasta Roswell-tutkijaa missään. He ovat kaivelleen asioita enemmän kuin kukaan muu. He törmäsivät tähän Black Mac Magruder-juttuun. Miksi kukaan keksisi tuollaisen jutun? Miksi hänen perheensä tekisi mitään mikä saattaisi tahria arvostetun sotasankarin muiston? Päädytään siihen väistämättömään johtopäätökseen, että he haluavat kertoa tämän, koska hän ajatteli sen olevan totta ja he ajattelivat hänen kertoneen totuuden, joten he kertovat sen kaikille muillekin.

Haastattelu: Mikä vuosi tuolloin olikaan?

James E. Clarkson: Mikä?

Haastattelija: Se Black Mac Magruder…

James E. Clarkson: 1947. Hän oli toisen maailmansodan sankari. Hän ei paljastanut tätä kuin vasta elämänsä lopussa.

Haastattelija: Minä en ole kuullut koskaan edes Black Mac Magruderista, ja hän näki elävän avaruusolennon… [Linkki Wikipedia: Marion ”Black Mac” M. Magruder]

James E. Clarkson: Ei voi olla paljon kuuluisampaa taistelulentäjää kuin hän. Te löydätte koko jutun yhdestä Donald R. Schmittiin kirjoista. Se kannattaa lukea.

”Avaruusalus”

Haastattelija: Palataan Juneen. Tiedätkö milloin hänellä oli se metallinpala käsisään? Mikä vuosi silloin oli?

James E. Clarkson: Hän sanoi sen siinä videopätkässä, tyyliin 1950, 1951, 1952, melko hänen työsuhteensa lopussa.

Haastattelija: He käyttivät ilmaisun ”lentävä lautanen” sijasta termiä ”avaruusalus”. Se on mielestäni mielenkiintoista.

James E. Clarkson: Se on mielenkiintoista minunkin mielestäni. ”Lentävä lautanen” on lehdistön keksimä termi, he eivät välttämättä nimittäneet niitä ”lentäviksi lautasiksi”.

Wernher von Braun, Uri Geller, June Crain

Haastattelija: Uri Geller puhui äskettäin, että hän tapasi Wernher von Braunin. [Linkki Wikipedia: Wernher von Braun] [Linkki Wikipedia: Uri Geller]

James E. Clarkson: Saatoit tajuta juuri jotain erittäin tärkeää Junen kertomaan liittyvää. Kun menin ensimmäisen kerran Junen kotiin, niin hänellä oli lattialla kaikkia näitä kirjoja. Hän kertoi minulle olevansa käytännössä täysin varma, että hän otti vastaan sanelun Wernher von Braunilta Wright Pattersonissa. Junen historiassa oli tietty tapaus, joka oli hänelle äärimmäisen tärkeä. Se oli niin tärkeä, että hän alkoi itkeä joka kerta kun hän kuvaili sitä minulle. Hän kertoi, että hänen piti jäädä eräänä iltana myöhään töihin, upseeri tuli hänen luokseen. Hän muisti erityisesti, että miehellä oli ollut käsiase ja tuo mies vei hänet erittäin salaiseen tukikohdan osaan. On tosiasia, että Wright Pattersonissa oli jonkin aikaa laitos, jonne projekti Paperclipin tieteilijät vangittiin. Heidät tuotiin Saksasta Yhdysvaltoin vastoin tahtoaan toisen maailmansodan lopussa. Wernher von Braun oli aluksi sotavanki, vaikka hänestä tuli myöhemmin äärimmäisen hyvin tunnettu. Hän oli täällä vastoin tahtoaan.

Itkettävä Yhdysvaltain avaruusohjelma

James E. Clarkson: June siis vietiin Wright Pattersonin siihen osaan. Hänelle sanottiin, että hänen oli otettava vastaan sanelu saksalaiselta tiedemieheltä ja kirjoitettava kirje, joka lähetettäisiin kongressiin. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain kongressi] Tuo upseeri kertoi Junelle, että… Tämä on se kohta jossa hän alkoi aina itkeä. Upseeri sanoi hänelle, että ”June, tämä on luultavasti kaikkein tärkein asia mitä koskaan pyydämme sinua tekemään, koska jos me saamme kongressilta pyytämämme rahat, niin me aloitamme Yhdysvaltain avaruusohjelman. Tämä tulee olemaan todellinen alku sille kun me menemme avaruuteen.” [Linkki Wikipedia: Luettelo Yhdysvaltain avaruusohjelmista (englanniksi)]

Hän itki joka kerto kertoessaan tuon jutun, koska hän tunsi tehneensä jotain todella tärkeää. June oli vakuuttunut, että hänelle puhunut mies oli Wernher von Braun. June katsoi hänen kuvaansa ja hän sanoi minulle yhä uudelleen jaa uudelleen: ”Olen varma että se oli Wernher von Braun, mutta en löydä taltiointia siitä että hän oli tosiasiassa siellä.” Hänen piti viipyä kunnes hän sai tehtyä siitä kirjeestä täydellisen. Hän tunsi, että tuo oli yksi hänen suurista hetkistään. Tuolloin hänen aviomiehensä vaati, että hän irtisanoutuu työstään ja hän lopetti tuon työnsä. Hän ei halunnut lähteä, mutta hän lähti.

FBI

James E. Clarkson: Tämä on melkoinen juttu, ei pelkästään ufoista ja teknologiasta ja kaikesta siitä, vaan myös siitä mitä naiset kävivät työvoimana läpi siihen aikaan, yrittivät olla ammattimaisia ja samaan aikaan vaimoja ja äitejä. Arvostan, että June kertoi minulle kaikki nuo asiat. Hän ei ollut suoraan osallinen, mutta hän sattui olemaan myös paikalla eräänä iltana kun FBI lähestyi erästä hänen salaisuuksia myynyttä työtoveriaan.

Mistä se metalli tuli?

Haastattelija: James, mistä ajattelet sen metallin tulleen?

James E. Clarkson: Minä arvelen sen tulleen Roswellista, niin June ajatteli. Voimmeko me todistaa tuon? Emme.

Haastattelija: Mutta se metalli tuli hänen työpöydälleen sen herrasmiehen toimesta…

James E. Clarkson: Upseerin toimesta…

Haastattelija: Sanoitko vuonna 1951?

James E. Clarkson: 1951 – 1952, joskus silloin.

Haastattelija: Okei, se on 4 – 5 vuotta Roswellin jälkeen.

James E. Clarkson: June sanoi minulle, että siihen mennessä kun hän lähti valtiovallan työtehtävistä vuonna 1952, he tiesivät vähintään kolmesta ufon maahansyöksyn talteenotosta, joista Roswell on yksi, siis yksi niistä kolmesta. [Linkki: Ufojen hakuoperaatiot] Mac Brazelin maatilalta tehdyistä löydöistä tultiin julkisuuteen, mutta todellinen maahansyöksypaikka oli se mistä he poimivat suurimman osan siitä mitä aluksesta oli jäljellä ja mistä he ottivat ruumiit talteen. Tuo oli se paikka jonka he halusivat epätoivoisesti pitää salassa. [Linkki: Roswellin todistajat (maahansyöksypaikka)]

Metallinpalan kohtalo

James E. Clarkson: Kun June kysyi siltä upseerilta, että mitä se metalli on, niin miehen vastaus oli, että ”se on pala avaruusaluksesta”. June kertoi minulle myöhemmin, tämä ei siis ole siinä äänitallenteessa, että kävi niin että joku muu käveli huoneeseen, ja heti kun joku muu käveli huoneeseen, se mies laittoi tuon metallin taskuunsa, ja tuo oli viimeinen kerta kun June sen ikinä näki. Se metalli ei ollut kovin paksu, ehkä kuin muutama, kolme neljä käyntikorttia kasattuna päällekkäin, muistan hänen pidelleen sormiaan niin. Hän kuitenkin painotti joka kerta, että ”se oli kevyt kuin höyhen, se ei painanut mitään”.

Yhdysvaltain asevoiminen helvetilliset ongelmat

James E. Clarkson: June menehtyi vuonna 1998 hoitokodissa Hoquiamimssa Washingtonissa, joka on seuraava pikkukaupunki Aberdeenistä. [Linkki Wikipedia: Hoquiam, Washington] June oli vain yksi monista todistajista. Donald Schmitt ja Tom Carey ovat luetteloineet yli 600 todistajaa, joilla on yhteen kytkeytyvä todistajalausunto, jotka tukevat sitä käsitystä että jonkin tyyppinen alus putosi New Mexicossa Roswellin ulkopuolelle heinäkuun 4. päivän viikonloppuna vuonna 1947, ja se ei erittäin todennäköisesti ollut tästä maailmasta. Tuosta olen melko varma. Yhdysvaltain asevoimat joutuivat helvetillisiin ongelmiin valehdellessaan siitä, peitellessään sitä. Minä olen vakuuttunut, että June oli erittäin vilpitön henkilö ja hän yritti kertoa elämäntarinaansa tietäen, että hän oli tulossa elämänsä loppuun. [Linkki: Roswellin todistajat (Donald Schmitt, Tom Carey)]

Standardinmukaisia tyrmääviä vastauskirjeitä ufoista ilmoittaneille

James E. Clarkson: Junen paperit ja asiakirjat osoittivat, että hän sai tasaisesti ylennyksiä. Häntä käytettiin uskoakseni tavallaan yleiskäyttöisenä toimistojohtajana / teknisenä sihteerinä, kirjurina. Hän kertoi minulle lukinneensa huippusalaista materiaalia kassakaappeihin ja ottaneensa sitä sieltä pois. Tuo oli osa hänen rutiininomaista työtään. Hän kertoi myös matkan varrella, että häntä vaadittiin kirjoittamaan standardinmukaisia vastauskirjeitä ufoista ilmoittaneille ihmisille. Hän ei kertonut suoraan työskennelleensä projekti Blue Bookille, mutta ymmärsin niin että hänelle annettiin työtehtäväksi kirjoittaa joitakin noista kirjeistä. Konteksti oli sellainen, että nuo kirjeet olivat pelkästään asian tyrmääviä, tyyliin ”kuvailemanne tyyppinen ilmakulkuneuvo ei ole mahdollinen, kun huomioidaan norminmukaiset aerodynaamiset periaatteet, jne.” Kyse oli vain tavallaan kirjeen kirjoittaneesta henkilöstä eroon pääsemisestä. Hän oli auttanut kirjoittamaan noita kirjeitä. [Linkki Wikipedia: Project Blue Book (englanniksi)]

Jane Crain, ratkaiseva tosiseikka nro 1

James E. Clarkson: June Crainilta oppimani ratkaiseva tosiseikka numero yksi oli se, että se mitä kansalaisille kerrottiin ja se mitä tieteilijät ja insinöörit keskustelivat suljettujen ja erittäin turvattujen ovien takana, olivat kaksi täysin eri asiaa. Hän kertoi minulle joutuneensa kerran ongelmiin, koska häneltä jäi yksi paperinpala työpöytänsä vetolaatikkoon. Hän kertoi, että he ottivat turvallisuusasiat äärimmäisen vakavasti. Hän kuvaili yhden tilanteen, jossa oli henkilö jonka kanssa hän työskenteli, jota epäiltiin. Hän kuvaili yksityiskohtaisesti kuinka FBI tuli lopulta hakemaan tuon henkilön, eikä hän nähnyt tuota naista enää koskaan, he veivät hänen työpöytänsäkin pois. [Linkki Wikipedia: FBI]

Kuollakseen pelkääjät

Haastattelija: Mikä on sinun näkökantasi siihen, että miksi tuollainen musertava kiistämisen toimintaperiaate kansallisen turvallisuuden etunäkökohdista käsin, miksi kaikkia osallisia vaadittiin valehtelemaan?

James E. Clarkson: Mielestäni se lähtee yhdestä sanasta: pelko. Voin vain olettaa, että joku tietää jotain niin hirvittävää, että he ainoastaan pelkäävät kuollakseen, että tämä tulee joskus yleiseen tietoon. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

Psyykikko Uri Geller: Projekti Stargate, telepatia, kaukokatselu, ufot, avaruusolentojen ruumiit, Wernher von Braun, ydinaseet

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä.

CIA, Uri Geller ja projekti Stargate (”tähtiportti”)

Haastattelija (Ross Coulthart): Vuonna 2017 julkaistut aiemmin salaiset CIA:n asiakirjat osoittivat, että Uri Geller vakuutti Amerikan huippuluokan tiedustelupalvelun tieteellisessä testauksessa siitä että hänellä todellakin oli psyykkisiä kykyjä. Tuo salainen projekti koodinimeltään Stargate-projekti, teki seuraavanlaisen virallisen tutkimuslöydöksen, lainaus: ”Johtuen Gellerin onnistumisesta tällä koejaksolla, me katsomme hänen näyttäneen toteen hänen paranormaalin aistimuskykynsä vakuuttavalla ja yksikäsitteisellä tavalla.”

CIA:n asiakirjat osoittavat myös, että Uri meni työskentelemään tuohon kyseiseen virastoon auttaen sitä tutkimaan hänen väitettyjä psyykkisiä kykyjään, ja hänet itse asiassa otettiin käyttöön operaatioissa. He ottivat hänet erittäin erittäin vakavasti, huolimatta siitä mitä skeptikot sanoivat. Uri täyttää joulukuussa 78 vuotta, mutta hän on suostunut puhumaan meille tänään Israelissa sijaitsevasta kodistaan.

Uri Geller: Puhun pyhästä maasta käsin, Israelista, istun museossani.

1973, SRI, Stanford Research Institute, Kalifornia

Haastattelija: Uri, palataan vuoteen 1973, olit Kaliforniassa SRI:ssä, Stanford Research Institutessa tekemässä kokeita tohtori Hal Putthoffin ja Russell Targin kanssa. He yrittivät vahvistaa siellä tieteellisesti sinun paranormaaleja aistikykyjäsi. Muistatko nuo päivät? [Linkki Wikipedia: SRI International (Stanford Research Institute, ”SRI”] [Linkki Wikipedia: Harold E. Puthoff] [Linkki Wikipedia: Russell Targ}

1969, Israelin salainen palvelu Mossad, CIA

Uri Geller: Kyllä muistan, ehdottomasti, mutta minun on peruutettava hieman Israeliin. Israelin salainen palvelu Mossad oli erittäin kiinnostunut kyvyistäni. [Linkki Wikipedia: Mossad] He halusivat testata minua, mutta nyt puhutaan vuodesta 1969. Mossadilla ei ollut työvälineitä Uri Gellerin testaamiseksi, joten mitä he tekevät? He soittavat CIA:lle ja pyytävät apua. CIA:ssa oltiin, että ”vau, me todellakin haluamme testata Uri Gelleriä, tuodaan hänet Amerikkaan Stanfordiin Palo Altoon.”

Tieteilijä Andrija Puharich ja astronautti Edgar Mitchell

Uri Geller: He kuitenkin lähettivät Israeliin kaverin nimeltä Andrija Puharich testaamaaan minua aluksi. [Linkki Wikipedia: Andrija Puharich] Hän oli lääketieteen tohtori ja melko tunnettu tieteilijä, jolla oli kytkökset CIA:han. Sitten sain puhelinsoiton ja kirjeen tohtori Edgar Mitchelliltä, astronautilta. [Linkki Wikipedia: Edgar Mitchell] Tuolla tavalla kaikki kehittyi kohti Stanford Research Institutea. Muistan nuo päivät. Yksi testaajista Hal Puthoffin rinnalla oli Russell Targ.

Sinulla ei ole mitään käsitystä…

Uri Geller: Se sinun näkemäsi SRI:n julkaisema video ja julkaistut asiakirjat, on vain pieni pala, pikkuruinen koe, jonka he sallivat näyttää. Sinulla ei ole mitään käsitystä siitä mitä muuta minä olen siellä CIA:lle tehnyt, minä en voi mennä siihen asiaan. Tieteilijöiden, Russell Targin ja Hal Puthoffin, oli pakko myöntää että se on totta, koska, Ross, se on totta.

Haastattelija: Minä tunnen tohtori Hal Puthoffiin erittäin hyvin, tiedän että Hal ei koskaan väärentäisi dataa, ei myöskään Russell Targ. Voin kertoa yleisölle kuinka vakavasti SRI tämän tutkimuksen otti, se paljastuu myös niistä CIA:n asiakirjoista joiden salaus poistettiin.

Uri Geller: Minä tein sen, nimitä sitä sitten telepatiaksi, kaukokatseluksi, käyttäkää siitä mitä ikinä nimitystä haluatte. Minä istuin suojatussa huoneessa.

Kaukokatselua eristetystä huoneesta

Haastattelija: He laittoivat sinut elektronisesti suojattuun eritettyyn huoneeseen, eikö? Se oli oleellisesti Faradayn häkki, sinun ei ollut mahdollista viestiä sieltä ulkopuolelle. [Linkki Wikipedia: Faradayn häkki]

Uri Geller: [nyökyttelee] Kyllä, ehdottomasti, olet oikeassa. [Pitkiä tiedemaailman esittämiä osittain naurettaviakin haastattelussa käsiteltyjä vastaväitteitä ei ole käännetty.]

Haastattelija: Sinun kaukokatselemasi kuvat olivat itse asiassa sinetöidyissä, tuplasinetöidyissä kirjekuorissa, eikö?

Uri Geller: Kyllä, ehdottomasti.              

Kit Green, CIA, 51 vuotta sitten

Uri Geller: On uskomattoman hämmästyttävää kun pystyy siirtämään ajatuksen jonkun mieleen, ehkä se on kaukokatselua, ehkä se on telepatiaa, minä uskon sen olevan samaa voimaa, samaa energiaa. Kaikkein onnistuneinta minkä tein telepatialla, oli se kun Kit Green… Sinähän tunnet Kit Greenin, etkö? [Kuvahaun hakusana: Christopher ”Kit” Green]

Haastattelija: Kyllä tunnen. Arvelen hänen olleen siihen aikaan CIA:ssa tieteen ja teknologian direktoraatin, osaston, johtaja. Hän oli siihen aikaan tavallaan CIA:n johtava tiedemies.  

Uri Geller: Kyllä. Kit Green istui uskoakseni Langleyssä Virginiassa ja minä olin… Tuo on siis satojen, ei vaan tuhansien mailien tai kilometrien päässä Palo Altosta. [Linkki Wikipedia: Palo Alto] Hän ei oikein uskonut minun kykyihini. Hal Puthoff laittoi hänet puhelinlinjalle ja Green sanoi minulle: ”Uri, mitä pystyt tekemään? Voitko näyttää minulle jotain?” Tässä puhutaan siis ajasta 51 vuotta sitten, ei ollut iPhonea, tämä oli vanhanaikainen musta puhelin. Hän piteli piirrosta ja minä kuvailin sitä piirrosta. Näin mielessäni piirroksen yläpuolella sanan ”arkkitehtuuri”, ja se oli täsmälleen se mitä Kit Green kirjoitti sivulle kirjan sisään, kyseessä oli kirja kehon anatomiasta.

Joskus jos minulla on riittävästi aikaa, tämä riippuu siis siitä kuinka pitkään on aikaa, voin katsoa jonkun silmiin ja pystyn projisoimaan erittäin yksinkertaisen joko piirroksen tai luvun tai värin. Tämä ei kuitenkaan ole iso juttu Ross, minä arvelen että meillä kaikilla on telepatia, minä havainnollistin sitä 51 vuotta sitten kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa.

Energiaa ei voida tuhota

Haastattelija: On paljon ihmisiä, mukaan lukien ihmisiä Yhdysvaltojen maanpuolustuksesta ja tiedustelusta, jotka myöntävät minulle yksityisesti avoimesti, että he uskovat kaiken sen paranormaaliksi kuvailemamme ytimessä olevan jonkinlaisen tietoisuuden, joka on kytkeytynyt ihmiskuntaan erittäin kauan aikaa. He vakuuttavat, että tuo tietoisuus tuo itsensä kasvavassa määrin ilmi ihmisille, se tekee itsestään ilmiselvemmän, se yrittää ymmärtää ihmisen tietoisuutta.

Uri Geller: Olen hyvin paljon samaa mieltä. Kaikki analyysi palaa lopulta Albert Einsteinin yhtälöön E = m ⋅  c².  Einstein itse asiassa todisti maailmalle, että kaikki on tehty energiasta, sinä olet energiaa, minä olen energiaa, meitä katselevat ihmiset on tehty energiasta, me olemme energeettisiä olentoja. Tuo tarkoittaa myös sitä minkä Albert Einstein todisti edelleen tieteellisesti: ENERGIAA EI VOIDA TUHOTA. Tuo palauttaa meidät kvanttimekaniikkaan ja kvanttilomittumiseen. [Linkki Wikipedia: Lomittuminen]

Valtamedian pallo hukassa, harhaanjohtavat valtamediat

Haastattelija: Minä en tiedä kyvyistäsi suuntaan enkä toiseen, mutta Uri, minua häiritsee hälyttävästi journalistina se epärehellisyys jolla jotkin valtamediat ovat viitanneet ja raportoineet sinun oletetuista kyvyistäsi. SRI:n tekemästä työstä on ollut räikeää harhaanjohtamista. CIA teki löydöksen, he ajattelivat sinun demonstroineen paranormaalit aistikykysi vakuuttavalla ja yksikäsitteisellä tavalla.

Uri Geller: [nyökyttelee]

Haastattelija: Minä voin sanoa tutkivana journalistina, joka ottaa tämän aihepiirin vakavasti, että saan osakseni suunnattoman määrän hyökkäyksiä. Uri, minusta tämä on mielenkiintoista, arvelen että valtamedialta on reportaaseissaan pallo hukassa.

Psyykkiset ilmiöt, psioniikka, ”mielenvoimat”

Haastattelija: Sinä ja minä tiedämme molemmat, että CIA ja muut tiedustelupalvelut pelailevat yhä psyykkisillä ilmiöillä, he nimittävät sitä joksikin muuksi, he nimittävät sitä psioniikaksi. Sitä tapahtuu yhä. [Linkki Wikipedia: Psionics, ”psioniikka”, ”mielenvoimat”]

Uri Geller: Sitä ehdottomasti tapahtuu. Se että CIA olisi lopettanut psyykkisen tutkimuksen, on roskaa. Miksi he niin tekisivät? Tämä on halpa metodi vakoilla ihmisiä, vakoilla hallituksia. Kaukokatsele, laitat vain joukon kaukokatselijoita pimennettyyn huoneeseen, tietokoneet heidän eteensä, he lähettävät mielensä ajan ja avaruuden läpi ja tuovat informaatiota sukellusveneiden liikkeistä, ydinaseista, jne. Tapahtui se, että tämä asia meni syvään pimentoon. Miksi? No, koska CIA ja NSA eivät halunneet väittelyä asiasta, ne eivät tarvitse sitä. [Linkki Wikiepedia: NSA] He käyttävät yhä kaukokatselijoita, psyykikkoja, ei pelkästään Amerikassa, vaan myös MI5, MI6, muutamat salaiset palvelut, erittäin merkittävien maiden vakoiluvirastot käyttävät minun kaltaisiani ihmisiä. [Linkki Wikipedia: Psyykikko] [Linkki Wikipedia: Security Service (MI5)], ”turvallisuuspalvelu MI5”] [Linkki Wikipedia: Secret Security Service (MI6), ”salainen turvallisuuspalvelu MI6”]

Kohtaaminen lapsena

Haastattelija: Tiedän, että Edgar Mitchell oli erittäin hyvä ystäväsi, siis entinen Apollo 14 –kuumoduulin lentäjä. Hän oli myös minun erittäin hyvän ystäväni läheinen ystävä. Ymmärtääkseni kerroit Edgar Mitchellille, että sinulla oli ollut lapsena jonkinlainen kohtaaminen ei-ihmisaluksen kanssa, jonka sinä uskoit antaneen sinulle ne kyvyt jotka sinulla nykypäivänä on. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (voimien palauttaminen)]

Valopallo puistossa

Uri Geller: Olin arvellakseni noin 6-vuotias Olin leikkimässä lumotussa maagisessa arabialaisessa puistossa vastapäätä asuinhuoneistorakennustamme. Yhtäkkiä näin silmieni edessä valopallon ja siitä valopallosta tuli ulos sekunneissa melkein kuin… kuvailen sitä lasersäteeksi, lasersäteen tyyppinen säde. Se säteili ulos siitä valopallosta ja osui otsaani, se oli todellinen, niin voimakas että se puski minut nurmikolle. Minulla ei ole mitään käsitystä kuinka kauan makasin siinä, mutta kun juoksin kotiin kertomaan äidille, niin hän ajatteli minun nähneen unta tai että minä keksin tuon jutun. Tuo tapahtui minulle oikeasti ja minä pidin jutusta kiinni, kirjoitin siitä kirjoissani, puhuin siitä sadoissa, ellei tuhansissa TV-ohjelmissa. Minä tiedän että se tapahtui minulle.

”Minä näin sinut”

Uri Geller: Noin 15 vuotta sitten Israelissa näytettiin yhtä minusta kertovaa BBC:n dokumenttia, kerroin tätä juttua. Seuraavana päivänä sain sähköpostia eläkkeelle jääneeltä Israelin ilmavoimien upseerilta, joka sanoi minulle: ”Uri, näin juuri dokumenttisi, minun on pakko kertoa tämä sinulle, minä näin sinut siellä arabialaisessa puistossa, minä olin siellä.” [Linkki Wikipedia: Israelin ilmavoimat] Voitte kuvitella, että pomppasin ylös ja soitin hänelle, hänen nimensä on Abrahami. Kysyin, että ”mitä tarkoitat että olit siellä?”

Hän kertoi minulle tämän: Hän oli kävelemässä puistokadulla kohti vanhempiensa asuntoa ja tämä kyseinen puisto oli hänen oikealla puolellaan. Hän kuvaili minulle pienen pojan, valkoinen paita, kiharat mustat hiukset. Hän kuvaili sen uskomattoman valopallon. Hän kuvaili kuinka juoksin kadun yli kohti asuinrakennustani ja se valtavan kokoinen tuli tai valo räjähti asuinrakennuksemme julkisivuun. Hän muisti, että rakennuksen etupuoleen jäi jäännöksenä jotain mustaa. Tapasin hänet ja filmasin häntä. Se on totta, hän näki minut.

”En tiennyt oliko tämä muukalaiskohtaaminen…”

Uri Geller: Tuolloin asia valkeni minulle täysin ja vahvisti tämän tapahtuman, että kohtasin jonkin tyyppisen ilmiön. Ross, minä en tiennyt oliko tämä muukalaiskohtaaminen, en ollut 100 % varma, minulla ei ollut mitään käsitystä.

”…mutta…”

Uri Geller: Mutta kun tapasin Puharichin, Edgar Mitchellin, kun minut vietiin Lawrence Livermoren säteilylaboratorioihin, jossa he rakentavat ydinpommeja, kun minut vietiin Amerikan merivoimien pinta-asekeskukseen, ja kun tohtori Wernher von Braun  vei minut NASAan salaiseen sijaintipaikkaan ja menin jäähdytettyyn huoneeseen, niin kaikki tuo tavallaan napsahti takaisin mieleeni. Sanoin, että ”kyllä, tuo ensimmäinen kohtaaminen oli todennäköisesti luonteeltaan muukalaiskohtaaminen, alienkohtaaminen. Tuo on kaikki mitä voin kertoa.

Arvelen, että en tule koskaan tosiasiassa tietämään totuutta siitä, että oliko tuossa kohtaamisessa maagisessa arabialaisessa puistossa kyseessä minuun yhteyttä ottaneet muukalaiset, minä en tiedä. [Linkki Wikipedia: Lawrence Livermore National Laboratory, ”Lawrence Livermoren kansallinen laboratorio”] [Linkki Wikipedia: Naval Surface Warfare Center, ”Merivoimien / laivaston pintasodankäynnin keskus”] [Linkki Wikipedia: Wernher von Braun] [Linkki Wikipedia: NASA]                    

Astronautti Edgar Mitchellin kokemuksia Kuussa

Haastattelija (Ross Coulthart): Sinä viittasit jo toiseen merkittävään tapahtumaan urallasi, joka sivuaa ufoja. Edgar Mitchell on vahvistanut suuren osan kertomuksesta yksityisesti ystävälleni. Edgar, Apollo 14 –kuumoduulin lentäjä, astronautti, ei halunnut sanoa eläessään julkisesti, että hänellä oli lopulliset todisteet muukalaiselämästä, mutta hän uskoutui yksityisesti ystäville. Hän tiesi, hänellä oli kokemuksia Kuussa, hän tiesi että heitä tarkkailtiin. Hän kertoi ystävälleni sinisistä valoista, jotka olivat selvästi jonkinlaisia rakenteellisia aluksia, ne seurasivat astronautteja heidän kuumatkansa aikana.

Wernher von Braun ja avaruusolentojen ruumiit

Haastattelija (Ros Coulthart): Mutta Edgar Mitchell puhui ihmisille yksityisesti myös jostain mikä tapahtui uskoakseni Goddardin avaruuskeskuksessa Wernher von Braunin kanssa, Amerikan avaruusohjelman isän kanssa, joka on entinen natsi. Voisitko kertoa mitä tapahtui sinun ja tohtori Wernher von Braunin välillä? [Linkki Wikipedia: Goddardin avaruuskeskus] [Linkki Wikipedia: Natsi-Saksa]

Uri Geller: Okei, ensinnäkin, se mitä Edgar Mitchell kuvaili Kuusta, on pikkujuttu. Kyllä, heitä seurattiin. Mutta iso asia on se minkä Edgar sanoi avoimesti: UFO, alus, putosi planeetta Maahan, he vetivät sieltä ulos avaruusolentojen ruumiita. Ja nuo ovat ne mitä Wernher von Braun halusi minulle näyttää. Tässä on valokuva Wernher von Braunista ja minusta, hän on viemässä minua limusiiniinsa, ajoimme valtavaan betonirakennukseen.

”Olin shokissa, mutta…”

Uri Geller: Palaan taaksepäin. Edgar Mitchell soitti minulle eräänä päivänä ja sanoi: ”Uri, on erittäin tärkeä tohtori, joka haluaa tavata sinut. Sanoin, että ”sopii”. Hän kertoi hänen olevan NASAn tiedemies. Kysyin, että ”kuka hän on?” Hän sanoi minulle, että ”tohtori Wernher von Braun”. Minä sanoin, että ”mitä ?!? Tohtori Wernher von Braun haluaa tavata minut? Tohtori Wernher von Braun oli natsi!” Minulla on täällä museossani valokuvia, hän on gestapon upseerien joukossa. [Linkki Wikipedia: Gestapo] Olin shokissa kun Edgar Mitchell sanoi tuon minulle, mutta en voinut vastustaa, en mitenkään. Natsit olivat murhanneet puolet perheestäni, joten mielessäni oli ristiriita.

Wernher von Braunin toimistossa NASAn tukikohdassa

Uri Geller: Sanoin Edgarille, että ”vie minut sinne”. Pääsimme NASAn tukikohtaan. Olin muuten tuohon aikaan töissä CIA:lle. CIA antoi minulle pienen saksalaisen Minox-kameran, koska vakoilin CIA:lle Meksikossa. Se kamera roikkuu myös täällä museoni seinällä. Olin hyvin läheinen Meksikon presidentin kanssa ja CIA antoi minulle joitakin tehtäviä tehtäväksi Meksikossa. Otin tuon pienen kameran mukaani ja annoin sen langolleni. Sanoin, että ”Shippy, kun menemme von Braunin toimistoon, niin sinun on pakko napata valokuva, koska kukaan ei tule uskomaan minua.” Menimme Wernher von Braunin toimistoon, Mitchell oli kanssani, Shippy oli kanssani, kanssamme oli myös CIA:n mies.  

Pieni metallinpala, pala ufoa

Uri Geller: Wernher von Braun veti ensimmäiseksi taskustaan pienen metallinpalan. Shippy napsautti sitä. Wernher pyysy minua koskettamaan sitä metallia ja kertomaan hänelle mitä tunnen sen olevan, joten laitoin sormeni metallinpalalle ja sanoin hänelle: ”Wernher, tämä ei ole täältä.” Hän vastasi: ”Olet oikeassa, tämä on pala ufoa.”

Suuri metallinpala, pala ufoa

Uri Geller: Sitten hän sanoi minulle, että ”tule mukaani”. Hän vei minut yksityistoimistoonsa. Toimistossa oli kassakaappi. Hän avasi kassakaapin ja sen sisällä oli suurempi metallinpala, ehkä 12 tuumaa [30,48 cm]. Hän piteli sitä kädessään ja sanoi ja sanoi minulle: ”Uri, laita kätesi metallin päälle, kerro mitä tunnet nyt.” Joten laitoin kämmeneni metallinpalalle ja kerroin hänelle välittömästi: ”Wernher, tämä on ufosta.” Hän sanoi: ”Olet oikeassa.”    

Betonirakennukseen

Uri Geller: Hän vei minut parkkipaikalle ja tässä on se valokuva. [Sama edellä esitelty valokuva.] Hän laittoi minut limusiiniin ja sanoi: ”Istu viereeni.” [Linkki Wikipedia: Limusiini] Istuin hänen viereensä ja hän antoi kuljettajalle ohjeen ajaa. Me ajoimme tukikohdan keskustaan, saavuimme betonirakennukselle. Rakennuksessa ei lukenut mitään, oven vieressä seisoi sotilas. Hän avasi oven ja Wernher sanoi minulle, että ”seuraa minua”. Menimme kolme kerrosta alas, kolme tai neljä kerrosta, rakennuksen syvyyksiin.

Haastattelija: Oliko siellä vain sinä?

Uri Geller: Vain minä ja Wernher von Braun. Sen kolmannen tai neljännen kerroksen käytävällä oli seinällä koukkuja ja koukuissa roikkui oransseja etelämannertakkeja, tiedäthän ne lämpimät takit joita pidetään etelänapamantereella. Ne olivat kaikki oransseja, mutta kaikissa oli NASAn logo. Hän sanoi: ”Pue yksi päällesi.” Hän puki yhden päälleen.

Avaruusolentojen ruumiita

Uri Geller: En tiennyt mitä helvettiä oli meneillään. Sitten käännyimme kulmauksesta ja saavuimme valtavalle metalliovelle. Hän avasi sen oven ja näin valtavan jääkaapin, se oli kylmä. Kävelin siihen kylmätilaan ja Ross, kuuntele. Minä en ole todellakaan idiootti, eikä minua oltu todellakaan hypnotisoitu, näin omin silmin avaruusolentojen ruumiita, jotkut niistä olivat silpoutuneita, ne olivat kaikki lasiputkissa. Minä olin järkyttynyt, shokissa, olin tyrmätty, jähmetyin. Yhtäkkiä kaikki valkeni minulle siinä jäähdytetyssä huoneessa, että tämä kaikki on totta. Kaikki mihin olin uskonut, oli kaikki totta.   

Kuvaus ruumiista

Haastattelija: Voitko kuvailla niitä ruumiita minulle?   

Uri Geller: Hyvin samankaltaisia kuin ne muukalaishahmot joita olemme tottuneet näkemään, harmaat. [Linkki Wikipedia: Grey alien, ”harmaa muukalainen, harmaa avaruusolento”] Useimmat niistä olivat ruhjoutuneita, näytti kuin ne olisi vedetty voimalla ulos aluksesta tai vain, en tiedä, löydetty hajallaan ympäri ufoa. Se oli tajunnanräjäyttävää, tarkoitan…

Mistä olennot tulivat?

Haastattelija: Mitä Wernher kertoi siitä mistä nuo olennot tulivat?

Uri Geller: Hän ei kertonut, hän ei kertonut. Me palasimme toimistoon. Edgar Mitchell oli siellä. Wernher antoi minulle lahjan, hän antoi minulle kameran, se on täällä [museossani], se on saksalainen kamera. Hän sanoi: ”Uri, saat tämän lahjaksi.” Minä otin sen, halusin jotain mikä oli kuulunut Wernher von Braunille. Juttu päättyi noin, mutta se tapahtui, ymmärrätkö?

Haastattelija: Kyllä.

50 vuotta salaisuuden päällä istuneet amerikkalaiset

Uri Geller: Ross, minä olen ällistynyt, tämä tapahtui 50 vuotta sitten, 50 vuotta sitten!!! Ja amerikkalaiset istuvat yhä tämän salaisuuden päällä! Tämä on iso juttu!               

Haastattelija: Minä haastattelin vain muutama päivä sitten ennen tätä keskusteluamme entistä Pentagonin ufotutkija Luis Elizondoa. Hän tuli julkisuuteen NewsNation haastattelussani, jossa hän puhui siitä tosiasiasta, että vuoden 1947 Roswell-maahansyöksy oli ufon maahansyöksy. Hän kuvaili, että ruumiita otettiin talteen, aluksesta otettiin talteen avaruusolentojen ruumiita. [Linkki Wikipedia: Luis Elizondo] [Linkki: Luis Elizondo] [Linkki Wikipedia: Pentagon]

Uri Geller: Siinä sitä mennään…

Nimiä: June Crain ja Carol Rosin

Uri Geller: Ross, minäpä otan tämän paperin, koska tässä on muutamia nimiä. En tiedä onko nimi June Crane tuttu, oletko kuullut koskaan June Crainista?

Haastattelija: Kyllä olen, hän oli sihteeri joka todisti oletetusti melko paljoa, en halua johdatella sinua… [Nettihakusana: June Crain, Wernher von Braun]

Uri Geller: Kyllä, koska hän oli Wernher von Braunin sihteeri. Hän piteli samaa metallia kuin minäkin. Sitten oli Carol Rosin, hän oli puhenainen.

Haastattelija: Kyllä, olen tavannut Carolin. Tapasin hänet vuonna 2021 ja Carol kertoi minulle, että Wernher varoitti häntä, että yksi asioista joita tultaisiin käyttämään, oli se väite että muukalaiset ovat uhka ja meidän on siitä syystä militarisoitava vastatoimemme tuohon muukalaisuhkaan. Tohtori Wernher von Braun kertoi Carol Rosinille, että meidän tulisi olla hyvin skeptisiä suhteessa tuollaiseen väitteeseen. Puhuiko hän sinulle koskaan tuosta? [Linkki Wikipedia: Militarismi] [Linkki Wikipedia: Sotateollinen kompleksi]

Uri Geller: Mitchell puhui minulle tuosta.

Huippusalaisuuden päällä istuva valtiojohto

Uri Geller: Ensinnäkin, minun mielessäni ei ole epäilystäkään siitä että avaruusolennot vierailevat luonamme nyt, tai ovat ehkä jopa joukossamme. He ovat rauhanomaisia, koska jos he olisivat vihamielisiä, jos he haluaisivat tuhota meidät, meidän planeettamme, niin meidät olisi tuhottu jo kauan aikaa sitten. Nämä alukset matkaavat nopeuksilla, joista meillä ei ole mitään käsitystä. Heidän teknologiansa on paljon, paljon, paljon edellä meitä. Heillä on luultavasti aseita, meidät olisi pyyhkäisty pois planeetalta kauan aikaa sitten.

Me tiedämme heidän teknologiastaan hyvin vähän, mutta me yritämme aseellistaa sen teknologian, jonka vedimme ulos pudonneesta aluksesta. Ehkä Amerikan valtionjohto istuu yhä tämän huippusalaisuuden päällä, ei näytä ruumiita, koska he yrittävät yhä rakentaa jonkin tyyppistä teknologista tietotaitoa käytettäväksi heidän omissa sotilaallisissa tarkoituksissaan, joka siis tulee muukalaisrodulta. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus)]

Miksi?

Haastattelija: Miksi Wernher von Braun paljastaisi sinulle Yhdysvaltain valtionjohdon suurimman salaisuuden?

Uri Geller: Se on suurin salaisuus Maassa, suurin salaisuus maailmankaikkeudessa. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (kaikki tieteikin tietävät, paitsi Maan ihmiset)] Minulla on teoria. Hän oli natsi. Ehkä hän ei ollut ensimmäinen henkilö murhaamassa juutalaisia, mutta hän tiesi siitä, hän näki sen omin silmin. Ehkä hän tunsi syyllisyyttä siitä mitä kolmannessa valtakunnassa tapahtui ja siitä mitä Hitler teki juutalaisille. Ehkä von Braun sanoi Mitchellille, että hän haluaa tavata Uri Gellerin, koska minä olen israelilainen, koska minä olen juutalainen, koska minä tulen pyhästä maasta. Hän halusi antaa minulle jotain takaisin, koska hänellä oli näitä syyllisyydentunteita. Minulla ei ole muita vastauksia, minä en tiedä. [Linkki Wikipedia: Natsi-Saksa (Kolmas valtakunta)] [Linkki Wikipedia: Adolf Hitler]

Ruumiit ovat yhä jossakin, ahaa, Uri Geller!

Uri Geller: Yhden asian tiedän varmaksi, ruumiit ovat yhä jossakin, ehkä ne on siirretty Goddardista jonnekin toisiin salaisiin paikkoihin, mutta ruumiit ovat siellä, ja jonakin päivänä ne tullaan paljastamaan, siitä ei ole epäilystäkään. Minä olen silloin ehkä kuollut ja poissa, mutta he tulevat sanomaan: AHAA, URI GELLER! Muistatteko Uri Gellerin? Hän näki nuo ruumiit. 

Aluksen päärunko

Haastattelija: Tekikö Wernher von Braun mitään tunnustuksia sinulle siitä että he ovat ottaneet talteen kiinteän aluksen, ehjän ei-ihmisaluksen?

Uri Geller: No, hän näytti minulle, minulla on täällä [museossani] valokuvia hänen minulle näyttämistään esineistä, joiden sanottiin tulleen ufosta. He olivat kiinteitä, konkreettisia, minä kosketin niitä. Se alus aivan varmasti putosi, minä en tiedä mitä aluksen päärungolle tapahtui, mutta se on varastoituna jonnekin, tietysti se on varastoituna jonnekin.

”En voi vastata tuohon”

Haastattelija: Voinko kysyä tätä? Edgar Mitchell kertoi ystävälleni, että se laitos jonne teidät vietiin, oli Goddardin avaruuskeskuksessa Washington DC:n eteläpuolella. [Linkki Wikipedia: Washington DC] Tuollako te olitte?

Uri Geller: Minä en voi vastata tuohon.

Israelin avaruusturvallisuuden johtaja Haim Eshed

Haastattelija: On erittäin kuuluisa entinen Israelin avaruusohjelman johtaja nimeltä Haim Eshed. Oletko tavannut koskaan Haim Eshediä?

Uri Geller: En voi puhua tuosta, mutta yhden asian voin kertoa, Haim Eshed ei ole typerys, hän on erittäin älykäs mies. Sinä tiedät mitä hän teki. Hän oli Israelin avaruusturvallisuuden johtaja ja se on iso juttu. Tuossa asemassa olevan on käytävä läpi kaikki. Se mitä Haim kirjassaan kirjoitti, on minun mielestäni täysin totta. Tuon enempää en voi kertoa. Amerikan valtiojohdossa on tiettyjä avainhenkilöitä, jotka tietävät tästä. Ja Israelin avainhenkilöt tietenkin tietävät siitä. [Linkki: Israelin entinen avaruusturvallisuuspäällikkö Haim Eshed väittää, että muukalaisia on olemassa ja Trump tietää sen] [Linkki Wikipedia: Donald Trump}

Erikoislaatuinen hepreankielinen haastattelu

Haastattelija: Niille katselijoillemme, jotka eivät saata tietää mistä on kysymys. Israelin avaruusohjelman isä Haim Eshed antoi muutama vuosi sitten erikoislaatuisen haastattelun hepreankieliselle sanomalehdelle. Hän on kadonnut tuon jälkeen näkyvistä, mutta hän tunnusti tuossa haastattelussa, että Amerikan valtiojohto oli perehdyttänyt hänet vanhaan ohjelmaan ei-ihmisälystä, muukalaisista, ja että hän tiesi Israelin hallinnon ja Amerikan hallinnon välisestä ei-ihmisälyihin liittyvästä yhteistyöstä. Hän periaatteessa tunnusti, että aluksia on otettu talteen, salainen ohjelma oli. Hän meni jopa lisäyksityiskohtiin oletetusta salaisesta avaruusohjelmasta. Uri, mitä sanottavaa sinulla on tuosta?

Uri Geller: Minä en voi todellakaan selittää tuota tarkemmin, yksinkertaisesti siksi että tiedän liian paljon, enkä halua ylittää punaista viivaa.

Verisen rehellinen presidentti

Haastattelija: Voinko kysyä tätä? Miksi ajattelet salailua olevan niin paljon? Eikö meillä ihmisolentoina ole oikeus tietää, että ei-ihmisälyt kytkeytyvät tähän planeettaan ja että me olemme ottaneet talteen jonkin verran heidän teknologiaansa? Miksi tämä salataan? Miksi emme saa tietää vähintään sen, että näitä ei-ihmisälyjä on? Miksi presidentti ei vain voi olla kansalaisille verisen rehellinen ja kertoa sen minkä hän tietää?

Uri Geller: Se ei riipu presidentistä, se riippuu Amerikan asevoimista, tässä puhutaan NSA:sta ja CIA:sta. [Linkki Wikipedia: NSA] [Linkki Wikipedia: CIA] On syitä, syitä on.

Ydinohjuksia, ydinpommeja, ydinaseita

Uri Geller: Ross, tajuatko sinä että samalla kun istumme tässä, niin tuhansia ydinohjuksia on suunnattu kohti Amerikkaa, suunnattu kohti Venäjää, suunnattu kohti Israelia. Tuhannet ydinpommit liikkuvat ympäri planeettaa lentokoneissa, jotka lentävät juuri nyt. Juuri nyt tässä puhuessamme on lentokoneita joissa on ydinpommeja, sukellusveneissä on ydinaseita. Ympäri Venäjää liikkuu junia, joissa on ydinpommeja, ydinohjuksia, jotka ovat valmiina laukaistaviksi. Kerron tämän verran: On muukalaistilanteeseen kytkeytyvä syy. Se miksi emme tule asian kanssa esiin, liittyy maailmanlaajuiseen turvallisuuteen. Ross, jos yksikin ohjus laukaistaan, niin se on loppu, se on kolmas maailmansota, se on meidän loppumme. On olemassa kytkös tuohon.

Ydinsota

Haastattelija: Minä olisin ajatellut, että jos kansakunnat olisivat rehellisempiä toisilleen siitä tosiasiasta, että näitä ei-ihmisälyjä viuhahtelee ympäriinsä valoa nopeammilla aluksilla tai varmasti aluksilla jotka pystyvät tekemään mitä meidän teknologiamme ei pysty…  Minä olisin ajatellut että paras tapa purkaa ristiriidat ja välttää ydinsota, olisi antaa muiden tietää näiden olentojen olemassaolosta, että tuolla on näitä aluksia, jotka saattaisivat tulla tahattomasti havaituiksi tutkajärjestelmillä ja tulla sekoitetuiksi vihollisen hyökkäykseksi.  

Uri Geller: Ross, minä lopetan tämän ällistyttävän uutishaastattelun kanssasi siihen, että jos minä olisin Amerikan presidentti, Kiinan puhemies tai Putin Venäjällä, niin minä aivan varmasti pyrkisin kohti tämän informaation julkaisemista, MUTTA… Ross, Ross, on tiettyjä asioita joista minä en voi puhua. Teidän juuri nyt tätä katselevien ihmisten on käytettävä omaa mielikuvitustanne siihen että miksi tämä on yhä salaisuus, siihen on syy. Toivottavasti pian jonakin päivänä se tiedetään. Mutta Ross, kuuntele, oli ilo puhua kanssasi.

Viimeinen kysymys, ydinaseen laukaisumekanismin manipulointi

Haastattelija: Okei… voinko… Saanko yhden viimeisen kysymyksen?

Uri Geller: Toki.

Haastattelija: CIA vei sinut Lawrence Livermoren laboratorioihin. [Linkki Wikipedia: Lawrence Livermore National Laboratory, ”Lawrence Livermoren kansallinen laboratorio]

Uri Geller: [nyökyttelee]

Haastattelija: Tämä liittyi ydinvoimaan / ydinaseisiin.

Uri Geller: [nyökyttelee]

Haastattelija: Sinut kutsuttiin käyttämään mieltäsi, että nähtäisiin olisiko ydinaseen laukaisumekanismia mahdollista manipuloida. Tuo kuulostaa minusta täysin pähkähullulta idealta. Uri, kerro mitä tapahtui.

Uri Geller: Se ei ole lainkaan pähkähullu idea.

Pimahtavat googlettajat

Uri Geller: Minäpä kerron sinulle jotain vielä uskomattomampaa. NSA, kansallinen turvallisuusvirasto… Kun MI5 ja MI6 olivat osallisia minun testaukseeni Lontoossa, niin minä onnistuin dematerialisoimaan pikkuruisen esineen pisteestä A pisteeseen B. Piste B oli toisessa huoneessa seinän takana. He veivät tuon informaation NSA:lle. NSA tajusi, että jos minä pystyn tekemään tuon, niin he voisivat todennäköisesti kouluttaa muutamia psyykikkoja pyyhkimään pois venäläisen kaupungin, siis Venäläisen kaupungin!!! Tämä ei ole tieteisfiktiota. Jos te googletatte tämän, niin te tulette pimahtamaan, tämä on täysin totta. He kouluttivat minun kaltaisiani ihmisiä pyyhkimään pois kaupunkeja pois planeetalta.

Kun minä tein tiettyjä asioita…

Uri Geller: Palataan Lawrence Livermoren säteilylaboratorioihin. Minä uskon, että siellä oli muukalaiskohtaaminen, muukalaisten väliintulo. Kun minä tein tiettyjä asioita, niin tieteilijät eivät pimahtaneet, he hallusinoivat. Ross, tässä ei puhuta yhdestä ihmisestä, muutamat tieteilijät hallusinoivat. Mikä sai heidät hallusinoimaan? [Linkki Wikipedia: Hallusinaatio] Siinä laboratoriossa tapahtui jotain mikä oli yli minun ymmärrykseni, yhä tänäkin päivänä. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (IS-BE:n olemus)]

Haastattelija: Mitä he näkivät?

Uri Geller: He näkivät lintuja… Se oli uskomatonta…   

Šalom, ruudikas journalisti

Haastattelija: Kiitokset erittäin paljon ajastasi.

Uri Geller: Ross, kiitos. Jatka upeana ruudikkaana journalistina olemista, olet todella loistava.

Haastattelija: Kiitos, kaikkea hyvää.

Uri Geller: Šalom, hei. [Linkki Wikipedia: Šalom]

Ydinasepatterin komentaja everstiluutnantti John Blitch: NHI, ufot, abduktio-ilmiö

Linkit käännettyihin haastatteluihin: LINKKI 1 (59:44 – 2:14:56), LINKKI 2. Käännös on tiivistelmä ja yhdistelmä.

CV, Persing II, erikoisjoukot, Delta Force, DARPA…

Haastattelija (Ross Coulthart): [Linkki Wikipedia: Ross Coulthart] Tänään on haastattelussa everstiluutnantti John Blitch. Eversti Blitchillä on erittäin vakuuttava CV. Hän on entinen Pershing II -ydinohjuspatterin komentaja, erikoisjoukkojen erillisosaston komentaja. Hän oli joukkueenjohtajana Combat Applications Groupissa (CAG), joka tunnetaan myös nimellä Delta Force, yhtenä Yhdysvaltain asevoimien eliittiyksiköistä. On erittäin vaikeaa saada ketään Delta Force –taustalla varustettua puhumaan julkisesti, sellaista joka on halukas astumaan esiin kuten eversti Blitch. John on ollut myös ohjelmapäällikkönä DARPAssa kehittämässä asiantuntemusta tekoälyssä, taktisessa liikuteltavassa robotiikassa ja myös yksittäisen sotataistelijan edistyksellisissä naamiointijärjestelmissä. Hänellä on kandidaatin tutkinto ympäristötekniikassa, maisterintutkinto matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä ja toinen maisterintutkinto ja tohtorinarvo kognitiivisessa psykologiassa. Tässä ei ole kyseessä vain jokin tavallinen rintamasotilas.

Haastattelija: Hän palveli myös vierailevana professorina Yhdysvaltain ilmavoimien akatemiassa, kuin myös konsulttina Valkoisen talon tieteen ja teknologian linjausten toimistossa, NASAssa ja muissa virastoissa. [Linkki Wikipedia: Ansioluettelo (CV)] [Linkki Wikipedia: Environmental engineering (ympäristötekniikka)] [Linkki Wikipedia: Tietojenkäsittelytiede] [Linkki Wikipedia: Kognitiivinen psykologia] [Linkki Wikipedia: Tohtori] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain ilmavoimien akatemia] [Linkki Wikipedia: Valkoinen talo] [Linkki Wikipedia: NASA]

Abduktio-ilmiö, NHI

Haastattelija: Ja kuten tulette kuulemaan tässä tämän päivän haastattelussa, häneltä on tulossa myös kirja abduktio-ilmiöstä. Hän kertoo siinä omista kohtaamisistaan ei-ihmisälyjen, NHI:n, kanssa. Tässä on eversti John Blitch. [Linkki Wikipedia: Ufosieppaus (abduktio)] [Linkki Wikipedia: Non-human intelligence (NHI), ”ei-ihmisäly]

Maavoimien ydinaseet

Haastattelija: Eversti John Blitch, on kunnia puhua kanssasi.

John Blitch: Kiitos, on kunnia olla tässä kanssasi.

Haastattelija: Kerro hieman kuka olet. Mikä on taustasi?

John Blitch: Pähkinänkuoressa: käännyin maavoimien ydinaseista panttivankien pelastamisessa toimineeksi vihreäksi baretiksi, edelleen robottinörtiksi ja edelleen kognitiiviseksi psykologiksi. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain maavoimat] [Linkki Wikipedia: Ydinase]

Haastattelija: Olit yhdessä vaiheessa aivan Amerikan erikoisoperaatioiden ihmisten eliitin huipulla.

John Blitch: No, minä olin osa sitä yksikköä, palvelin siellä noin kolme ka puoli vuotta.

Ufot

Haastattelija: Puhuiko kukaan koskaan ufoista aikanasi asevoimissa?

John Blitch: Ei. Ei. Minulla ei ole ollut koskaan mitään ”virallisia” keskusteluja ufoista tai maapallon ulkopuolisista tai ulottuvuuksien välisistä tai mistään.

Haastattelija: Ajattelitko sinä sitä koskaan?

John Blitch: Kaiken aikaa.

2018

Haastattelija: Miksi noin? Kerro yleisölle miksi? Mitä sinulle tapahtui?

John Blitch: Useita sellaisia erittäin syvällisiä tunteellisia hirvittäviä, joita pidin siihen aikaan unina. Pidin niitä yhä unina aina vuoteen 2018 saakka. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (2018)] Oli useita tapahtumia, jotka vakuuttivat minut muusta. En pystynyt laskemaan niitä tieteellisesti unimaisemaan.

Pelkoa halvaukseen asti

Haastattelija: Mitä tapahtui?

John Blitch: Lapsena uneni olivat pelottavia, yli normaalin pelon. Minua on ammuttu, hakattu, minulla on ollut lukuisia hätätilannereaktioita, erittäin syvästi traumaattisia toimia. Olen vetänyt ihmisiä ulos raunioista.

Haastattelija: Sinä olit ground zerolla, eikö? [Linkki Wikipedia: Ground zero]

John Blitch: Kyllä, olin ground zerolla. Olin kahdessa paikassa ground zerolla, Oklahoma Cityn pommi-iskussa ja World Trade Centerissä 911-päivänä, itse asiassa sinä iltana. Minulla on ollut paljon traumaa ja syytä pelätä, mutta nämä muut kokemukset olivat pelottavia halvauspisteeseen asti. Minä en pysty kumoamaan ja prosessoimaan niitä kuten muita traumaattisia kokemuksia. [Linkki Wikipedia: Halvaus]

Mitä nuo traumaattiset tapahtumat olivat?

Haastattelija: Onko sinulle OK puhua siitä mitä näit?

John Blitch: On. Joskus kun puhun näistä kiistattomista kokemuksista, saan kylmän tunteen pitkin selkärankaa ja iho menee klassisesti kananlihalle. Tuo ilmaisee kauhua, verrattuna vain pelkoon. Useilla kollegoillani on sama.

Haastattelija: Mitä sinulle tapahtui? Mitä nuo traumaattiset tapahtumat olivat?

John Blitch: Niitä oli moninaisesti lapsuudessa, mutta minä tyrmäsin ne lapsena, tieteellisenä skeptikkona.

”Olentoja”

Haastattelija: Mitä sinä lapsena näit? Mitä arvelet tapahtuneen?

John Blitch: Minä näin makuuhuoneeni ikkunan läpi minua valtavan kokoisilla tummilla silmillä tuijottavia olentoja. Tässä sitä mennään… Se pelästytti minut todella, se oli halvauspisteeseen saakka pelottavaa.

Haastattelija: Sinä sanoit itsellesi lapsena, että se oli jonkinlainen uni?

John Blitch: En vain minä, kerroin siitä vanhemmilleni, huusin. Kerran palasin sellaiseen tilaan, että pystyin huutamaan. Kognitiivinen psykologia on hyvin selvä käyttämistämme käytösmekanismeista silloin kun pelkäämme. Monilla meistä on halvaus silloin kun olemme siinä kauhumoodissa, sinä halvaannut siihen pisteeseen asti että avaat suun ja yrität huutaa, mutta et pysty. Se oli tuollaista.

Rauhoittelevat vanhemmat

John Blitch: Heti kun tuo halvaus poistui, huusin helvetisti ja vanhempani tulivat juosten paikalle. He yrittivät rauhoittaa minut, sekä isä että äiti. Isäni oli ilmakehä- ja avaruusfyysikko. Minä en juurikaan ottanut vastaan sitä mitä hän minulle sanoi, että sellaisia asioita kuin hirviöitä, pieniä suurisilmäisiä avaruusmiehiä, muurahaisihmisiä, ei ole. Hän yritti vain rauhoittaa minua, melko lailla samoin kuin minä väitän meidän valtiovaltamme tekevän meille tässä aihepiirissä.

Ei-ihmisentiteettejä, tieto, ei uskomus

Haastattelija: Uskotko sinä, että ei-ihmisälyt vierailevat luonamme tällä planeetalla?

John Blitch: Uskomuksen ja tiedon välillä on suuri ero. Minä sanon, että minä TIEDÄN että minun luonani vieraili ei-ihmisentiteettejä. Minä tiedän tuon tosiasiana.

Haastattelija: Lapsuudesta?

John Blitch: Ei. Uskon jälkikäteen tarkasteltuna noiden lapsuuden tapausten olleen luonteeltaan samaa, mutta minulla on kolme sellaista joita pidän kiistattomina kokemuksina.

Mikä vakuutti kiistattomasti?

Haastattelija: Mikä vakuutti sinut kiistattomasti siitä, että erityisesti sinuun on kytkeytynyt ei-ihmisäly?

John Blitch: Okei. Numero 1: Unet eivät aiheuta mustelmia. Minulla oli. Minä heräsin hirvittävän yön jälkeen. Vuoteeseen menemistäni edelsivät jotkin erittäin mysteerimäiset olosuhteet. Minä heräsin niin että minulla oli kolme tummaa mustelmaa oikean hauislihakseni sisäpuolella. Ei vasemmassa, vain oikeassa. Sitten oli yksi mustelma tässä [olkapään alapuolella ylhäällä]. Ainoa keino miten osaan kuvitella noiden mustelmien ilmaantuneen, on tällainen ote [kädellä].

Haastattelija: Kolmisorminen käsi?

John Blitch: Neljä sormea, koska yksi oli kääntöpuolella.

Haastattelija: Uskotko tulleesi abduktoiduksi?

John Blitch: Tuo kokemus johtaa minut uskomaan niin. Kyllä, ehdottomasti. Minä en selvästikään halunnut lähteä, jos jokin, joku, tai ei-ihmisentiteetti, minä arvelen sen olleen biologinen robotti, mutta… Minä en halunnut mennä sinne minne se halusi minun menevän. Tuo on teknisesti ottaen abduktion määritelmä, eikö?

Erikoisaktiviteetteja

Haastattelija: Sinulla ei ollut koskaan mitään altistusta UAPeille operaatioidesi aikana sotilaana?

John Blitch: Ei, ei koskaan. Olen ollut useissa erikoisaktiviteeteissa tai erikoispääsyohjelmissa. Yhdelläkään niistä ei ollut mitään tekemistä ufojen, alieneiden tai minkään sellaisen kanssa. [Linkki Wikipedia: Special access program (SAP), ”erikoispääsyohjelma”]

Haastattelija: Miksi ei-ihmisäly, muukalaisolento, hiiviskelisi yöllä sinun makuuhuoneeseesi silloin kun olit pikkupoika?

John Blitch: Joo… Minusta kyse on luonnollisesta uteliaisuudesta joka kaikilla olennoilla on. Minä uskon että vähintään yksi tai kaksi lajia, siis minun näkökulmastani, vierailee luonamme. Minä tunnen olevani labrarotta, aivan samalla tavoin kuin monet muutkin abduktoidut, meitä tyrkitään, tökitään ja tehdään kokeita osana tieteellistä tutkintaa.

Ydinaseet ja TSSCI

Haastattelija: Sinulla on ollut joskus huippusalainen SCI-turvaluokitus? [Linkki Wikipedia: Sensitive compartmented information (SCI), ”arkaluonteinen osastoitu informaatio”]

John Blitch: Minulla oli paljon ennen tuohon maailmaan menoa TSSCI [Top Secret Sensitive Compartmented Information] ja läjä muita turvaluokituksia ydinaseiden toimitusupseerina. [Linkki Wikipedia: Luettelo Yhdysvaltojen turvaluokitustermeistä (englanniksi)] (List of U.S. security clearance terms)]

Haastattelija: Sinulle annettiin tehtäväksi ydinaseiden vartiointi ja tarvittaessa niiden käyttöönotto.

John Blitch: Ei vain niiden vartiointi, minä olin Pershing II –ohjuspatterin komentaja. [Linkki Wikipedia: Pershing II]

PRP

Haastattelija: Sinun täytyi olla emotionaalisesti stabiili?

John Blitch: Kyllä. Se vahvistettiin henkilöstön luotettavuusohjelmalla, PRP:llä. [Linkki Wikipedia: Personnel Reliability Program (PRP), ”henkilöstön luotettavuusohjelma] Kaikkia meistä tutkittiin tarkasti, tarkemmin kuin joitakin muita UAP-todistajia. Minä kunnioitan suuresti David Fravoria, Alex Dietrichiä ja Ryan Gravesia siitä kaikesta uskottavuudesta ja luotettavuudesta mikä heillä on sen 15 – 30 miljoonan dollarin suihkuhävittäjän lentämiseen, mutta tilanne on erilainen silloin jos pystyt aloittamaan kolmannen maailmansodan. F-18 hävittäjä ei pysty aloittaan kolmatta maailmansotaa, ellei se laukaise ydinasetta, minun kaverini pystyivät aloittamaan kolmannen maailmansodan.

Haastattelija: John Blitch oli siis erityisen vakaa henkilö ollakseen ydinohjuspatterin johdossa?

John Blitch: Tuota olisi ehkä hyvä kysyä tyttäriltäni tai vaimoltani, mutta minä en tuota sano, Yhdysvaltain maavoimat sanoo tuon, koska he pitivät minut siinä luottamustehtävässä. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain maavoimat]

Kohtaamisia ei-ihmisolentojen kanssa

Haastattelija: Sinä kuitenkin sanot, että sinulla oli kohtaamisia ei-ihmisolentojen kanssa?

John Blitch: En vain minä, neljä muutakin PRP-kvalifioitua abduktoitua sotilasta on puhunut julkisesti: Terry Lovelace, Mario Woods, Jeff Goodrich ja Bob Jacobs. Ja tietysti Robert Hastings, joka on tutkinut kaikkea tätä, hän oli itse abduktoitu.

Ydinaseet, muna vai kana?

Haastattelija: Sinun osallisuudellasi ydinaseisiin ja kohtaamisillasi näiden olentojen kanssa on ilmiselvästi keskinäinen korrelaatio, mutta ajatteletko olevan syy-seuraussuhde? Siis että se tosiasia, että olit osallinen ydinaseisiin noin läheisesti, aiheutti sen että he kiinnostuivat?

John Blitch: Muna vai kana? Siepattiinko meidät läheisyytemme takia ydinteollisuuteen? Minulla on toinenkin taso, koska minä synnyin ydinreaktorin vieressä, maavoimien ensimmäisen koeydinreaktorin vieressä Idaho Fallsissa Idahossa. Minä synnyin siellä. Minun on pakko ihmetellä tuota. [Linkki Wikipedia: Idaho Falls] [Nettihakusana: Idaho Falls nuclear reactor]

Jääkarhujen ”abduktointi”

John Blitch: Sen minä tiedän meidän omasta tieteestämme, käyttäytymistieteestämme ja biologisesta tieteestämme, että me vangitsisimme arktisella alueella jääkarhuja, me ”abduktoisimme” jääkarhuja, tekisimme samoin kuin he tuolla ylhäällä tekevät meille. Me kaapisimme niiden rasvaa, ottaisimme kudosnäytteitä, prosessoisimme sitä kudosta analysoidaksemme laukaisiko paha Venäjän imperiumi 20 kilotonnin, 50 kilotonnin vai megatonnin ydinaseita. On todella tärkeää analysoida mikä noiden aseiden saanto oli, mutta myös se mikä oli imeytyminen koko kasvillisuuteen ja tuon kasvillisuuden bioakkumulaatio eläimiin. [Linkki Tieteen termipankki: Bioakkumulaatio] Joten, miksi he eivät tekisi tuota meille? Se on täysin järkevää, sen logiikka on kiistaton. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (millaista ympäristötuhoa aiheutui, biologisen elämän suojelu)]

”Miksi te sitten laitoitte minut vastaamaan ydinaseista?”

Haastattelija: Monet tätä katsovat ihmiset tulevat sanomaan, että ”tuo on mielipuolista”. Sinä sanot, että sinut on abduktoitu ja sinä olet vastuussa ydinaseista.

John Blitch: Jos minä olen hullu, niin miksi te sitten laitoitte minut vastaamaan ydinaseista? Miksi te annoitte Mario Woodsin turvata niitä? Hänellä on kiistämätön kokemus, jossa hänen kuorma-autonsa päätyi keskelle lumen ja jään peittämää arktista tundraa Etelä-Dakotaan. Siinä oli mutaympyrä, ei renkaanjälkiä, se kuorma-auto oli siinä. Miten se tapahtui? Se ei ollut unta.

”Suunnilleen viisi tuntia kadoksissa”

Haastattelija: Sinä siis uskot, että muukalaisolennot vierailevat tällä planeetalla ja heitä kiinnostaa asiat, kuten sinä?

John Blitch: Minun mielessäni ei ole siitä enää epäilystäkään. Minä voin tyrmätä lapsuuteni unet, mutta en voi tyrmätä mustelmia käsivarressani, enkä sitä kun lapseni ja vaimoni sanovat minulle, että olin suunnilleen viisi tuntia kadoksissa yhden tunnin polkupyöräajelulla.

Meditointia vuorilla

Haastattelija: Kerro se polkupyöräajelu-juttu. Mitä tapahtui?

John Blitch: Minä olin palannut Oklahoma Citystä melko dramaattisesta tilanteesta, jossa erään naisen jalka piti amputoida jotta hänet saatiin raunioista ulos. Monet eivät tajua kuinka hirvittäviä päätöksiä pelastustoiminnanjohtaja joutuu romahtaneissa rakennelmissa tekemään. Se oli erittäin traumaattista ja päässäni pyöri paljon asioita, joten otin viikonloppuisin käyttöön maastopyöräajelulla meditointiprotokollan.

Ajoin taloltani käsin, joka sijaitsi Denverin esikaupunkialueelta nimeltä Highlands Ranch. MacArthur Ranch oli tuohon aikaan vuonna 1995 kehittymätöntä aluetta. Sinne oli matkaa noin seitsemän mailia [11,3 kilometriä], joten otin maastopyöräni ja päätin ajaa paikkaan nimeltä Daniels Park. Se on nykyään voimakkaasti kehittynyt, mutta siihen aikaan se ei sitä ollut. Se oli upea paikka mennä meditoimaan ylös Kalliovuorten luo. Se oli ällistyttävää.

John Blitch: Menin ylös ja menin istumaan retkipöytään. Minä vain meditoin, aivan kuten olin oppinut itsepuolustuslajien koulutuksessani. [Linkki Wikipedia: Itsepuolustuslaji] [Linkki Wikipedia: Kalliovuoret] [Linkki Wikipedia: Highlands Ranch, Colorado] [Linkki Wikipedia: Daniels Park] [Nettihakusana: MacArthur Park, Colorado]

Intiaanien hautausmaa

John Blitch: Olin matkalla takaisin alas. Oikealla puolellani oli teräsverkkoaita, jonka huipulla oli kolme nauhaa piikkilankaa. Ajattelin sen olevan melko kummallista. Sitten näin kyltin missä sanottiin: ”Intiaanien hautausmaa, kunnioita ja pysy poissa”. Isoisoisäni otti muuttoliikkeessä vaimoksi intiaanin, joten minussa on jokin osa Amerikan alkuperäisasukkaiden verilinjaa. Olen kunnioittanut sitä kulttuuria aina hyvin paljon.

Haastattelija: Mikä heimo?

John Blitch: Sioux. [Linkki Wikipedia: Siouxit] Minulle ei ollut koskaan tullut pientäkään aikomusta rikkoa sitä pyyntöä vastaan. Olin matkalla takaisin alas ja yhtäkkiä… Olin mennyt sen ohi ja yhtäkkiä tuli halu, tavallaan hillitön halu, että minun pitää mennä sinne sisälle.

Haastattelija: Intiaanien hautausmaalle?

John Blitch: Kyllä.

Verta

John Blitch: Käänsin polkupyöräni ympäri. Palasin erikoisjoukkojen koulutuksessa oppimaani ja yritin selvittää miten pääsen sen hemmetin aidan yli. Siellä oli portti, joka ei ollut niin raskaasti suljettu kuin aita. Kiipesin pylvästä pitkin ja viskasin maastopyöräni yli. Olin nousemassa sille uudestaan kun minulle tuli jälleen se kunnioittava mielikuva ja päätin taluttaa pyörääni. Niin tein. Tulin pitkän tomuisen tien kulmauksesta ja tunsin nenäni kärjessä hieman kosteutta, sitä putosi kädelleni ohjaustangolle. Se oli tummaa, huomasin järkytyksekseni sen olevan verta. Minulla ei ollut tuollaista vastaava kuin lapsena. Se oli tavallaan outoa.

Valo, ”se kapine veti minua puoleensa”

John Blitch: Asetuin makuulle. Heti kun asetuin makuulle, olin poissa, tajuton. Seuraava muistamani tunne on erittäin syvä kylmän tunne. Nousin ylös ja kahmaisin polkupyöräni. Siellä oli valo. Olin tien mutkassa. Minulle tuli pakottava tarve kiivetä ylös pensaikon läpi jalkani naarmuttaen, ne olivat veriset ja naarmuiset päästessäni lopulta kotiin. Menin ylös sen valon luo, olin kuin yöperhonen sille leimulle. Ajattelin, että tuon täytyy olla porausvaunu. En ollut varma miksi ihmiset poraisivat yöllä päivän sijaan. Käytökseni oli epätavallista, se kapine veti minua puoleensa. Minun piti mennä ylämäkeen aivan hullua reittiä päästäkseni sille ylätasangolle. Pääsin sinne ylös. Näin sen minkä ajattelin olevan tankkiauto, muistikuva on erittäin sekava.

Oliko se ihminen?

John Blitch: Talutin pyörääni, laitoin pyörän tarkoituksella itseni ja kuormurin väliin. Jokin siinä kuormurissa ei tuntunut oikealta. Menin ohjaamon ohi ja katsoin ohjaamoon. Halusin puhua jollekin tietääkseni mitä helvettiä oli meneillään. Muistan nähneeni mieleni silmin ruudullisen punaisen paidan. Minulla ei ole mielikuvaa kasvoista. Tunsin sen olevan miespuolisen läsnäolo, mutta minulla ei ole kuvaa kasvoista.

Haastattelija: Oliko se ihminen?

John Blitch: Siinä vaiheessa en tiennyt. Tietoisena muistona en tiedä.

Pois

John Blitch: Muistan pysähtyneeni, kauhistuneeni, enkä halunnut mennä yhtään lähemmäksi sitä valoa. Käännyin ympäri ja hiippailin takaisin kuormurin takaosan ympäri. Siellä oli jonkinlaista aktiviteettia. Vedin pyörääni pusikon läpi kunnes pääsin lopulta avoimelle tielle. Kun pääsin tielle, hyppäsin pyöräni päälle ja poljin pyörällä puhtaan nöyristelevän kauhun vallassa niin kovaa kuin pystyin päästäkseni mahdollisimman nopeasti helvettiin sieltä. Valtava adrenaliiniryöppy. Minun vain piti päästä pois sieltä.

Pimeää

John Blitch: Aloin ajatella, että oli tullut pimeä, sehän oli tapahtunut keskellä iltapäivää. Nenästäni vuosi vain verta, ei minua lyöty tajuttomaksi, en pudonnut pyöräni päältä. Mikään ei selittänyt sitä pitkää tajuttomuutta. Ajattelin että Cindy, vaimoni, on huolissaan minusta, on parasta soittaa hänelle, koska on luultavasti myöhäisempää kuin ajattelen olevan. Näin oikealla puolella yksinäisen maalaistalon, siellä oli yksi valo päällä.

Ajattelin mennä koputtamaan oveen ja pyytää saada käyttää heidän puhelintaan. Oli vuosi 1995, ei matkapuhelimia. Tajusin äkkiä, että talossa ei ole valot päällä. Silloin tajusin, että on oltava todella myöhä. Ei ole tunti tai kaksi auringonlaskun jälkeen, vaan todella myöhä. Palasin pyörän selkään. Liikennettä oli erittäin vähän, sekin vihjasi siitä kuinka myöhä oli. Minulla ei ollut valoja eikä mitään, olin iltapäiväpyöräilyllä.

Katoamisilmoitus

John Blitch: Huomasin tien laidassa poliisin partioauton. Kävelin sen poliisiauton ohi mennäkseni 7-Eleveniin hakemaan juomista. [Linkki Wikipedia: 7-Eleven] Olin kuolemassa janoon. Ajattelin kuulleeni poliisiradiosta oman nimeni, joka oli outoa. Kun tulin kaupasta ulos, poliisi tuli ulos luokseni ja kysyi: ”Anteeksi herra, onko nimenne John Blitch?” Vastasin, että ”kyllä”. Hän sanoi, että ”okei, tiedoksi että vaimonne on tehnyt ilmoituksen kadonneesta henkilöstä. Saanko tarjota kyydin kotiin?” Vastasin, että ”kyllä”.

”Siinä vaiheessa en tiennyt”

Haastattelija: Oliko se tankkiauto?

John Blitch: Minä en tiedä. Siinä vaiheessa en tiennyt.

Haastattelija: Sinä ajattelet, että sinut vietiin. Mitä tiedät nyt?

John Blitch: Uskon nyt, että kyllä, minut vietiin. Olen erittäin selkeä siitä, että mitä muistikuvia minulla on tietoisesti ja mitkä on koottu hypnoosiregressiosessiossa. En halua mennä tässä hypnoosin jälkeen uudelleen rakennuttuihin muistikuviin.

”Minä en ole hullu”

Haastattelija: Olet ollut sotilas, mutta sinulla on myös tohtorinarvo. [Linkki Wikipedia: Tohtori]

John Blitch: Kyllä. Minulla on maisterintutkinto matematiikassa, tietojenkäsittelytieteessä, olen erikoistunut tekoälyyn ja robotiikkaan. Tuota opiskelin silloin kun tämä tapaus sattui. Minulla on filosofian tohtorin arvo kognitiivisesta psykologiasta. Minä en ole hullu, en siksi että itse väitän niin, vaan koska Yhdysvaltain asevoimat, maavoimat ja ilmavoimat sanovat niin. Muuten minulla ei olisi turvaluokitusta.

Muistikuvia

John Blitch: Minulla on nyt teräviä muistikuvia ja niitä joita pidän manipuloituina muistikuvina. Se on minulle erittäin selvää. Minulla on todella hyvä kasvomuisti, enkä pystynyt pääsemään siihen aikaan yli siitä, että en pystynyt muistamaan niitä kasvoja. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (muisti)]

Haastattelija: Sinä siis ajattelet, että jokin huijasi sinun havaintokykyäsi?

John Blitch: Kyllä, ehdottomasti.

Kasvot

John Blitch: Tuon kokemuksen lisäksi oli kaksi muutakin kokemusta, jotka ovat minulle piirteiltään erittäin tarkkoja ja riippumattomasti vahvistettuja. Ensimmäinen oli kävellessäni sisään ostoskeskukseen. Nuorin tyttäreni ja minä olimme myöhässä tapaamisesta vanhimman tyttäreni ja vaimoni kanssa. Oikaisimme Barnes & Noblesin läpi. [Linkki Wikipedia: Barnes & Noble (kirjakauppa)] Kävelimme, hänellä oli kiire, koska hän halusi tavata äidin, äiti veisi hänet vaateostoksille kouluvuoteen valmistautumista varten. Minä pysähdyin paikalleen jähmettyneenä, koska kun kävelin, vilkaisin oikealle puolelleni ja siellä oli kirjahylly. Siellä oli Whitley Strieberin kirja nimeltä Communion.          

Haastattelija: Ahaa. Muukalaisen kuva kannessa.

John Blitch: Kyllä. Minun tarvitsi vain vilkaista sitä ja… alkoi kihelmöidä.

Fysiologinen reaktio

Haastattelija: Se oli siis erittäin totta sinulle?

John Blitch: Sano tuo uudelleen.

Haastattelija: Se on sinulle erittäin totta. Mielessäsi ei ole epäilystäkään, että se on totta.

John Blitch: Se on fysiologinen reaktio. Olen nytkin kauhun rajamailla. Olen palauttanut tätä mieleen satoja kertoja, mutta joka kerta edelleen… Kun katsoin niitä kasvoja, jähmetyin keskelle sitä kauppaa. Tyttäreni käveli kaupasta ulos, tajusi että en ole hänen takanaan, palasi takaisin sisälle keskelle sitä minun halvaustani niitä kasvoja katselemassa. Kädessäni tuntui nykäisy, hän sanoi: ”isä, tule, me olemme jo myöhässä”. Hän sai minut pois siitä. Tämä oli jälleen epätavallista käytöstä. Menimme tapaamaan vaimoni ja käännyin heti takaisin ympäri. Menin ja ostin sen kirjan, Heti kun sain sen maksettua, revin siitä kannen irti, rutistin sen ja heitin sen roskiin.  

Mitä se oli sinulle tehnyt?

Haastattelija: Mitä se oli tehnyt sinulle, jotta tunsit tuollaista kauhua?

John Blitch: Minä en tiedä. Kun palataan lapsuuden kokemuksiin, niin ne kasvot olivat identtiset verrattuna niihin kasvoihin jotka katselivat minua silloin ikkunan läpi. Lisää epätavallista käytöstä. Minun piti sulkea… Lähes OCD-tyyppistä, pakko-oireisen häiriön tyyppistä käytöstä… Minun piti tarkistaa verhot ja lukita ovet viisi tai kuusi kertaa. Tässä on tuollainen käytöksellinen näkökohta, josta en pääse eroon. [Linkki Wikipedia: Pakko-oireinen häiriö]   

Abduktio-ilmiö, elefantti UAP-huoneessa

Haastattelija: Idea sen takana mistä tässä keskustelemme on se, että ryhmä miehiä astuu esiin vahvistamaan, että valtiovalta on tietoinen tähän planeettaan kytkeytyvästä ei-ihmisälystä.

John Blitch: Kyllä.

Haastattelija: Mutta se valehtelee, tarkoitan, että niinkin viimeaikoina kuin pari päivää ennen tätä haastattelua.

John Blitch: Viranomaiset valehtelevat?

Haastattelija: Kyllä.

John Blitch: Kyllä. Minulle abduktio… Minulla on kirjassani luku nimeltä Elefantti UAP-huoneessa. Minulle abduktio-ilmiö on koko tämän asian keskeinen tekijä. Se tekee sen, että se antaa kabaalille, jos sitä siksi haluaa nimittää, valehtelevalle, peittelevälle organisaatiolle tai höllälle organisaatiolle, mikä ikinä se onkin, se antaa kaikille siinä peittelyssä mukana oleville tien huipulle. Syy on se, että vanhempana ei ole mitään sen kauhistuttavampaa kuin se, että lapsesi viedään sinulta, kidnapataan sinulta, kun sinä istut siinä halvaantuneena kyvyttömänä näkemään sitä, voimattomana tekemään mitään. [Linkki Wikipedia: Cabal, ”kabaali”] [Linkki Suomi Sanakirja: Kabaali]

Eversti Jessup, kunnian miehiä

John Blitch: Minä en ole pystynyt ratkaisemaan tätä asiaa 65 kierroksen aikana planeetan ympäri, joista 25 olen ollut Yhdysvaltain asevoimissa aktiivipalveluksessa ydinaseiden parissa, DARPAn ohjelmajohtajana, ja sitten vielä seitsemän vuotta vanhempana tiedemiehenä ilmavoimille. Julkinen valta on täynnä mahtavia ihmisiä, erityisesti asevoimien porukat, palomiehet, lainvalvontaviranomaiset. Minä tiedän, että suuri osa siviilimaailmasta katsoo meitä samalla tavalla kuin eversti Jessup elokuvassa Kunnian miehiä: ”Te ette pysty käsittelemään totuutta!”

Rocky Balboa

John Blitch: Me katsomme itseämme siten että me olemme enemmänkin kuin Rocky Balboa, maailma ei ole auringonpaistetta ja sateenkaaria. Tämä antaa heille ulospääsytien: me emme pysty suojelemaan teitä. Minä haluan valtionjohtoni myöntävän minulle, että ”olemme pahoillamme, me olimme voimattomia”. Minun mielestäni me emme ole enää voimattomia. Sinä olet kuullut David Gruschin todistajalausunnon, olet itse haastatellut häntä maahansyöksyjen hakuprosessista. [Linkki: Ufojen hakuoperaatiot] Olet haastatellut viimeaikoina muitakin sellaisia joilla on suoria henkilökohtaisia kokemuksia, ei vain raporttien katselua, sellaisia jotka ovat olleet osallisia tuohon.

Elossa

John Blitch: Minun mielestäni syy siihen miksi David [Grusch] on yhä elossa ja Louis [Elizondo] on yhä elossa, ja monet muut tietopaljastajat ovat yhä elossa, on se, että meillä on nyt minun uskoakseni kyky suojella joitakin meistä. Meillä on kyky ampua alas joitakin näistä aluksista ja sekaantua tähän kidnappaus-, abduktio-prosessiin. Minä pidän minkä tahansa olennon, minkä tahansa lajin, universaalina oikeutena sitä, että he pystyvät suojelemaan lapsiaan. [Linkki Wikipedia: David Grusch] [Linkki Wikipedia: Luis Elizondo] [Linkki: Luis Elizondo]

Se on salaisuus

Haastattelija: Ihmiset väittävät minulle usein, että tällaista asiaa on mahdotonta pitää salaisuutena.

John Blitch: Ei se ole salaisuus, mehän puhumme siitä, eikö? Me puhumme tässä siitä, eikö? Salaisuus on esillä ja se on ollut esillä alusta alkaen vapaasti saatavilla olevassa kirjallisuudessa. [Linkki: Roswellin todistajat] [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu] [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen]

Näkymätön yliopisto

John Blitch: [Linkki Wikipedia: Insible College, ”näkymätön yliopisto”] Taisin mainita, että olen tavallaan osa näkymätöntä yliopistoa, olen opiskellut tätä peruskoulusta asti. Olen lukenut isäni kirjoja. Hän menehtyi ja perin hänen kirjastonsa. Toiset lukevat sarjakuvia, minä luen tätä: [Linkki Suomalainen Kirjakauppa:: Luis Elizondo: Imminent – Inside The Pentagon´s Hunt For UFO´s]

Tietopaljastaja Jake Barber

Haastattelija: Jake Barberin väitteiden merkitys on se, että UAP maahansyöksyjen talteenotto-ohjelma on. [Linkki: Ufojen hakuoperaatiot]

John Blitch: Kyllä.

Haastattelija: Ja Yhdysvallat yhdessä salaliitossa joidenkin yksityisten ilmakehä- ja avaruusyhtiöiden kanssa kätkee siitä valehtelua Amerikan kansalaisille ja maailmalle…

John Blitch: Varmasti.

Haastattelija: Ja tähän planeettaan kytkeytyvän ei-ihmisälyn olemassaolosta…

John Blitch: Varmasti. Tuo sopi minulle. Tuo valhe oli minulle okei vuosisadan vaihteen 9/11:een saakka, koska se on niin hirvittävää.

Ufot koululla

John Blitch: Taivaalla olevat valot eivät ole riittävän kauhistuttavia, jotta salaisuus pidettäisiin, ei vaikka jotkut noista valoista ovat aluksia joissa on olentoja kyydissä. Tuo ei ole riittävän kauhistuttavaa. Tuo ei ole jotain sellaista jolta yhteiskuntaa suojellaan. Lasten sängystä kidnappaaminen – kiskominen, -heidän vanhempiensa kanssa, tai maastopyörältä tai kun he ovat koulussa… Arielin koulu… ja tietysti Westallin tapaus… Tiedän noiden kaikkien olevan sinulle tuttuja. Tuo on sellaista kauhun tasoa joka uhkaisi millaista tahansa yhteiskuntaa. [Linkki Wikipedia: Ariel School UFO Incident, ”Arielin koulun ufotapaus”] [Linkki: Opettaja Andrew Greenwood ja ufo Westallin koululla vuonna 1966] [Linkki: Oppilaat Terry Peck, Joy Clarke ja Jacquie Argent: UFO Westallin koululla vuonna 1966]

John Blitch: Minut vei ei-ihmisäly. Randall Nickerson oli yksi John Mackin potilaista. Hän tuotti Arielin koulun dokumentin, ilmiömäinen dokumenttielokuva. Hän ja minä olemme keskustelleet lukuisia kertoja.[Linkki IMDb: Ariel Phenomenon (Randall Nickerson)]  

Haastattelija: Sinä ajattelet, että abduktio-ilmiö on suuri osa syytä peittelyyn?

John Blitch: Se on SE syy.

Haastattelija: Se on totta.

John Blitch: Se on tämän koko asian avaintekijä.

Presidentti Harry Truman, 1947

John Blitch: Kuvittele olevasi Harry Truman vuonna 1947. Levinneitä palasia on kaikkialla, sinulle näytetään kananmunan muotoisen aluksen hylky, kiekkoja, avokadon muotoinen alus ja sen sisällä ruumiita, jotka eivät selvästikään ole ihmisiä ja niiden seassa on ihmisen ruumiinosia. Mitä sinä teet?

Haastattelija: Sinä olet siis kuullut sen väitteen?

John Blitch: Siitä on monia juttuja erikoisoperaatioiden yhteisön sisällä, koska me olemme se porukka.

Haastattelija: Sinä siis uskot Jake Barberia? Hän kertoo totuuden.

John Blitch: Ehdottomasti.

80 vuotta kestänyt peittely, aluksia ja ruumiita

Haastattelija: On ollut 80 vuotta kestänyt peittely [2025].

John Blitch: Ehdottomasti.

Haastattelija: Me olemme ottaneet aluksia talteen.

John Blitch: Ehdottomasti.

Haastattelija: Muukalaisten ruumiita.

John Blitch: Kyllä. Ja me olemme takaisinmallintaneet sen siihen pisteeseen asti, että nyt me voimme suorittaa alas ampumisia oman päämme mukaan, ei vahingossa.

Haastattelija: Minuun iskee yhtenä asiana ero siinä miten sinä ja muut haastattelemani ihmiset puhuvat näistä olennoista. Sinä olet ensimmäinen henkilö joka viittaa mahdolliseen pahantahtoisuuteen.

Anteeksianto tiedonjulkistuksen aikana

John Blitch: Kirjani nimi on The Abduction Amnesty Knot (Abduktio-armahdus solmu). Käytän sanaa solmu, koska solmut voivat olla monimutkaisia, eikö? Alaotsikko on kuitenkin The Case for Forgiveness in the Disclosure Age (anteeksiannon asia tiedonjulkistuksen aikana). Tässä on kaksi entiteettiä joille on annettava anteeksi: Abduktoijat, koska he tuovat meidät takaisin, tarkoitan että minut tuotiin takaisin makuuhuoneeseeni, minut tuotiin takaisin polkupyörälleni tai sen viereen.

”Monien meistä muistiin kajotaan”

John Blitch: Monien meistä muistiin kajotaan. Yksi hyväntahtoisuuden merkki on poistaa muistikuva traumasta. Minä kerroin tämän Luis [Elizondolle]. Ehkäpä ensimmäinen anteeksianto on minun tieni antaa anteeksi sille rukoilijasirkka-tyypille, kuin myös pienille harmaille kavereille, he tekevät vain työtään, keräävät näytteitä.      

Colares, Brasilia

John Blitch: Näin juuri äskettäin erittäin mielenkiintoisen ja sydäntä lämmittävän George Knappin ja Jeremy Corbellin haastattelun, jossa he puhuivat Colares-tapauksen tutkimuksistaan Brasiliassa. [Linkki Wikipedia: George Knapp] [Linkki Wikipedia: Jeremy Corbell]

Väite oli sellainen, että ne alukset tulivat ulos vedestä ja hyökkäsivät niiden Colaresin kylässä olleiden ihmisten kimppuun. Georgen suuri läpimurto oli se, että ei heidän kimppuunsa hyökätty, heistä otettiin näytteitä. Ne alukset ampuivat tyyliin filamentin ja keräsivät henkilöstä kudosnäytteitä ja lensivät sitten pois. Kyllä, sinulle tulee arpi, vuotaa jonkin verran verta, se näyttää hyökkäykseltä, mutta siinä saatetaan tosiasiassa minimoida aiheutettua vahinkoa, minimoidaan aluksesta saatua säteilyä. Se säteilee, koska sitä tarvitaan propulsiossa ja sen tiedetään olevan iholle väliaikaista vahinkoa aiheuttavaa. Se [säteily] ei ole ehkä ionisoivaa, on erilaisia varientteja, tässä mennään tekniseksi, mutta saattoi olla niin että ne pysyivät etäällä ja vain laukaisivat niitä pieniä nuolikeräimiä minimoidakseen kontaktin. [Linkki Wikipedia: Ionisoiva säteily]

John Blitch: Tuo saattoi olla merkki myötätunnosta, ei välttämättä hyväntahtoisuudesta, koska se on varmasti traumaattista niille ihmisille joista näytteitä otetaan. Tuo oli mielestäni melko mielenkiintoista. Meidän on annettava heille anteeksi se mitä he tekivät.

”He tekivät omasta näkökulmastaan katsoen oikein”

John Blitch: Meidän globaalin yhteiskuntamme on annettava tämä peittely anteeksi viranomaisillemme, koska he tekivät omasta näkökulmastaan katsoen oikein. He olivat tietoisia tiedosta ja informaatiosta, josta me emme olleet tietoisia, koska se oli niin pelottavaa. Jos sinä olisit ollut presidentti tai pääministeri ja sinulle olisi tuotu valokuvat ruumiinosista pudonneessa lentävässä lautasessa, niin se olisi kuulostanut hirvittävältä, eikö?

Video lehmästä

John Blitch: Tai jos sinulle olisi tuota valokuvia ja videoklippejä. Minä tiedän, että ainakin yksi tuollainen on olemassa, video lehmästä, maatilan eläimestä, joka roikkui säteessä ja sitä kuljetettiin. Yhdessä monista tapauksista se itse asiassa osui puuhun.

John Blitch: Sitten näet näiden maatilan eläinten tavallaan hirvittävällä tavalla silvottuja ruumiita. [Linkki Wikipedia: Cattle mutilation, ”karjan silpominen”] Nuo ovat todella pelottavia tämän asian näkökulmia. Puhumattakaan siitä, että sinun lapsesi ja minun lapseni voidaan viedä heidän sängyistään, tai polkupyöriltään, tai bussipysäkiltä.

”Te pelkäsitte”

John Blitch: Tuo on kauhistuttava näkökulma, joka valtuutti suojaamisen, erityisesti toisen maailmansodan välittömissä jälkilöylyissä, koska me olimme yhä päissämme sodassa, me olimme sielultamme sodassa. Haluan globaalin yhteiskuntamme antavan anteeksi meidän valtionjohdollemme. Laittakaa itsenne heidän kenkiinsä. Mitä te itse olisitte tehneet, jos olisitte olleet Harry Truman? [Linkki Wikipedia: Harry Truman] [Linkki: Päivä Roswellin jälkeen (Harry Truman)] Meidän on annettava anteeksi myös itsellemme, koska olemme pelänneet, olemme olleet pelkureita. Minä käyn tätä asiaa jatkuvasti läpi aseveljieni ja –siskojeni kanssa. Te pelkäsitte, kaikki pelkäsivät, sellaista tapahtuu. [Linkki Wikipedia: Toinen maailmansota]

Mustan labradorinnoutajan ”abduktointi”

John Blitch: Minä abduktoin (sieppaan) rakastettavan mustan labradorinnoutajani joka kolmas kuukausi menemään eläinlääkäriin. Hän ei halunnut mennä eläinlääkäriin. Hänellä oli käsivarsissani olleita mustelmia vastaavat. En tiedä oliko hänellä mustelmia turkin ja valjaiden alla, mutta minun piti vetää hänet sinne, hyvistä syistä. [Linkki Wikipedia: Labradorinnoutaja]

Hyvät ja pahat salaisuudet, keittokirjoja ja ajan manipointia

John Blitch: Minun mielestäni on hyviä ja pahoja salaisuuksia. Minä en aio kertoa lapsenlapsilleni asekaappini koodia. Meidän ei pitäisi mainostaa keittokirjaa siitä kuinka otetaan plutoniumia ja luodaan siitä ydinase. Nuo asiat on pidettävä selvästikin salaisuutena. Kuitenkin, maapallon ulkopuolisen elämän olemassaolo, eikä ole kyse vain siitä. Jos pystyt matkaamaan valoa nopeammin, jonka tänne pääseminen vaatii, niin sinä pystyt silloin taivuttamaan aikaa ja ylittämään ulottuvuuksia. Nuo kolme liittyvät yhteen. Me tiedämme tuon.

Törmäyksen ”uhka”

John Blitch: Luisin kirjassa on useita sivuja joissa hän ja Hal Putthoff esittävät kaaviokuvan kuplasta, joka sanelee että aikaa voidaan manipuloida. Minulla on tällä hetkellä ongelma yleisen sanahelinän ”uhka” kanssa. Esineestä tai aluksesta ei tule uhka pelkästään siitä syystä että se on meidän ilmatilassamme. Kun luet tuon osan, niin on selvää että he pystyvät hidastamaan aikaa ja törmäysten välttäminen on lastenleikkiä. Törmäyksen uhkaa ei siis ole. Minä rakastan lentäjiä jotka raportoivat näistä asioista, mutta olen kiihkeästi vastaan sitä käsitystä, että minkäänlaista törmäyksen uhkaa on. Se käsitys, että vain meidän ilmatilassamme oleminen on uhka, on naurettava. Tuo on meille galaktisena lajina todellinen ongelma.

Nuhteleva abduktoija, sukoilijasirkalta näyttävä olento

Haastattelija: John, jos sinut on abduktoitu ja ei-ihmisäly on olemassa, niin ei ole mahdotonta että sinä saat jonakin päivänä mahdollisuuden tavata abduktoijasi.

John Blitch: Minä tapasin jo, minä tapasin jo. Pitkä, noin seitsemän jalkaa [2,1 metriä] pitkä rukoilijasirkalta näyttävä olento oli poissa tolaltaan vuokseni ja nuhteli minua.

Haastattelija: Tuo oli yhden abduktiotapahtumasi aikana?

John Blitch: Tuo tapahtui suunnilleen samoihin aikoihin kuin se maastopyörätapaus. Se oli makuuhuoneessani porrastetun talon kolmannessa kerroksessa. Se tuli liukuvan verkko-oven kautta. Siellä ulkona oli tasanne, kolmannen kerroksen korkeudella, ei portaita alas. Se vain käveli suoraan ovesta ja seisoskeli lähelläni. Minä olin kauhuissani, sänkyyn jäätynyt, halvautunut.

Napakka ohjeistus, keho asumisoikeusasuntona

John Blitch: Vastaanotin miespuolisen läsnäolon tuntemuksen siitä olennosta, hän vain katseli minua erittäin keskittyneesti ja selitti minulle: ”Katso, tämä keho joka sinulla on, on vain sielun / hengen asumisoikeusasunto, se on aivojen asumisoikeusasunto, se on vain kone jota sinun sielusi / henkesi asuttaa tämän elinajan. Joten kyllä, me touhuilemme sillä, tutkimme sitä perusteellisesti, saatamme vaihtaa muutamia osia, mutta me emme voi varastaa sinua, me emme voi varastaa sinun sieluasi / henkeäsi, me emme voi varastaa tietoisuuttasi. Joten lopeta huutaminen ja rimpuilu, anna meidän tehdä hemmetti työmme.” Tuo vastaa sitä kun kirurgi sanoo potilaalle, että ”lopeta kiemurtelu”, aivan kuin eläinlääkäri labradorinnoutajalleni. Sain tuon holhoavan ja napakan ohjeistuksen.

Hirvittävä mielikuva todisteeksi

John Blitch: Mutta juttu on tässä, todisteeksi hän laittoi hirvittävän mielikuvan. Hänen alaleukansa, jotka olivat tavallaan kotelon tai kuoren takana, avautuivat ja hän alkoi repiä palasia poskestani, hän repi sitä, verta roiskui seinälle. Minä tunsin sen nykimisen, tunsin sen pehmytkudoksen. Hän ilmaisi minulle kaiken aikaa: ”Katso, me emme saa sinun sieluasi / henkeäsi, me voisimme tehdä paljon vahinkoa kehollesi jos haluaisimme, mutta emme sitä tee, me yritämme auttaa sinua. Tämä on kuitenkin se kuinka pahaksi se saattaisi mennä, joten lopeta ympäriinsä kiemurtelu ja anna meidän tehdä tämä.”

Haastattelija: Oliko se poskellesi tapahtunut vaurio oikea?                             

John Blitch: Ei, minä tunsin nykimisen ja minulla oli visuaalinen sekava keinotekoinen muistikuva. Haluan olla selvä, että tuo oli mielensisäistä kuvaa, se ei ollut sellaista kuin olisin katsonut lasipeilin heijastusta ja nähnyt tuon. Se oli mielensisäistä kuvaa ja sain siitä sellaisen vaikutelman, että koska olin ollut juuri seitsemän vuotta muiden sotilaiden komentajana, niin heidän täytyi käyttää väkivaltaa, mielensisäistä kuvaa väkivallasta, saadakseen huomioni, mutta kokonaisvaltaisesti siinä koko kokemuksessa oli erittäin hyväntahtoinen maku.

Elämän kunnioittaminen, hyönteiset ja matelijat

John Blitch: Aloin tuon kokemuksen jälkeen saattelemaan hyönteisiä talosta ulos, en koskaan liiskannut niitä. Kyseessä oli myötätunnon päähänpisto, itsensä laittaminen niiden kenkiin ja elämän kunnioittaminen ja niin edelleen. Hyönteiset ovat tällä planeetalla evoluution suhteen paljon vanhempia kuin me, kuin myös matelijat. Minun on todella vastustettava sitä tavallaan uhka-narratiivin porukkaa, sitä käsitystä että nuo ovat matelijamaisia, niiden on pakko olla pahoja tai nuo ovat hyönteismäisiä, niiden on pakko olla pahoja. [Linkki Wikipedia: Hyönteiset] [Linkki Wikipedia: Matelija]

Tunnemuisti

John Blitch: Minä pidin sitä koko tapausta itse asiassa hyväntahtoisena kanssakäymisenä. Siinä käytettiin mielikuvaa väkivallasta huomioni saamiseen, jonka se todellakin teki, menen vieläkin kananlihalle. Tuo on tärkeää, koska tiedämme neuraalimaailmasta, että syvä tunnemuisti kestää, se on luja, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen. Tuo on toistettu läpi kognitiivisen psykologian yhä uudelleen: syvä tunne kestää, se on luja muistikuva. Minusta tuntuu, että se olento teki minulle tätä: muista tämä, ei ole väliä mitä kehollesi tapahtuu, vaikka muut ihmiset kiduttaisivat kehoasi, he eivät saa sieluasi / henkeäsi. Tuo oli lahja minulle.

Suoraa todistusaineistoa

Haastattelija: Mitä mieltä olet niistä ihmisistä jotka ovat kätkeneet tämän salaisuuden?

John Blitch: Mielestäni suurin osa heistä on sankareita, koska he tekivät sen oikeista syistä. Vankilalla uhkailu ei toimi. Jos uhkailet sataa ihmistä vankilalla, niin 10 – 20 % tekee sen siitä huolimatta. Jos pystyt selittämään heille, että se on yhteiskunnan etunäkökohdasta parasta, niin he pitävät sen salaisuutena. Tuo on se mitä tässä on mielestäni tapahtunut. Suuri osa porukasta ymmärtää kun heille näytetään suoraa todistusaineistoa näistä maahansyöksyistä ja kuolleista älyllisistä ei-ihmisruumiista, joista jotkut ovat biologisia robotteja, jotkut tietoisia olentoja. Se minun heinäsirkkakaverini oli epäilemättä tietoinen olento. Pienet harmaat kaverit ovat biologisia robotteja. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (keho / IS-BE)] Tuo on niin merkittävä uhka, että heistä tuntuu että yhteiskunta ei ole valmis.

En ole varma olenko valmis puhumaan…

John Blitch: En ole varma olenko valmis puhumaan vielä siitä toisesta tapauksesta. Se tapahtui kun kävelin tykistöupseerina ampumalinjalla Saksassa.

Haastattelija: Arvostan aina kun joku jakaa minkä tahansa kokemuksen, erityisesti silloin kun tulee esiin niin julkisesti kuin sinä teet. Kiitos tästä, John.

Psioninen yhteys

Haastattelija: Sinä olet kognitiivinen psykologi, sinulla on se koulutus. [Linkki Wikipedia: Kognitiivinen psykologia]

John Blitch: Kyllä.

Haastattelija: Tämän merkitys on se, että ihmisolennoilla on kykyjä joita emme vielä ymmärrä, kyky viestiä älyn kanssa telepaattisesti, psyykkisesti, koska tällä teknologialla yhteys saadaan aikaan psionisesti. [Linkki Wikipedia: Psionics] [Kääntäjän huomautus, AI-yhteenveto: Sanalla ”psionics” ei ole suoraa, vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, mutta se käännetään yleensä mielenvoimiksi tai psyykkisiksi kyvyiksi, riippuen asiayhteydestä.]

John Blitch: Minunkaan mielessäni ei ole tuosta kovin paljon epäilyksiä. Edistyksellisen aluksen ohjaaminen tuolla tavalla on täysin järkevää. [Linkki: Tietoisuus ja ufot]

Haastattelija: Tämän seuraus on se, että tietoisuus ei saata olla lokaali / paikallinen. Me saatamme olla itse asiassa osa suurempaa, laajempaa, tietoisuutta, johon me mielellämme kytkeydymme, me olemme todellisuudessa ihmisolentoina jotain enemmän.

John Blitch: Kyllä, olen samaa mieltä.

Honeybee-analogia ja ydinaseet

John Blitch: Tässä on erittäin suuri vaara, siis meidän takaisinmallinnetussa kyvyssämme ampua näitä kapineita alas. Haluan käyttää galaksena lähtökohtana Honeybee-analogiaa (mehiläisanalogiaa). Nuo olennot, mehiläiset, ovat tällä planeetalla meidän alapuolellamme, me siedämme niitä, me valjastamme ne käyttöön, ne tekevät hyviä asioita. Me käytämme niitä pölyttämään meidän viljaamme, niiden kanssa on siis symbioottinen suhde. [Linkki Wikipedia: Symbioosi]

[Linkki Wikipedia: Afrikkalaistunut mehiläinen] Otetaan mukaan tappajamehiläiset tai afrikkalaistuneet mehiläiset. Jos temppuilet niiden pesäpaikan, niiden ”planeetan” kanssa, niin ne tulevat kimppuusi pistimineen, jotka vastaavat meidän ydinaseitamme, eikä se tule tekemään kenellekään mitään hyvää. Pysy poissa ja sano lapsillesi: ”Älä mene tuon puun luokse, jätä ne rauhaan.” Afrikkalaistuneet mehiläiset, tappajamehiläiset, eivät ole enää sen arvoisia. Ne ovat aggressiivisia, nyt tappavia, tästä minä olen huolissani, että olemme siirtyneet tähän.

IFF, ystävä vai vihollinen?

Haastattelija: Koska käytämme hyökkäävää aseistusta heitä vastaan?

John Blitch: Kyllä. Me emme tee eroa ystävän ja vihollisen välille. Kuinka me tiedämme ketkä tuolla ylhäällä ovat niitä pahoja kavereita? Jos lentävä lautanen tai pieni ”kananmuna” tai mikä ikinä tulee meidän ilmakehäämme, niin kuinka me tiedämme että he tulevat kidnappaamaan lapsen makuuhuoneesta? Vai toivottavatko he sinut vain tervetulleeksi kyytiin kuin ystävälliset avaruusveljet ja avaruussisaret, kuten on huhuttu käyneen? Me emme tiedä tuota vielä. Avain tuohon IFF:ään on tietoisuus. Meillä ihmisillä on tuo ”hämähäkin aisti”, ehkä jotkut meistä ovat riittävän herkkiä tekemään IFF:ää juuri nyt ja auttamaan tuossa prosessissa.

Superharmaalla alueella

John Blitch: Sillä hetkellä kun me alamme ampua alas mitä tahansa meidän planeetallemme tulevaa, otamme riskin tuhoamisesta. Miten jotain voidaan kuvailla uhkaksi ilman uhkaavaa käytöstä? Tuo vaivaa minua todella tällä hetkellä. Meillä ei ole uhkaavaa käytöstä minun tietääkseni. Minä en sano, että meidän ei pitäisi takaisinmallintaa aluksia jotka ovat pudonneet ehkä luonnollisesti, mitä ikinä, kehittää aseita itsemme puolustamiseksi, en minä noin sano. Meidän on todellakin tehtävä tuo. Meidän piti rahoittaa takaisinmallinnus. Nyt me pystymme estämään, jos me tiedämme yhdellä saapuvista aluksista olevan pahantahtoisia aikomuksia, me pystymme tekemään sille jotain. Tässä ollaan tämän koko asian superharmaalla alueella, ja psionisuuden superharmaalla alueella.

Telepatia

John Blitch: Tiede tukee telepatiaa, tiede tukee sitä. Harvardin ilmiömäinen tutkimus: Telepathy tapes. Minulla on omat henkilökohtaiset kokemukseni, tämä ei ole uskomus, tämä on tieto, minä tiedän että minulla itselläni oli psioninen kokemus. Tuosta voidaan puhua jokin toinen kerta. [Linkki Wikipedia: Harvardin yliopisto] [Videolinkki YouTube:  Harvard Scientist: ”These Kids Are Telepathic!” (Ft. Ky Dickens | Telepathy Tapes Documentary (Harvardin tieteilijä: “Nämä lapset ovat telepaattisia! (Ft. Ky Dickens, telepatianauhat dokumentti)]

Reinkarnaatio

John Blitch: Tietoisuuden tiede on olemassa. Merkittävässä tutkimusyliopistossa Virginiassa on kokonainen laitos, jolla on 3 000 reinkarnaatiotapausta, ja tuo oli tyyliin 20 vuotta sitten, en tiedä kuinka paljon tapauksia on nykyään. Ja sitten on telepatiatutkimukset ja kaikki muu. [Linkki Wikipedia: Jälleensyntyminen (reinkarnaatio)]

Tiedustelu-upseerien maailmankuva

John Blitch: Sanon myös, että minä sekä säälin että annan aplodit meidän tiedusteluyhteisöllemme heidän pessimistisestä näkemyksestään, heille maksetaan pessimistinä olemisesta. Pahin asia mikä tiedustelu-upseerille voi tapahtua, on se että hän ei perehdytä sinua uhkaan. Heidän maailmankuvansa on luonnostaan pessimistinen. Jos ilmatilaasi tulee jotain mitä et ymmärrä, niin UHKA, pakko olla UHKA! Minä ymmärrän tuon ja arvostan tuota näkökulmaa, mutta olen voimakkaasti eri mieltä.

Aivan sama jos kävelen ulos etuovestani ja kävelen kadulla, niin en minä pidä koiriaan ulkoiluttavia naapureitani uhkana, eikä mielestäni kenenkään pitäisi tehdä niin, ennen kuin käytös vihjaa uhkasta. Jos joku vaikka ylittää kadun tullen minun puolelleni katua, niin ei se tarkoita että hän aikoo hyökätä kimppuuni. Minä en näe miten ilman uhkaavaa käytöstä voidaan käyttää nimitystä uhka. Minua raivostuttaa tuo että valtiovalta jatkaa nimityksen uhka käyttöä, meille on tuotava todistusaineisto tuosta uhkasta.  

Abduktio-ilmiö

Haastattelija: Sinä olet sanonut, että merkittävä syy salailuun eivät ole valot taivaalla eivätkä olennot aluksen sisällä, vaan salailun todellinen syy on ehkäpä abduktio-ilmiö. Voisitko täsmentää tuota kuuntelijoille? [Linkki Wikipedia: Ufosieppaus (abduktio)] 

John Blitch: Abduktio-ilmiö tulee mukaan tässä, tämä kidnappauskäsitys, että jotkut olennot tuolla kiskovat ihmisiä heidän päivittäisistä elämistään ja alistavat heidät jonkinlaiselle…  Kyseessä saattaa olla erittäin tarpeellinen toimenpide, se saattaa olla hyödyllinen. Meillä on paljon todistusaineistoa siitä että kokijat ovat parantuneet kokemuksensa jälkeen. Luultavasti sata ihmistä on kertonut minulle kokemuksestaan, että he palasivat siitä jollakin tavalla parantuneina. Tuo ei automaattisesti tarkoita hyväntahtoisuutta tärkeimpänä päämääränä. On olemassa dataa joka viittaa siihen, että kaikille saapuville lajeille saattaa olla olemassa jonkinlainen galaktinen institutionaalinen tarkastusneuvosto, jos te sotkeudutte ihmisiin, niin säännöt ovat nämä: teidän on poistettava heidän muistikuvansa, jotta he eivät traumatisoidu loppuelämäkseen. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (muistinmenetys)] Tuossa on mielestäni järkeä.

Pelko

John Blitch: Hyvät ihmiset voivat tehdä pahoja asioita ja pelotella / hiljentää ihmisiä, mukaan lukien se että Jesse Marcelin lasten henkeä uhattiin. Pelko on juurisyy sille että kohtelemme toisiamme huonosti.

BS – sonninpaskaa ja ontologinen helpotus

John Blitch: Tässäpä asiaa pelosta. Paras tapa taistella pelkoa vastaan ei ole olla välittämättä siitä, paras tapa taistella pelkoa vastaan on kuristaa se tajuttomaksi, mennä sitä kohti ja painia se kanveesiin. Tiedän tuon kuulostavan taistelunhaluiselta ja sitä se onkin, mutta tuon valtiovaltamme harjoittaman ”okei, pikkulapset, kaikki on hyvin, ei tätä asiaa ole olemassa, älkää huolestuko”, jatkaminen on sonninpaskaa. Se tulee olemaan ontologinen helpotus. [Linkki Wikipedia: Ontologia]

”Minä olen kiitollinen sille olennolle”

John Blitch: Minun kokemukseni oli positiivinen, pidän sitä nyt opetuksellisena lahjana. Minä olen kiitollinen sille olennolle. Terry Lovelace nimittää omaa oliotaan nimellä ”tohtori ötökkä”, minä käytän omasta olennostani nimitystä ”heinäsirkka”. Hän olisi hyvä henkilö haastateltavaksi jossakin vaiheessa. Minä olen heille velkaa siitä muistikuvan poistamisesta tai sen sumentamisesta, tähän liittyy hyväntahtoista muistin peukalointia. Jos minä pystyisin poistamaan tai estämään labradorinnoutajani muistikuvien lujittumisen jokaisesta eläinlääkärillä käynnistä, niin minä tekisin sen, koska se ei ole seuraavalla kerralla niin traumaattista. On tuo näkökulma, tuo on tavallaan hyväntahtoista. 

Suuret mustat silmät

John Blitch: Minulle viheliäinen kauhu tuli niistä suurista mustista silmistä ja niiden emotionaalisuudesta, niiden telepatia oli puhdasta hallintaa, puhdasta halvausta, kaikki halvautui paitsi motorisen aivokuoren alue, joka menee aivokuoren huipulla keskialueella. Se on helppopääsyinen pintapuolisesti, ehkäpä suunnatulla energialla niiden silmien kautta meidän aivorunkoomme käsiksi pääsemiseksi. [Linkki Wikipedia: Motorinen aivokuori] [Linkki Wikipedia: Aivorunko]

Leijutusta ja kävelyttämistä

John Blitch: Tuo oli siis kävelyyn liittyvää, jotta heidän ei tarvitse leijuttaa meitä. Monet kokijat kuvailevat, erityisesti silloin kun he ovat nuoria, että heidät leijutetaan ulos huoneiden läpi, katon läpi, mitä ikinä se sattuukaan olemaan. Mitä vanhemmaksi tulet, niin he vain kävelyttävät sinua mukanaan, koska he ovat käyttäneet ajan mittaan hypnoosin jälkeistä suggestiota sanoakseen: ”Hei, me tulemme uudelleen, lopeta seuraavalla kerralla kiemurtelu, lähde vain mukaamme, teemme tämän niin nopeasti kuin pystymme ja palautamme sinut normaaliin elämääsi ja annamme sinulle hypnoosin jälkeisen suggestion.” Tuolta minusta tuntui, siis että annetaan hänelle positiivinen vaikutus hänen elämäänsä, jotta hän selviää tästä päivästä, ja jotta voimme palata ja hakea hänet myöhemmin, jos tarvitsemme häntä uudelleen. 

Hypnotisoitavuus

John Blitch: Olen melko varma että jos pystymme löytämään kohortin, hyvän poikkileikkauksen abduktoituja kokijoita ja mittaamme heidän hypnotisoituvuuttaan, niin saatamme löytää korrelaation hypnotisoitavuuden ja niiden monien muuttujien välillä jotka liittyvät elämänahdistukseen tai siihen mitä ikinä menestys elämässä saattaisikaan olla. Haluaisin todella tutkia tuota kautta linjan. Tuo on testattavissa oleva hypoteesi.

Uskomus pienistä harmaista

Haastattelija: Olet käsitellyt yhtenä asiana pieniä harmaita. Olet puhunut tietoisista olennoista, joita sirkan tyyppiset olisivat. Sitten on näitä pieniä harmaita, joista yhä yleisempi uskomus on, että he ovat jossakin mielessä robottimaisia, ihmiset puhuvat sellaisesta kuin kolmannen sukupolven keinoäly. Onko sinulla mitään hypoteesia onko tuo uskomus vai jonkinlainen tieto tai kokemus? Kuka tai mikä lähettää noita tuontyyppisiä olentoja tänne ja miksi? [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu]

John Blitch: Kyllä… joo… palataan taas tähän hyväntahtoisuuden aikomukseen.

Järeissä lainausmerkeissä ”suhteellisen normaalia elämää”

John Blitch: Minun hypoteesini on, että niiltä kokijoilta jotka olivat herkempiä, vantaanottavaisempia hypnoosille, poistettiin enemmän muistikuvia heidän traumaattisista kokemuksistaan tai työnnettiin niitä kauemmas, jotta hippokampus ei pääse niihin käsiksi. [Linkki Wikipedia: Hippokampus] Tuo salli heidän elää ”suhteellisen normaalia elämää”, järeissä lainausmerkeissä noin. Terry Lovelace on tuosta hyvä esimerkki, hän lähti ilmavoimista ja hänestä tuli lakimies. Hän oli ilmiömäinen lakimies, hänestä tuli apulaispiirisyyttäjä ja Vermontin piirikunnan apulaislakimies.

Pienet harmaat ja pitkät harmaat

John Blitch: Tämä seuraava on spekulointia, tämä on uskomus, ei tieto, tämä on hypoteesi jota haluan testata, jos se on testattavissa: pienten harmaiden kavereiden stoalainen luonne verrattuna pitkiin harmaisiin kavereihin. Tuo takanani näkyvä näkymättömän yliopiston kirjallisuus on täynnä kertomuksia nöyristelevästä pelosta, joka johtuu suhteesta niihin pikkukavereihin. Mutta sitten kun iso kaveri, suuri harmaa tulee, niin silloin saat rakkauden tunteen. ”Me emme satuta sinua, meidän on tehtävä tämä.” Monissa tapauksissa tuo ”tarve” projisoidaan tai viestitään telepaattisesti. [AI-yhteenveto: Stoalainen luonne tarkoittaa käytöstä, joka on tyyntä, tasapainoista ja hallittua, erityisesti vastoinkäymisten tai vaikeiden tilanteiden edessä. Se liittyy stoalaiseen filosofiaan, jossa korostetaan tunteiden hallintaa ja järkeen perustuvaa elämää.] 

Erilaisia agendoja

John Blitch: On erilaisia agendoja. Richard Dolan kirjoitti kirjan nimeltä Alien Agendas. Se on hyvää lukemista, siinä on graafisia kuvauksia monista näistä tuolla olevista olennoista. [Linkki goodreads: Richard M. Dolan: The Alien Agendas]

White Sands, New Mexico, näpertelyä tutkan kanssa

John Blitch: [Linkki Wikipedia: Directed energy weapon, ”kohdistetun energian ase”, ”energia-ase”] Tämä seuraava on minun uskomukseni, ei tieto. Minä uskon, että toisen maailmansodan käynnistyessä kaikkein kehittynein teknologia oli se kohdistettu energia, jota käytimme äärimmäisen varhaisessa tutkan kehitysvaiheessa. Vaikka tuli rauha, niin ei aseiden kehitystyötä lopetettu, uuteen sotaan päädytään kuitenkin jossain vaiheessa. Arvelen heidän nostaneen tehoja White Sandsissä, joka on siis valtava ohjuskoealue, jonne toimme Pershing II:t koeammuttaviksi. Arvelen heidän vain nostaneen tehoa, ei sitä ollut aikomusta muuttaa aseeksi, he yrittivät vain kasvattaa kantamaa. Oli lähetettävä taajuudeltaan moduloitua energiaa, joka kimpoaa jostakin takaisin. Minä uskon, että he ampuivat vahingossa tuossa tehon lisäyksen prosessissa alas aluksen, jonka ei edes tiedetty olevan siellä.

Näkymättömyyttä ja ulottuvuuksien välistä matkaamista

John Blitch: Jos pystyt taivuttamaan aika-avaruutta matkustaaksesi valoa nopeammin, FTL, niin silloin pystyt itsessään taivuttamaan kulkuneuvosi ympäri tulevia fotoneita, sylkemään ulos toiselta puolelta, sinusta voi tulla näkymätön, voit myös matkustaa ulottuvuuksien välisesti. [Linkki Wikipedia: Fotoni] [Linkki Wikipedia: Faster-than-light (FTL), ”valoa nopeammin”]

Minä en pidä tästä jaosta, että ovatko he tulevaisuudesta, menneisyydestä, tai mistä ikinä, vai ovatko he ulottuvuuksien välistä, he ovat kaikkea tuota. Jos pystyt tekemään aika-avaruudessa yhden asian, pystyt tekemään muutkin kaksi. Minä uskon, että kun me näpertelimme tutkamme kanssa ja lisäsimme tehoa, niin me ammuimme vahingossa alas pari alusta. Tuo tietysti käynnisti Harry Trumanin vastatoimet ja peittelyn. Peittely oli luultavasti hieman tuota aiemminkin, mutta he eivät olleet siinä kovin tarmokkaita. Kun tuo tapahtui, he käyttivät ydinaseita peittona ja tavallaan sulauttivat tämän asian yhteen sen kanssa. Noin minä arvelen tapahtuneen.

”Mädät omenat”

John Blitch: Asevoimat on vastannut tästä asiasta pahuksen 80 vuotta [vuonna 2025]. Meillä oli jonkintasoista menestystä, mutta meillä oli sekoittuneena siihen jonkinasteisia väärinkäytöksiä. [Linkki: Roswellin todistajat] En aio kiistää, että asevoimissa, sotateollisessa kompleksissa, on 1 % aivan yhtä itsekkäitä, korruptoituneita ja patologisia kuin yhteiskunnassa yleensä. En aio kiistää, että joitakin lainausmerkeissä ”mätiä omenoita” on, mutta emme halua sen pilaavan koko satsia.

Puolustusministeriöstä ulkoministeriöön

John Blitch: Minä ajattelen olevan aika, että tämä asia siirretään ainakin täällä Yhdysvalloissa puolustusministeriöstä ulkoministeriöön. Meidän on olettava ottaa tähän asiaan neuvotteluasenne, laajennettava toiminta-aluettamme galaktiseen yhteisöön. Tuon on täysin pakko tapahtua, koska meidän soturimentaliteettimme tätä kohtaan ei ole ihmiskunnan parhaaksi. Meidän on tehtävä tuo siirtymä, toivottavasti kuuntelijasi hyväksyvät tuon. [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain puolustusministeriö] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain puolustusministeri] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain ulkoministeriö] [Linkki Wikipedia: Yhdysvaltain ulkoministeri]

Haastattelija: John, lopetellaan.

John Blitch: Andy, kiitokset paljon. Runsaat suosionosoitukseni sinulle kaikista niistä riskeistä joita otat ihmistovereidesi puolesta. Kiitos sinulle.

Isä Rick, isän ufokokemuksen dokumentointi: ”Ohiojoen lentävä lautanen”

Linkki käännettyyn tapahtumakuvaukseen: LINKKI. Pojan osuutta on lyhennetty ja tapahtumiin osallisen isän osuus on käännetty kokonaisuudessaan.

”Isäni oli 15 metrin päässä lentävästä lautasesta”

Poika (YouTube-kanavan hallinnoija): Hei kaikille. Halusin dokumentoida isänpäivälahjana isäni ufokokemuksen. Hän on kertonut tätä samaa kertomusta minulle itselleni, ystävilleni ja perheelleni sananmukaisesti vuosikymmenien ajan.  

YouTube-videon alkuperäisen nimen käännös:” Isäni oli 50 jalan [15 metrin] päässä lentävästä lautasesta”

Tekstimuodossa näytetyn otsikon käännös: ”Ohiojoen lentävä lautanen”

Ufot paikallisuutisissa, lokakuu 1973

Isä, Rick: No, nimeni on Rick ja se mitä tulen teille tässä kertomaan, on jotain mikä tapahtui minulle ja kolmelle muulle ihmiselle lokakuussa 1973. Asun Cincinnatissa, Ohion alueella. Paikallisuutisissa oli lähes joka ilta raportteja ufoista, siis paikallisessa kaupungissani. Minua ei kiinnostanut koko UFO-asia, minä ajattelin sen olevan vain kasa sonninpaskaa. Minä olin aivan täydellinen ei-uskova.

Tuplatreffit

Isä, Rick: Mutta illalla lokakuussa 1973 kaverini ja minä olimme menossa tuplatreffeille. Minun tyttöystäväni aikoi junailla hänet yhteen yhden ystävistään kanssa. Starttasimme New Richondista Ohiosta. New Richmond sijaitsee noin 10 mailia [16 kilometriä] Cincinnatista itään. Se on pikkukaupunki aivan Ohiojoen varrella.

Poliisin partioauto ja väkeä katselemassa joen ylle

Isä, Rick: Sen jälkeen kun olimme hakeneet tytöt, me kaikki olimme ystäväni autossa. Ajoimme New Richmondissa pitkin katua nimeltä Front Street. Tuossa vaiheessa näimme kaikki ne ihmiset katselemassa joen ylle. He tyyliin osoittelivat jotain. Melkoinen määrä ihmisiä katseli joelle. Pääsimme tuon pikkutien päähän sinne missä [joki]valli oli, siellä oli poliisin partioauto. Me kysyimme häneltä, että ”onko joella tapahtunut onnettomuus?” Hän vastasi: ”ei, ihmiset näkevät joen yllä outoja valoja”, siis tyyliin, oi, vau, tuopa mielenkiintoista.

”Aloimme nähdä valoja joen yllä”

Isä, Rick: Me halusimme kuitenkin edistyä treffeillämme, joten me suuntasimme itään kohti tietä US 52. Olimme matkalla paikaan nimeltä Meldahl Dam [Meldahlin pato], joka sijaitsi vielä 20 mailia [32 kilometriä] eteenpäin kaupungista kohti Richmondia. [Linkki Wikipedia: Richmond (Virginia)] Kun ajoimme siihen suuntaan, niin siellä on pieni alue, joka tunnetaan nimellä Point Pleasant Ohio. Se on presidentti Ulyssess S. Grantin syntymäpaikka. Siellä on pieni näköalapaikka joen ylle. Kun olimme tulossa tuolle alueelle, aloimme nähdä joen yllä valoja. [Linkki Wikipedia: U.S. Route 52] [Linkki Wikipedia: Point Pleasant, Ohio] [Linkki Wikipedia: Ulyssess S. Grant] Me pysähdyimme katselemaan tuon alueen ylle, näimme sieltä joen hyvin. Olimme parkissa siellä katsellen ja nähden outoja valoja joen yllä. Teimme tuota muutaman minuutin ja päätimme jatkaa iltaamme, joten menimme takaisin valtatielle.

Valopalloja Zimmerin voimalaitoksella

Isä, Rick: Suuntasimme itään. Siellä oli rakenteilla oleva voimalaitos. Siitä käytettiin nimitystä Zimmerin ydinvoimalaitos. Se oli jatkuvasti uutisissa, koska ihmiset, rakennustyöntekijät, valittivat että ydinvoimalaitoksen jäähdytystornissa oli valuvikoja.

Isä, Rick: Kun suuntasimme sieltä kohti tietä US 52, niin me menimme sen voimalaitoksen ohi. Siellä oli yksi niistä suurista tyyliin ydinvoimalaitoksen jäähdytystorneista, jonka pystyimme näkemään tieltä. Siellä oli niitä valopalloja, jotka liikuskelivat sen tornin huipun ympärillä, tavallaan kuin ne olisivat etsiskelleet jotain. Ne olivat aivan varmasti älyllisesti ohjattuja. Niitä palloja oli luultavasti viisi tai kuusi kappaletta ja ne olivat erivärisiä. Niiden liikehdintä oli kummallista. Ne todellakin… Näytti siltä, että ne luultavasti skannasivat tuota jäähdytystornia. Niiden lentokuvio oli kummallinen, mutta ne olivat pääasiassa sen jäähdytystornin yläreunan yllä. Pysähdyimme tien sivuun ja olimme siinä luultavasti viisi minuuttia tai vähemmän katselleen sitä. Se oli pelottavaa, koska se oli niin outoa, mutta ne olivat vain erivärisiä valopalloja. Päätimme jatkaa valtatielle, suuntasimme jälleen itään valtatielle 52.

Meldahlin padolla, katsokaa mikä on tulossa!

Isä, Rick: Pääsimme lopultakin määränpäähämme, joka oli se Meldahlin pato. Se oli nuoruudessani hyvä paikka mennä muhinoimaan tyttöjen kanssa, siellä oli erittäin rauhallista. Siellä ei ollut tavallisesti iltaisin ketään. Se oli joen toimiva pato. Menimme sinne, menimme aivan parkkialueen päätyyn. Siellä aivan päädyssä oli suojakaide. Tuo parkkipaikka on tavallaan pitkä kapea parkkipaikka, mutta aivan päädyssä oli suojakaide. My pysähdyimme luultavasti 10 jalan [kolmen metrin] päähän suojakaiteesta, tai ehkä 15:sta jalan, jotain väliltä 10 – 15 jalkaa [3,0 – 4,6 metriä].

Suoraan suojakaiteen toisella puolella oli puu. Se ei ollut suuri puu, mutta se oli puu, joka saattoi olla 30 jalkaa [9,1 metriä] korkea, en tiedä. Pysäköimme sinne ja sammutimme auton valot. Aloimme nähdä valojen liikuskelevan joen yllä. Ne olivat todellakin erittäin erittäin outoja valoja. Ne liikkuivat sellaisella tavalla, että pystyi sanomaan että kyseessä ei ollut normaali lentokone tai helikopteri. Niiden liike oli erittäin epätavallista. Kun teimme tuota, niin auton vasemmalla puolella takapenkillä ollut tyttö alkoi pimahtaa sanoen: ”voi minun Jumalani, voi minun Jumalani, katsokaa mikä on tulossa!”

Lentävä lautanen

Isä, Rick: Vasemmalla puolellamme oli pelto. Tuon pellon toisella puolella leijaili lentävä lautanen, luultavasti noin 40 jalkaa [noin 12 metriä] sen pinnan yllä. Se tuli suoraan pellon yli ja pysähtyi meidän eteemme. Me pimahdimme, olimme täysin täysin mykistyneitä siitä mitä oli meneillään. Meillä oli sellainen tunne… koska me puhuimme tästä ajaessamme takaisin… että kun me katselimme sitä, niin se katseli meitä.

Se pysähtyi meidän eteemme syystä. Koska olimme arvellakseni täysin yksin, eikä ympäristössä ollut muita, niin se vain arvellakseni tarkisti meidät. Kun istuskelimme siinä sitä katsoen, niin tytöt alkoivat sanoa: ”Me haluamme lähteä, me haluamme päästä täältä pois.” Me ajattelimme, että meidän täytyy soittaa poliisille ja antaa heille tiedoksi se mitä me näemme. En usko että poliisi olisi pystynyt tekemään sille näkemällemme hittoakaan, mutta se oli ainoa asia jonka pystyimme ajattelemaan pystyvämme tekemään. 

Jäätelöpaikka, puhelinkoppi ja poliisi

Isä, Rick: Me tiesimme, että noin mailin päässä kauempana itään sieltä missä me olimme, oli pieni jäätelöpaikka ja heillä oli sen edessä puhelinkoppi. Menimme sinne puhelinkopille soittaaksemme poliisille, mutta kun pääsimme sinne, niin sitä puhelinkoppia ei ollutkaan enää. Tytöt sanoivat: ”Me haluamme vain mennä kotiin.” Ilta oli vasta alkamassa. Haimme tytöt luultavasti joskus kello 20 tuona iltana. Tuossa vaiheessa aikaa oli kulunut todennäköisesti yhteensä 45 minuuttia ja tytöt halusivat illan päättyvän.

Isä, Rick: He halusivat lähteä kotiin, joten kaverini vei meidät kaikki takaisin New Richmondiin. Minä ja tyttöystäväni menimme minun autooni ja ajoimme hänen kotiinsa. Hän asui Moscowissa Ohion alueella. [Linkki Wikipedia: Moscow, Ohio] Se oli hyvin lähellä sitä Zimmerin voimalaitosta. Meidän oli pakko ajaa sinne samaan suuntaan, mutta emme nähneet matkalla mitään valoja, taivas näytti normaalilta.

”Näimme outoa valojen liikettä”

Isä, Rick: Pääsimme hänen kotiinsa, hänen perheensä asui tavallaan vähän mäellä. Me ajoimme hänen pihatielleen ja ajattelimme vain hengailevamme siinä. Mutta kun istuimme autossa, niin aloimme yhtäkkiä nähdä joen yllä valoja. Näimme sille alueelle. Näimme outoa valojen liikettä.  Tyttöystäväni sanoi: ”Haluan mennä taloon sisälle, en halua olla täällä ulkona yhtään kauempaa. Minua pelottaa liian paljon.” Ilta tavallaan päättyi ennen kuin se alkoikaan. Minä lähdin pois hänen kodiltaan.

Merkitty mies, hehkuva valopallo mainostaulun alla

Isä, Rick: Olin menossa takaisin isäni talolle. Tuolla alueella kaikki tiet ovat maalaisteitä. Minun isäni, äitipuoleni ja hänen kaksi tytärtään asuivat kaikki tuossa talossa. Minä oleskelin heidän luonaan lyhytaikaisesti. Olin siis ajamassa takaisin. Kun pääsin takaisin New Richmondin alueelle, niin olin tällä kertaa valtatiellä. Oikealla puolellani oli tulossa tienvarsimainos, joka oli jossain määrin koholla. Tie oli itse asiassa korkeammalla, tienlaidat olivat tavallaan alhaalla rotkossa. Se tienvarsimainos oli pystytetty korotetulle alustalle. Siinä mainoksessa sanottiin, että seuraavassa mutkassa vasemmalla on ravintola nimeltä Frisch´s Big Boy.

Mutta kun olin ohittamassa tuota tienvarsimainosta, niin näin että suoraan sen mainostaulun alla oli hehkuva valopallo. Se leijaili maaperästä irti. Se oli erittäin matalalla, mutta se leijui. Se oli halkaisijaltaan luultavasti 3,5 – 4 jalkaa [107 – 122 cm]. Sillä hetkellä kun näin sen, pelästyin todella. Olin nyt aivan yksin. Minusta tuntui, että tuo kapine seurasi minua tai minusta tuntui tavallaan, että olin merkitty mies, että ”voi minun Jumalani, minun ei olisi pitänyt nähdä sitä mitä minä näin. Nyt se lähtee perääni.”

”Pelkäsin kuollakseni”

Isä, Rick: Minä olin tuohon aikaan 20-vuotias. Yleensä jätkät ovat 20-vuotiaina tavallaan pelkäämättömiä. Tuona yönä sen jälkeen kun olimme nähneet lentävän lautasen suoraan edessämme, olin enemmän kuin peloissani, pelkäsin kuollakseni. Kun sitten näin sen valopallon tienvarsimainoksen luona, niin ajattelin meneväni maalaistielle ja se kapine tulisi olemaan siellä odottamassa minua. Pelkäsin helvetisti yrittäessäni ajaa takaisin isäni talolle.

Minä kuitenkin selvisin siitä, pääsin kotiin. Menin sisälle ja herätin kaikki. Kerroin heille kokemuksestani ja että siellä oli kolme muutakin ihmistä. Arvelen isäni uskoneen minua, mutta arvelen äitipuoleni olleen skeptinen, kuin myös hänen tyttäriensä. Mutta minä kerroin heille, sanoin: ”Hei, minä en kerro tätä teille saadakseni teitä uskomaan siihen mitä minä näin, minä kerron tämän teille, koska tämä on se mitä me koimme.” Se oli melko lailla siinä.

Mutta vuosia myöhemmin…

Isä, Rick: Meillä oli vuosia myöhemmin kokoontuminen minun talollani. Minun äitipuoleni ja kaksi sisarpuoltani olivat siellä. Esille nousi tämä kertomus kun olin nähnyt lentävän lautasen kolmen ystäväni kanssa. Kun puhuimme siitä, niin he sanoivat minulle että herätin heidät kaikki klo 3 aamulla. Sanoin, että ”arvelen tuon olevan mahdotonta, koska se on voinut olla myöhäisintään klo 22 tai klo 22:30. Luultavasti aivan myöhäisintään noin.”

Isä, Rick: He kaikki kolme vannoivat, että minä herätin heidät klo 3 aamulla. Tuo sai minut todella huolestuneeksi, että mitä tapahtui ajomatkalla kotiin tuona yönä. Miksi klo 22 tai klo 22:30 sijaan minä herätin heidät klo 3 aamulla? Minulla ei ole mitään muistikuvia mistään muusta tapahtuneesta kuin siitä mitä juuri sanoin. Minulla ei ole mitään abduktiomuistikuvia, minulla ei ole mitään muistikuvia muukalaisista. Minulla on vain muistikuva, että olin kolmen muun ihmisen kanssa ja että lentävä lautanen tuli matalalle suoraan eteemme. Ja sitten vähän myöhemmin minulla oli se valopallo oikealla puolellani kun olin ajamassa takaisin. Minusta tuntui, että se seurasi minua.

52 vuotta viivettä asioista kertomisessa

Isä, Rick: Joten, joka tapauksessa, minun kertomukseni on melko lailla tuossa. Nämä asiat tapahtuivat 52 vuotta sitten ja minä ajattelen sitä yhä lähes joka päivä. Se vain räjäytti tajuntani. Me emme olleet minkään huumausaineen vaikutuksen alaisina. Me emme juoneet. Minun senaikainen tyttöystäväni ei ollut kiinnostunut mistään sellaisesta. Tähän ei liittynyt huumeita tai alkoholia, muutamat nuoret vain menivät parkkipaikalle muhinoimaan, siinä kaikki. Ilta meni täysin pilalle tämän kokemuksen vuoksi.

”Nyt kun aikaa on kulunut jonkin verran”

Isä, Rick: Mutta nyt kun aikaa on kulunut jonkin verran, niin tunnen olevani erittäin onnekas. Se avasi tavallaan ajatteluni. En uskonut koskaan mihinkään tällaiseen. Meneillään on enemmän kuin me oikeasti tajuamme. Se oli uskomattoman pelottavaa aikaa. Jälkeenpäin ajattelen, että mitä olisi tapahtunut, jos olisimme tulleet ulos autosta. Tiedän että on muita tapauksia, joissa ihmiset ovat tehneet niin ja heillä on ollut joitakin melko mielettömiä kokemuksia. Puhun tässä erityisesti Travis Waltonista: Fire in the Sky. Joka tapauksessa, tuo oli kertomukseni, minä vain halusin jakaa sen. Kiitos. [Linkki Wikipedia: Travis Waltonin ufosieppaus] [Linkki Wikipedia: Fire in the Sky, ”Valo taivaalta”]

Lopputekstin suomennos: ”ÄLÄ PELKÄÄ.” [Musiikkilinkki YouTube: Minä suojelen sinua kaikelta]

Linkki käännettyyn sanomalehtijuttuun: LINKKI. Kääntäjä on lisännyt väliotsikoita, linkkejä ja kuvia. Sanomalehtijutun käännös alkaa:

Ufoja nähdään kaikkialla ympäri Ohiota

[The Local Daily News, Logan, Ohio, 4. maaliskuuta 1968, sivu 1]

Tunnistamattomat lentävät esineet

THE ASSOCIATED PRESS [Linkki Wikipedia: Associated Press] Tunnistamattomat lentävät esineet [UFO] kiinnittivät ohiolaisten huomion Cincinnatista Clevelandiin sunnuntaiyönä. Havainnoista raportoitiin myös Columbuksesta, Springfieldistä, Daytonista, Athensista ja muista kaupungeista. ”Niitä oli kolme ja niistä tuli kaikenlaisia kauniita värejä”, sanoi nainen joka näki ufot lähellä Strongsvilleä. [Linkki Wikipedia: Ohio] [Linkki Wikipedia: Cincinnati] [Linkki Wikipedia: Cleveland] [Linkki Wikipedia: Columbus (Ohio)] [Linkki Wikipedia: Springfield (Ohio)] [Linkki Wikipedia: Dayton] [Linkki Wikipedia: Athens, Ohio] [Linkki Wikipedia: Strongsville, Ohio]

V-muodosta loistavan valkoisiin esineisiin

Havainnot vaihtelivat Springsfieldin ja Daytonin V:n muotoisista esineistä Athensin loistavan valkoisiin esineisiin, joilla oli pitkät punaiset pyrstöt. Jotkut sanoivat, että ufoilla oli liekehtivät pyrstöt. Virallista selitystä ei ollut, mutta Clevelandissa sijaitsevasta Case Western Reserve –observatoriosta ehdotettiin, että kyseessä olisi saattanut olla bolidi, ilmakehässä hajoava meteori. [Linkki Wikipedia: Tulipallo (eli bolidi)] [Linkki Wikipedia: Warner and Swasey Observatory (Case Western Reserve)] Yksityisen organisaation, Clevelandin ufologia-projektin presidentti Earl Neff sanoi, että Akronista tulleessa raportissa sanottiin, että UFO vaikutti hajoavan. [Linkki Wikipedia: Akron]

Projekti Blue Book ei kommentoi

Daytonissa sijaitsevasta Wright Pattersonin ilmavoimien tukikohdasta, joka pyörittää ufohavaintoja seuraavaa projekti Blue Bookia, ei kommentoitu. Myöskään säätoimistolla ei ollut selitystä. [Linkki Wikipedia: Projekti Blue Book] [Linkki Wikipedia: Wright-Pattersonin tukikohta]

Kolmiomuodostelmassa lentäneitä metallisia esineitä

Yksi nainen Cincinnatista sanoi: UFO tuli “niin matalalle, että yritin ajaa sitä takaa”. [Linkki Wikipedia: UFO] Port Columbuksen lentokentän lennonjohtotornista sanottiin, että he saivat ilmoituksia kolmiomuodostelmassa lentäneistä metallisista esineistä, joiden peräpäästä sinkosi liekkejä. Tornista sanottiin myös, että tuollaisista taivaan poikki viuhahtavista esineistä on ilmoituksia muualtakin maasta. [Linkki Wikipedia: Port Columbuksen kansainvälinen lentoasema]

Kirje todistajalta tutkija Graham Conwaylle: UFO ja olennot, Langley, Brittiläinen Kolumbia, Kanada, 1947

Linkki käännettyyn tapahtumakuvaukseen: LINKKI (6:29 – 14:01). Käännös on yhdistelmä todistajan tutkija Graham Langleylle kirjoittamaa kirjettä ja Preston Dennettin tuon kirjeen pohjalta tapahtuvaa kerrontaa. Kirje on nähtävissä kohdassa 12:12 – 13:19. Kääntäjä on lisännyt väliotsikoita ja aikakauteen liittyviä kuvia.

1947, Langley, Brittiläinen Kolumbia, Kanada

Kertoja (Preston Dennett): Tämä seuraava tapaus sattui vuonna 1947 lähellä Langleytä, joka on Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Tämä tapaus tulee Brittiläisen Kolumbian UFO-ryhmän, UFOBC,  arvostetulta ja uraauurtavalta tutkijalta nimeltä Graham Conway. [Linkki UFOBC: Graham Conway] [Linkki Wikipedia: Brittiläinen Kolumbia (Kanada)] [Linkki Wikipedia: Langley]

Anonyymiys ja takaumat

Kertoja: Tapaukseen liittyvä todistaja on vaatinut täydellistä anonyymiyttä. Hän jakoi kokemuksensa vasta vuosia ja vuosia sen tapahtumisen jälkeen. Se vaikutti häneen melko syvällisesti. Kuten mies itse [kirjeessään] sanoo: ”Tämä on vanha juttu. Osa kauhusta on vähentynyt ja vaikka se on poissa elämästäni, niin minulla on takaumia ja elän sitä uudelleen.” [Linkki Wikipedia: Takauma] [Linkki Wikipedia: Anonyymi]

1947, ”sota oli päättynyt”

Kertoja: Tässä on se mitä tapahtui. Oli kuuma päivä keväällä tai kesällä 1947.

Kirje: ”Me emme olleet koulussa, saattoi olla kevät tai kesäloma. Päivä oli kuuma, taivaalla ei ollut pilveäkään. Sota oli päättynyt, vuosi oli 1947, olin 16-vuotias. Tuolla alueella oli vain vähän koteja, alueittain paljon puita ja paljon tasaista viljelysmaata.”

Kertoja: Todistaja oli 16-vuotias. Hän asui siihen aikaan veljensä ja äitinsä kanssa Cloverdalen ja Langleyn rajalla Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa Trans-Kanadan valtatien varrella.

Kirje: ”Asuimme paikassa nimeltä Langley Prairie, kuten sitä siihen aikaan kutsuttiin. Kotimme oli Trans-Kanadan valtatien varrella (kuten sitä silloin nimitettiin). Cloverdale / Langley -raja kulki tontin läpi. ” [Linkki Wikipedia: Cloverdale, Surrey] [Linkki Wikipedia: Trans-Kanadan valtatie]

UFO saapuu

Kirje: ”Minä ja veljeni olimme purolla, joka virtasi kotimme läheltä. Hän oli vedessä pyydystämässä pikkukaloja ja minä istuin suuren puun alla lukemassa.”

Kertoja: Todistaja ja hänen nuorempi veljensä olivat ulkona leikkimässä purolla, joka virtasi heidän kotinsa vieressä. Hänen pikkuveljensä oli itse asiassa purossa pyydystämässä pikkukaloja. Todistaja istui sillä aikaa läheisen puun alla lukemassa kirjaa. Kuten todistaja itse [kirjeessään] sanoo: ”Oli erittäin hiljaista, kuulin huminaa, mutta en ajatellut siitä mitään. Seuraava tietämäni asia oli, että hopeanvärinen / harmaa, minkä tiedän nykyään olevan UFO, oli suoraan edessäni.” Tuo vaikutti häneen hyvin oudolla tavalla. Todistaja sanoo, että hän vajosi siihen mitä hän nimittää, lainaus ”tyhjäksi tilaksi”. Hän tavallaan lipui edestakaisin tietoisuuden ja tiedottomuuden rajalla. Tuota jatkui melko kauan, hän arvioi että tunnin, mutta hän ei ole varma.

Kirje: ”Minä menin tyhjään tilaan ja siitä ulos noin suunnilleen tunnin ajan, en tiedä aikaväliä.”

Eriskummalliset olennot

Kertoja: Mutta hän todellakin varmasti näki sen mitä tapahtui seuraavaksi. Kuten hän omin sanoin [kirjeessään] sanoo: ”Ovautui ovi, uskoakseni alhaalta ylös ja ulos käveli neljä tai viisi eriskummallista rukoilijasirkoilta näyttävää olentoa, jotka pitivät yllään mattoja [hohtamattomia] hopeanvärisiä / harmaita vartaloita myötäileviä asuja, ei nappeja, ei vetoketjuja, ei mitään. Tuossa vaiheessa olin noussut seisomaan ja pitelin yhä kirjaani.”

Olento tulee luokse

Kirje: ”Yksi olennoista tuli suoraan luokseni ja seisoskeli minua katsellen, otti kirjani ja katseli sitä. Se laittoi kätensä olkapäilleni. Se pystyi lukemaan ajatukseni. Se tiesi kaiken mitä ajattelin. Se oli tosi kauhistuttavaa! Se katsoi syvälle silmiini ja olen varma että kuulin mustien silmien naksahtavan, aivan kuten kamera tekee.”

Kertoja: Kun tuo tapahtui, hän tunsi yhtäkkiä oudon rauhallisuuden aallon. Hän kuuli takaansa äitinsä huutavan hänelle raivokkaasti. Hän käski äitinsä mennä pois, sanoen että äitiä saatettaisiin ampua, ellei hän mene takaisin sisälle taloon, jonka äiti teki.

Kirje: ”Tunsin oloni nyt paljon rauhallisemmaksi. Lähetin huutavan äitini pois, sanoen: ´Hän ampuu hänet, jos hän ei mene taloon takaisin sisälle´”.

Sota ja pommit

Kirje: ”Aistin heidän olevan täällä sodan ja pommien takia.”

Kertoja: Todistajalle tuli tuossa vaiheessa selvä käsitys että, lainaus [kirjeestä] ”he olivat täällä sodan ja pommien takia”. Lainaus päättyy.

”He kävelivät ufon ympärillä sitä tutkien”

Kertoja: Olento lähti tuossa vaiheessa pois todistajan luota ja liittyi uudelleen muiden seuraan. Ne kaikki alkoivat kävellä ufon ympärillä sitä tutkien. Todistajalla oli sellainen käsitys, että etuoven alueella oli ongelma. Hän tunsi olevansa tuosta melko varma, he yrittivät korjata sitä.

Kirje: ”Olento lähti luotani pois, käveli pois muiden olentojen luo. He kävelivät ufon ympärillä sitä tutkien. Siinä oli ongelma ja he yrittivät korjata sitä. Olen varma, että sillä oli tekemistä etuoven alueen kanssa.”

”Typerät hölmöt”

Kirje: ”Seisoskelin puun alla, mieleni selkeytyi ja minulla oli hyvä näkyvyys, tajusin että lisää autoja meni valtatiellä ohi edessämme, he pystyisivät näkemään kaiken.”

Kertoja: Hän huomasi, että valtatiellä meni monia autoja ohi, melko lailla niin että esineeseen oli suora näkyvyys.

Kirje: ”Ajattelin itsekseni, muistan tämän niin hyvin, ´ typerät hölmöt, eivätkö he tajua, että joku ohiajava pystyy näkemään heidät ja sen suuren hopeanvärisen kupukaton´”.

Kertoja: Alus oli ilmeisesti melko suuri. Outoa kyllä, mutta yksikään auto ei pysähtynyt, kukaan ei vaikuttanut oikeastaan näkevän tuota suurta alusta tai olentoja.

”Me lähdemme nyt”

Kertoja: Kohtaaminen ei ollut vielä ohi, kuten todistaja itse [kirjeessään] sanoo: ”Olento tuli suoraan takaisin luokseni, katsoi silmiini, laittoi kätensä olkapäälleni ja sanoi telepaattisesti: ´Me lähdemme nyt. Älä katso ylöspäin, älä katso ylöspäin, älä katso ylöspäin.´ Pääni oli alaspäin vasten rintaa. Seuraavaksi kuulin hum, hum. Ajattelin, että kyllä minä voin katsoa ylöspäin. Minä katson ylöspäin. Ja siinä se oli, puunlatvan tasolla, suoraan pääni yläpuolella, menossa nopeasti ylös taivaalle.”

Sotilaslentokoneet ajavat takaa

Kirje: ”Taivaalla oli noin neljä sotilaslentokonetta, jotka menivät kovempaa kuin olin koskaan nähnyt, meteli oli korviahuumaava, ennenkuulumaton. Arvelen niiden kierrelleen aikansa ja nyt ajojahti oli päällä! UFO vain lipui suoraan taivaan poikki kohti Washingtonia, ei ole mitenkään mahdollista että nuo lentokoneet olisivat saaneet sitä koskaan kiinni. Tajuan nyt, että tästä havainnosta täytyy olla kasapäin ilmoituksia.”

Kertoja: Hän siis katseli ufon lähtevän, näki kaikki ne lentokoneet, kuuli niiden ulvovan melko kovalla äänellä. Ne kaikki ajoivat sitä alusta takaa. Hän päätti tuossa vaiheessa, että muidenkin ihmisten on ollut pakko nähdä se alus, miksi muussa tapauksessa nuo lentokoneet olisivat siellä. UFO jätti nopeasti hänen katsellessaan suihkuhävittäjät jälkeensä ja syöksyi nopeasti etelään kohti Washingtonin osavaltiota.

Purossa seisoskellut pikkuveli

Kertoja: Kun se oli lähtenyt, hän kutsui pikkuveljeään, joka vaikutti olevan transsissa, hän vain seisoskeli siellä purossa. Kuten todistaja [kirjeessään] sanoo: ”Hän ei liikkunut. Minun piti astua puroon, ottaa häntä kädestä, kutsua nimellä ja sanoa, että ´me lähdemme nyt kotiin´.

Ilkeä äiti

Kertoja: Nuo kaksi poikaa menivät sisälle. He huomasivat tuossa vaiheessa äitinsä olevan melko vihainen kun he olivat viipyneet ulkona niin pitkään.

Kirje: ”Äiti oli keittiössä mennessämme sisälle. Hän oli ilkeä ja sanoi: ´No, te tulitte lopultakin kotiin´. Me emme puhuneet, me tarvitsimme vettä. En saanut juotua riittävästi, sitten menin sänkyyn. Vietin monia päiviä tai jopa viikkoja sängyssä. En käsitä, mutta olin verenpunainen, aspiriini ei auttanut, vain vesi ja syvä uni.”

Suuri ympyrä palanutta tai mustaa ruohikkoa

Kirje: ”Lopulta kun pystyin pysymään jalkeilla ja kävelemään ympäriinsä, näin keittiön ikkunasta suuren ympyrän palanutta tai mustaa ruohikkoa. Muutimme kolme kuukautta myöhemmin pois.”

”En ole puhunut tästä koskaan yhtään kenellekään”

Kirje: ”En ole puhunut tästä koskaan yhtään kenellekään ja koen tästä kirjoittamisen erittäin vaikeaksi. Aloitin muutama vuosi sitten päiväkirjan, mutta en pystynyt saattamaan sitä loppuun. Äitini oli siellä paikalla, mutta me emme koskaan kaikkien näiden vuosien aikana puhuneet siitä. Kaksi vuotta sitten tapasin veljeni pitkästä aikaa uudelleen ja muistelin hieman muistamaani. Hän sanoi, että hän ei muista ja ´älä kysy koskaan asioista jotka ovat meidän hallintamme tuolla puolen´, sitten hän käveli pois. Olen yrittänyt tiivistää tätä [kirjeessäni], pyydän anteeksi pituutta. Tämä on vanha juttu [1947].”

Kirjeen lopussa olevan tekstin käännös: nimi pidetään pyynnöstä salassa

Podcasteri, lakimies ja ufotutkija Martin Kleist, Tanska: Grönlannin ufovideo, 2025

Linkki käännettyyn haastatteluun: LINKKI. Käännös on tiivistelmä, poliittiset keskustelut on jätetty suurimmaksi osaksi kääntämättä, käännös keskittyy pääasiassa yhteen Martin Kleistin kuvaamaan ufovideoon. Alkuperäisessä haastatteluvideossa esitetään muutakin kuvattua videomateriaalia.

Uforklarligt

Haastattelija (Ross Coulthart): [Linkki Wikipedia: Ross Coulthart (tutkiva journalisti, Australia)] Grönlanti, ufojen pesäpaikka, noin jos hyväksyt tämän päivän vieraamme keräämän erikoislaatuisen todistusaineiston: podcasteri, lakimies ja ufotutkija Martin Kleist. Miten UFO-podcastisi nimi sanotaan tanskaksi?

Martin Kleist: Podcastin nimi on on Uforklarligt.

Narsarsuaq, Grönlanti

Haastattelija: Mitä paikallinen lentäjä Etelä-Grönlannista kaupungista nimeltä Narsarsuaq kertoi sinulle vuonna 2023?

Martin Kleist: Minuun otti yhteyttä nykyään entinen grönlantilainen lentäjä. Hän kertoi omasta erittäin merkittävästä ufokohtaamisestaan helikopterilla laskeutumisen aikana Narsarsuaqiin. Hän näki soikion muotoisen esineen roikuskelevan pilvien laidalla laskeutumisen aikana Nasasuaqiin. Hän kertoi minulle myös, että noita esineitä nähdään siellä päivittäin. Me lähdimme viikon sisällä Grönlantiin katsomaan näkisimmekö itse jotain. Me näimme ensimmäisellä matkalla siellä itse asioita.

Haastattelija: Palataan siihen lentäjään. Näkikö hän vain valon vai kiinteän esineen?

Martin Kleist: Minun tulkintani mukaan siitä kyseessä oli kiinteä esine, soikion muotoinen esine, erittäin valaiseva, joka roikuskeli joidenkin pilvien reunojen lähellä. Melko suuri, kuten hän minulle kertoi. Se vain katosi nopeasti. Hänen kollegansa näkivät sen myös. [Linkki: Ufot ja lentäjät (1)]

Haastattelija: Rekisteröityikö se hänen lentokoneensa tutkaan? Näkikö hän sen tutkassaan? [Linkki: Tutka]

Martin Kleist: Minä en ole tietoinen siitä.

Ydinaseet, ”minä olen tietoinen yhdestä skandaalista”

Haastattelija: Minä olen tietoinen yhdestä skandaalista. Sain kuulla siitä itse asiassa äskettäin loistavasta podcastista nimeltä The Rest Is Classified (”Loput on luokiteltu salaiseksi”). Yksi tuon podcastin toimittajista, Gordon Corera, työskenteli ennen BBC:lle. [Linkki Wikipedia: Gordon Corera] [Linkki YouTube: The Rest Is Classified] Hän kertoi mielenkiintoisen jutun siitä kuinka lentotukikohdassa, ymmärtääkseni amerikkalaisessa lentotukikohdassa Grönlannissa, oli ydinaseita. Tuo oli pidetty salassa Grönlannin väestöltä ja tietysti myös suurimmalta osalta Tanskan kansalaisia. Kyseessä oli Tanskan ja Yhdysvaltain välinen salainen sopimus, joka salli Yhdysvaltain ilmavoimien pitää ydinaseilla varustettuja lentokoneita Grönlannin maaperällä. Tuo kaikki tuli ilmi vuonna 1995.

Ydinaseet Grönlannissa ja projekti Iceworm

Martin Kleist: Ydinaseet ja ydinmateriaali Grönlannissa on ollut aina suuri keskustelunaihe tanskalaisille. Yhdysvaltain ja Tanskan välillä on vuodelta 1951 peräisin oleva puolustussopimus. Grönlannissa on joitakin amerikkalaisten käynnistämiä projekteja, esimerkiksi projekti Iceworm. [Linkki Wikipedia: Project Iceworm] Amerikkalaiset vain rehellisesti sanottuna sotkevat kaiken joka kerta kun tekevät Grönlannissa jotain.

1968, Baffaninlahti, Grönlanti

Haastattelija: Siinä mainitsemassani podcastissa puhuttiin yhtenä asiana, että vuonna 1968 Thulen loppupään ulkopuolella Grönlannissa pudonneen B-52 pommikoneen kyydissä oli neljä ydinasetta. Se putosi Baffininlahteen jääpeitteiseen veteen ja upposi. Arvellakseni he pystyivät ottamaan talteen kolme noista lämpöydinaseista, vetypommeista. Mielestäni on uskomatonta, että Baffininlahden vesien alla on tänäkin päivänä vetypommi, ydinase, lämpöydinase. [Linkki Wikipedia: Baffininlahti] [Linkki Wikipedia: Pituffikin avaruustukikohta (entinen Thulen lentotukikohta)]   

Martin Kleist: Kyllä.

Ufovideon taustat

Haastattelija: Sinä lähetit minulle sen mitä sinä ja ystäväsi olitte filmanneet videokamerallanne. Te saitte paljon kuvia, mutta on yksi dramaattinen video esineestä nousemassa vuoren takaa. Voitko kertoa taustat siitä mitä kohta näemme?

Martin Kleist: Kyllä. Olimme Narsarsuaqissa. Noita esineitä nähdään pääasiassa selkeällä taivaalla ilta-aikaan. Monet luotettavat todistajat näkevät tuota. Meidät vei sinne kaveri, joka liittyi läheisesti siellä olevaan lentokenttään, siis hyvin luotettava todistaja. Me menimme sinne itse asiassa lähes joka ilta. Näimme erilaisten valojen tulevan ylös vuoren takaa.

Se video jonka tulette näkemään…

Martin Kleist: Se video jonka tulette näkemään on… Mielestäni video ei ole aina hyvä kuvaamaan sitä mitä itse asiassa näet paljaalla silmällä. Tätä oli äärimmäistä todistaa. Kyseessä oli valo joka tuli ylös vuoren takaa. Me pystyimme näkemään sen jopa ennen kuin se tuli ylös vuoren takaa, koska se valo oli niin kirkas. Nämä esineet tavallaan nousevat ylös, sitten niistä tulee erittäin suuria ja kirkkaita, sitten ne vain katoavat. Me emme pysty selvittämään menevätkö ne pois suurilla nopeuksilla vai katoavatko ne vain yksinkertaisesti näkyvistä. Ensimmäisellä matkallamme näimme niiden muuttavan myös suuntaa, tulevan ylös, lentävän, kohtaavan toisensa, menevän ympäriinsä ja ampaisevan yhtäkkiä pois sellaisella nopeudella, että sitä ei voi silmillä seurata.

Ufovideo

Haastattelija: Katsotaan se uskomaton hallussasi oleva kuvamateriaali. Tuo on yksi parhaista näkemistäni ufovideoista vähään aikaan. Tässä sitä mennään:

Haastattelija: Te ette ole pystyneet kolmiomittaamaan missä se taivaalla oli, kuinka kaukana ja kuinka korkealla se oli. Se vaikeuttaa kykyänne sanoa kuinka suuri se oli, mutta se totta helvetissä näyttää suunnattoman suurelta esineeltä. Mikä oli se etäisyys miltä kuvasitte sitä vuorijonoa jonka takaa se nousi?

Martin Kleist: Noin 10 – 15 kilometriä.

Haastattelija: Se on siis ilmiselvästi valtavan kokoinen esine. Tässä puhutaan jättiläismäisestä, jos se on alus, niin jättiläismäisestä aluksesta.

Martin Kleist: Sitä se on.

”Me emme tiedä mitä me näimme”

Haastattelija: Miltä sinusta tuntui kuin näit tuon?

Martin Kleist: Olin järkyttynyt. Me kaikki näimme siellä valon. Tuo ei ollut se valo, mutta me näimme siellä nousevan valon joka oli täysin punainen, se vain katosi. Sitä oli erilaista todistaa, se oli monellakin tavalla melko shokeeraavaa, se todellakin käänsi maailmani monella tavalla ylösalaisin, se on myönnettävä.

Haastattelija: Sanot käyttäneesi infrapunakameraa. Näkyikö tuo paljain silmin, ihmissilmin?

Martin Kleist: Kyllä, kyllä, ehdottomasti. Se on erittäin erittäin suuri. Joskus ylös nousee enemmänkin valoja ja tekee erilaisia liikkeitä. Minä olen ollut siellä, siellä jään tai vuoren takana ei ole mitään, se on mannerjää, siellä ei ole yhtään mitään muuta kuin 100 kilometriä jäätä. Sen vuoren takana on vain jäätä.

Haastattelija: Tässä ei siis puhuta mistään vuoren huipulla olevasta ihmisasutuksesta?

Martin Kleist: Ei. Siellä ei ole mitään muuta kuin jäätä, ei muuta kuin jäätä. Minä en ole kuitenkaan tässä väittämässä mitään, siis että mitä me itse asiassa näemme, koska me emme tiedä mitä me näemme.

Narsarsuaqin lentoaseman tutka

Haastattelija: Pystyitkö puhumaan Narsarsuaqin lentoaseman tutkaoperaattoreiden tai lennonjohtajien kanssa saadaksesi selville ovatko he nähneet poikkeavaa näytöillään?

Martin Kleist: He eivät huomaa tutkillaan mitään. En usko että heillä on tutkakapasiteettia havaita näitä kapineita siellä. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (homo sapiens –laji ei pystynyt havaitsemaan)]

”He eivät puhu tästä”

Martin Kleist: Sain myös tietää Tanskan puolustusministeriötä edustavalta puolustuskomennukselta, että he eivät puhu tästä amerikkalaisten kanssa. Tein tiedustelun ja kysyin: ”Puhutteko te tästä amerikkalaisten kanssa? Jaatteko keskenänne mitään tietoa tästä?” He vastasivat, että ”ei”.

Haastattelija: Siis UAPeista?

Martin Kleist: UAPeista sekä Tanskan että Grönlannin ilmatilassa. He kiistivät puhuvansa amerikkalaisten kanssa tästä.

Haastattelija: Minä ole koskaan ymmärtänyt tuota…

Välähdyksiä

Martin Kleist: Mielestäni kaikkein kiehtovin tosiasia kaikessa tässä ovat näitä valoja ympäröivät olosuhteet. Se on kaikkein kummallisin osa. Koska kun nämä valon nousevat ylös, niin me näemme salamavalomaisia valonvälähdyksiä ympäriinsä keskenään täysin eri alueilla taivasta. Ilmenee noita valonvälähdyksiä. Me pystyimme tavallaan itse asiassa ennustamaan, että kun näimme valonvälähdyksiä tulevan, niin hetken kuluttua uusi valo nousee ylös. Ja juuri niin käy, uusi valo nousee ylös. Te kuulettu tuon joissakin meidän filmimateriaaleissamme.

Haastattelija: Se oli siis lähes ennustavaa. Te näitte ne välähdykset ja sitten näitte suuren orbin nousevan ylös?

Martin Kleist: Kyllä.

Tietoisuuselementti

Martin Kleist: Meillä oli myös useita tapauksia, joissa me tavallaan… Tämä saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta tässä se selvä tietoisuuselementti. Me tavallaan myös viestimme sen kanssa. Katsoimme taivasta ja sanoimme joskus vitsailleen, että ”jos täällä todella on jotain, niin ole hyvä ja anna meille merkki”, ja näemme sen välähdyksen suoraan siellä minne olemme katsomassa. Kokeilimme tuota siellä monta kertaa. Se vaikuttaa jollain tavoin hyvin leikkimieliseltä. Tähän liittyy suunnattoman suuri tietoisuusosatekijä. [Linkki: Tietoisuus ja ufot]

Kadonneet kuvat ja videot

Martin Kleist: Olemme kokeilleet tuota monta kertaa, jolloin laitteisiimme, kameralaitteistoomme on tullut tavallaan toimintahäiriöitä monilla kummallisilla tavoilla, erityisesti ensimmäisellä matkallamme sinne. Suuri osa materiaalia vain mysteerisellä tavalla katosi sekä kovalevyiltä että SD-muistikorteilta.

Haastattelija: Te siis tiesitte ottaneenne tiettyjä kuvia ja videoita ja kun palasitte etsimään niitä, ne olivat kadonneet?

Martin Kleist: Kyllä, ne olivat kadonneet.

Kummallisia kokemuksia

Martin Kleist: Olen tehnyt tätä nyt [2025] kaksi vuotta. Minulla on ollut monia kummallisia kokemuksia tämän tekemisen aikana. Voin kertoa itse asiassa hassun jutun. Me olimme kuvaamassa täysin eri filmiä. Olin muuttamassa pois asunnostani. Minun piti vain siivota pois tavaraa minulla olleen kaapin päältä. Se oli ainoa tavara jäljellä asunnossani, minun piti katsoa onko siellä jotain, jolloin löysin sieltä Grönlannin lipun ja kirjan nimeltä Elämä maailmankaikkeudessa. Otin ne alas ja ihmettelin, että onpa kummallista. Me emme tienneet yhtään mitään Grönlannin jutusta tai mistään mitä meidän tulisi tehdä myöhemmin. Se on leikkinyt meidän kanssamme koko sen ajan kun aloitimme tämän dokumenttiprojektin.  

Haastattelija: Sinusta siis tuntuu, että jokin antoi sinulle hieman kannustusta ottamaan mielenkiintoa Grönlantia kohtaan?

Martin Kleist: Kyllä, epäilyksettä. Minä olen osittain grönlantilainen, joten tämä asia tuli lähelle sydäntäni.

Alkuperäisasukkaiden lentävät eskimokajakit

Haastattelija: Kerro hieman Grönlannin alkuperäisestä väestöstä. Onko Grönlannissa alkuperäinen paikallinen populaatio?

Martin Kleist: Kyllä, mutta se on erittäin erittäin rajallinen. Heillä on sanonta lentävistä eskimokajakeista, kajakit matkaavat henkimaailmasta meidän maailmaamme. Me itse asiassa puhuimme siellä syntyperäisen shamaanin kanssa, joka kertoi meille että he ovat nähneet noita kyseisiä valoja aina. ”Me tiedämme niiden olevan täällä, me tiedämme punaisista valoista, mutta me emme kirjoita niistä muistiin, vain valkoinen mies kirjoittaa niistä muistiin.” Grönlannissa tämä on kokonaisvaltainen osa heidän todellisuuttaan, siis yliluonnollinen näkemys, heille se ei ole yliluonnollista, he ovat eläneet luonnossa ikuisesti. Ufot ovat heille vain osa luontoa. Kummitusjutut ja vuorilla meneillään olevat asiat eivät ole heille kovinkaan uusia, se on monella tapaa kokonaisvaltainen osa heidän maailmankatsomustaan, ainakin joillekin heistä, en voi puhua kaikkien puolesta. Se mielestäni vähintäänkin poikkeaa länsimaisesta maailmasta.    

Puhutaanpa niistä esineistä

Haastattelija: Puhutaanpa niistä esineistä. Kuvailit sitä lentäjän näkemää soikeaa esinettä. Minulle lähettämäsi kuvamateriaali vihjaa, että kyseessä on usein valkoinen soikio tai pallomaiset esineet. Onko muita muotoja? Ja onko niitä aina yöllä?

Martin Kleist: Ei aina yöllä, ei. Niitä on nähty myös päivänvalossa. Minä itse asiassa todistin yhtä itse vaellusreissun aikana. Ne näyttäytyvät myös päiväsaikaan. Kun niitä esineitä katsoo kiikareilla tai jollain sellaisella, niin ihmiset kuvailevat niiden olevan kartion muotoisia ja ne lähettävät pohjasta erilaisia valoja: vihreää, punaista, oranssia. [Linkki Wikipedia: Kartio] Ne lähettävät jonkinlaista valoa kun niitä katsoo kiikareilla. Ihmiset ovat kertoneet meille myös… siis erittäin luotettavat todistajat. Lentomekaanikko sanoi, että he ovat nähneet siellä rakenteellisen aluksen, se kierteli ympäriinsä kaupungin lähellä.

Pituffikin avaruustukikohta

Haastattelija: Arveletko, että Yhdysvaltain Pituffikin avaruusvalvontatukikohdassa tiedettäisiin siitä mitä te ja paikalliset asukkaat näette? [Linkki Wikipedia: Pituffikin avaruustukikohta (Yhdysvaltain avaruusvoimat)] [Linkki Wikipedia: Avaruusvoimat] [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (avaruuspoliisi)]

Martin Kleist: En ole siitä aivan varma, koska puhuin sen grönlantilaisen lentäjän kanssa tästä, siis sen kaverin kanssa jolla oli ufokohtaaminen soikion muotoisen esineen kanssa. Hän sanoi, että ”se on hyvin hassu juttu, me haluamme tietää kaikesta mitä ympärillämme maailmassa liikkuu, haluamme ymmärtää maailmasta kaiken, mutta kun kyseessä ovat ufot, niin me emme halua saada siitä selville yhtään mitään, me haluamme vain pitää sen salassa. Me emme halua puhua siitä emmekä nähdä sitä.” Tuo oli mielestäni melko kertovaa siitä miten Tanskan viranomaiset ovat myös käsitelleet tätä. Grönlannin väestö on tehnyt kyselyitä tästä, he ovat ilmoittaneet tästä viranomaisille, mutta heidän kysymyksiinsä kieltäydytään tavallaan vastaamasta.

Haastattelija: Sinä et siis ole varma, että amerikkalaiset tietävät siitä mitä te näette Narsarsuaqissa ja mistä paikalliset asukkaat puhuvat? Siitä kuitenkin tiedetään hyvin Grönlannin elinyhteisössä, näitä esineitä on nähty kauan kauan aikaa.

Donald Trump ja Donald Trump Jr.

Haastattelija: Eikö ole melko erikoista, että he menivät kaikista paikoista juuri Grönlantiin Pituffikin avaruustukikohtaa varten?

Martin Kleist: Ja minä tiedän, että sinä olet puhunut hänen poikansa Donald Trump Jr.:n kanssa, eikö?

Haastattelija: Kyllä.

Martin Kleist: Tiedän hänen olevan erittäin kiinnostunut UFO-aiheesta.

Haastattelija: Kyllä.

Martin Kleist: Kuka tietää, hänellä saattaa olla salaisesti meitä enemmän lisätietoa siitä mitä on tosiasiassa meneillään.  

Tanskalainen mediaulostulo

Martin Kleist: Tanskalainen mediaulostulo itse asiassa kertoi vähän aikaa sitten, että Trumpin mielenkiinto Grönlantia, Grönlannin eteläosaa, erityisesti tätä paikkaa kohtaan, itse asiassa keskittyy siihen että se on täynnä harvinaisia maametallimineraaleja ja tietysti uraania. [Linkki Wikipedia: Rare- earth mineral (harvinaiset maamineraalit)] [Linkki Wikipedia: Harvinaiset maametallit] [Linkki Wikipedia: Uraani] Mielestäni faktat ovat selvät. Jos he kaivavat harvinaisia maamineraaleja siellä olevalla vuorella, jossa näitä runsaasti on, niin he tulevat epäilemättä kiskomaan uraania ja tekemään sotkun, paljon saastetta, se ei ole mielestäni kenenkään etunäkökohta. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (ympäristövahinko, biologisen elämän suojelu)]    

UAP ja ”työtehtävä”

Haastattelija: Oletko pystynyt tutkimaan onko uraaniesiintymien ja muiden arvokkaiden metallien esiintymien ja näiden sinun tunnistamattomien anomaalien ilmiöiden [UAP] näköhavaintojesi välillä korrelaatio? 

Martin Kleist: Minä olen melko varma, että sellainen korrelaatio on. Minä en tiedä, mutta tavallaan siltä näyttää. Me näimme niiden erityisesti ensimmäisellä reissullamme tekevän liikkeitä, jotka näyttivät todellakin siltä että ne tekivät jotain. Näytti siltä kuin ne olisivat suorittaneet jonkinlaista työtehtävää, vaikea sanoa millaista tehtävää.

Haastattelija: Mitä ne tekivät mikä sai sinut ajattelemaan, että ne olivat suorittamassa tehtävää?

Martin Kleist: Vain se tapa millä ne tulivat ylös. Yksi tuli ylös, sitten toinen tuli ylös ja ne tavallaan kohtasivat toisensa, tekivät ympäriinsä erilaista liikehdintää ja ampaisivat sitten pois. 

Tuo kerjää kysymään…

Haastattelija: Minä tiedän omista tietolähteistäni, että tietyntyyppiset harvinaiset maametallimineraalit ovat erittäin tärkeitä joillekin Yhdysvaltojen kaikkein arkaluotoisimmalle aseistukselle, mukaan lukien ydinaseet. Joitakin noista harvinaisista maametallimineraaleja on saatavilla vain tietyissä osissa planeettaa. Tuo kerjää kysymään, että onko joku muukin ketä nuo harvinaiset maametallimineraalit myös kovasti kiinnostavat?  

Battelle Memorial Institute, ”Battellen muistoinstituutti”

Martin Kleist: Meidän täytyy tarkastella puolustusurakoitsijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme Grönlannissa, koska Battellen muistoinstituutilla on myös roolinsa näyteltävänään Pituffikin avaruustukikohdassa, entisessä Thulen lentotukikohdassa. He hoitelevat Thulen lentotukikohdassa sellaisia asioita kuin turvallisuusselvityksiä ja kaikenlaisia muita asioita. Heillä on itse asiassa myös tutkimuslaitos nimeltään Summer Camp keskellä mannerjäätä. Battellen muistoinstituutti käyttää sitä. Ne ihmiset jotka tietävät UFO-aiheesta saattavat tietää, että tuo voisi olla mielenkiintoista. [Linkki Wikipedia: Summer Camp]  

Haastattelija: Voisi olla mielenkiintoista? Sinä siis sanot minulle, että Battellen muistoinstituutilla on Grönlannissa Pituffikin avaruustukikohdasta erillinen tutkimuslaitos?

Martin Kleist: Kyllä, keskellä mannerjäätä, mannerjään huipulla.  

Haastattelija: Mitä Battelle Corporation tarkalleen ottaen tutkii?

Martin Kleist: Arvelen heidän tekevän vain tieteellistä tutkimusta…

Haastattelija: Aivan, niin tietysti, eihän heillä tietenkään olisi mitään tekemistä sotilaallisten sovellusten tai minkään sellaisen kanssa.

Tanskalaiset poliitikot

Haastattelija: Kyselevätkö ihmiset Grönlannissa mitään kysymyksiä kun sellainen organisaatio kuin Battellen muistoinstituutti perustaa yhtäkkiä tutkimusinstituutin keskelle Grönlantia?

Martin Kleist: Eivät. Tavallisesti tanskalaiset poliitikot eivät edes kysele mitään puolustusurakoitsijoista tai mistään sellaisesta. Me ostamme vain onnellisina suuren määrän lentokoneita Lockheed Martinilta tai teemme sopimuksia Battellen muistoinstituutin kanssa. Arvelen että tanskalaisia poliitikkoja ei tämä aihepiiri paljon kiinnosta. [Linkki: Roswellin avaruusolennon haastattelu (poliitikot)] Mutta heitä pitäisi kiinnostaa.