Haastattelussa Dean Radin. Linkki videoon, josta käännös on tehty: LINKKI.
Työhistoria
Dean Radinin työpaikat: Bell Labs, Princetonin yliopisto, GTE-laboratoriot, Edinburghin yliopisto, SRI International, Interval Research Corporation, Nevadan yliopisto, IONS, Saybrook Graduate School and Research Center. Dean Radin on parapsykologisen yhdistyksen entinen puheenjohtaja. [Linkki Wikipedia: Dean Radin]
Tieteentekijöiden itseluottamus
Kysymys: Onko uudet tieteentekijät koulutettava luottamaan itseensä kokonaisuutena, ei ainoastaan rationaaliseen mieleensä?
Dean Radin: Tarkoitat, että pitäisikö uusia tieteentekijöitä opettaa luottamaan itseensä täysin… Arvelen, että se voitaisiin toteuttaa nykyisten opetussuunnitelmien puitteissa helposti. Se riippuu paljon siitä kuka opettaa ja miten hän sitä opettaa.
Mielestäni parhaat opettajat ja oppilaat ovat luultavasti aina oppineet, että on opiskeltava mahdollisimman ammattitaitoiseksi. Opit selviytymään jotenkin ammattitaitoiseksi, otat inspiraatiota mistä tahansa sitä sitten tuleekin. Tuossa ei ole mitään uutta.
Kuvateksti: Tieteentekijät tarvitsisivat Dean Radinin mielestä uudentyyppistä koulutusta.
Tieteentekijöiden harhaluulot
Dean Radin: Haluaisin kuitenkin nähdä tieteen opetussuunnitelmiin sisällytettävän yleistä tieteen historiaa, jotta pääsisimme eroon siitä harhaluulosta, että olemme moderneja ja sivistyneitä, ja että nyt tekemiämme asioita ei ole koskaan ennen edes ajateltu. Usein samoja asioita on ajateltu jo aiemmin. [Linkki Wikipedia: Tieteen historia]
Tuo on yksi osa, toinen osa on tieteenfilosofia, jotta saisit käsityksen miten tekemäsi sopii yhteen ja millaiseen kontekstiin se asettuu tietorakennelmassa. [Linkki Wikipedia: Tieteenfilosofia] [Linkki Wikipedia: Tieteensosiologia] Tieteensosiologia on luultavasti tärkeintä, siis nuo kolme: historia, filosofia ja sosiologia.
Noita kolmea ei totta puhuen opeteta lähes koskaan opetussuunnitelmissa, joilla on jotain tekemistä tieteen tai tekniikan kanssa. Se olisi mielestäni äärimmäisen tärkeää. Ne asettaisivat tekemäsi asiayhteyteen. Jos et tiedä asiayhteyksistä, niin sanot tiettyjä asioita nähdessäsi: ”Kylläpä tuo on epätavallista, tuossa ei vaikuta olevan mitään järkeä, tuo ei ole totta.” Tuo puolestaan on joskus totta, mutta useinkaan se ei ole totta. Se tarkoittaa vain, että se haastaa olettamuksesi.
Kuvateksti: Olettamiasi totuuksia on hyvä välillä hieman kyseenalaistaa, muussa tapauksessa rakennat itsellesi tieteellisen vankilan.
Tietämys saatetaan rakentaa väärien olettamuksien päälle
Dean Radin: Kun ajattelen omaa tekniikan- ja tieteen alan koulutustani, niin en muista kenenkään sanoneen koskaan: ”Ne oletukset, joiden varaan tietämyksesi rakennamme, ovat nämä.” Ilman tuota tietoa oppilas vain yksinkertaisesti hyväksyy sen mitä hänelle opetetaan – siis, että asian on näin. Sen sijaan pitäisi sanoa, että tämä on rakennettu olettamuksien päälle, ja olettamuksia ei useinkaan voida… Olettamukset ovat ”virallisesti” totta, emme tiedä niiden olevan tosiasiassa totta, mutta ne ovat ”virallisesti” totta. Minun piti oppia tuo vaikeimman kautta.
Kuvateksti: Jos teorian pohjana oleva olettamus onkin väärä, saattaa käydä huonosti.
Tästä on tulossa yhä tärkeämpää
Dean Radin: Kaikki tieteentekijät hyötyisivät mielestäni, jos he tietäisivät paljon yksityiskohtaisemmin miten heidän oma tietty tieteen palasensa sopii yhteen kaiken muun kanssa – siis tieteensosiologia. Tämä ei ollut luultavasti niin tärkeää 50 vuotta sitten, mutta siitä on tulossa nyt yhä tärkeämpää. On nähtävä miten asia asettuu suhteessa muuhun tieteeseen, eikä pelkästään siihen, vaan suhteessa yhteiskuntaan ja liiketoimintaan, koska nykyään on paljon tiedettä ohjaavia kilpailevia etunäkökohtia.
Lue lisää aiheesta tältä sivustolta:
- Nassim Haramein: Tukea luoville tieteentekijöille
- Professori Alexander Wendt: Etsintäkuulutus -ufotiede! (2020)
Jaa artikkeli: