Prikaatikenraali / asianajaja Stephen Lovekin, Roswellin tapaus ja projekti Blue Bookin salaisuudet

Oheinen teksti on suora käännös prikaatikenraali / asianajaja Stephen Lovekinin haastattelusta. Linkki videoituun haastatteluun: https://www.youtube.com/watch?v=0WZyDglNi5Y

Koulusta armeijan kautta Pentagoniin ja Valkoiseen taloon

Stephen Lovekin: Valmistuin vuonna 1958 George-koulusta, joka on yksityinen yhteiskoulu Philadelphiassa, ja menin armeijaan. Suoritin korkeamman jalkaväkikoulutuksen, jonka jälkeen minut siirrettiin Pentagoniin. Työskentelin siellä radiotaajuustekniikan virastossa. Lopetin siellä, jonka jälkeen minut kiinnitettiin toukokuussa 1959 Valkoiseen taloon maavoimien viestintätoimistoon. Työskentelin Eisenhowerin alamaisena toukokuusta 1959 alkaen siihen saakka, kunnes hän lähti virasta, sitten työskentelin Kennedyn alamaisena, kunnes poistuin palveluksesta elokuussa 1961.

Kuvateksti: Yhdysvaltain puolustusministeriön hallintorakennus Pentagon, Yhdysvaltain presidentin virka-asunto ja pääasiallinen työpaikka Valkoinen talo, presidentti Dwight D. Eisenhower ja presidentti John F. Kennedy.

Ufoprojekti Blue Book

Stephen Lovekin: Työskentelin everstiluutnantti Holomonin kanssa. En muista nyt hänen etunimeään, se saattoi olla Earl, mutta en voi vannoa. Joka tapauksessa, minun hommani oli oppia hoitamaan salakieltä. Niin myös tein. Opin sitä sotavoimien kautta käsitellessäni paljon [UFO] projekti Blue Bookista. Blue Bookista keskusteltiin toimistossa melko avoimesti. Joitakin Blue Bookin osia avattiin keskusteltaviksi. Huomioitaviksemme tuotiin myös muita asioita: Eräänä iltapäivänä kun olimme juuri lopettelemassa koulutusta noin klo 15:30, eversti Holomon toi metallipirstaleelta näyttäneen palasen. Se muistutti mittatikkua. Siinä oli kaiverruksia. Eversti Holomon näytti kaiverruksia kaikille meille luokassa olleille, luulen meitä olleen sillä hetkellä kuusi tai seitsemän. Meille kerrottiin mistä se oli peräisin. Se liittyi projekti Blue Bookiin.

Kuvateksti: Yhdysvaltain ufotutkimusprojekti Blue Bookin henkilökuntaa vuonna 1963. [Linkki Wikipediaan, projekti Blue Book]

Maahansyöksy New Mexicossa vuonna 1947

Stephen Lovekin: He yrittivät sanoa, että ”katsokaa, meillä on fyysistä informaatiota, tämä aineellinen tavara. Olemme saaneet nyt käsiimme sen, mitä olette nähneet Blue Bookissa. Näytämme teille materiaalia”. Niin hän myös teki. He selittivät edelleen, että se materiaali oli saatu New Mexicossa vuonna 1947 sattuneesta maahansyöksystä. Siitä keskusteltiin. Siitä keskusteltiin muistaakseni pitkään, toista tuntia. Pääsimme lähtemään noin tunnin myöhässä sinä iltapäivänä. Seuraavana päivänä siitä keskusteltiin uudelleen. Keskusteltiin myös siitä tosiseikasta, että siellä oli ollut ruumiita.

Haastattelija: Maapallon ulkopuolisia?

Stephen Lovekin: Kyllä, avaruusolentojen ruumiita. Niitä oli joko kolme tai viisi. Edes he eivät tienneet siinä vaiheessa, koska osa heidän saamastaan informaatiosta oli ilmeisesti epätäydellistä. Mielestäni esitetty lukumäärä oli kolme tai viisi. Yksi oli ollut elossa, osittain elossa siihen aikaan kun se tapahtui. En tiedä mitä hänelle tapahtui sen jälkeen.

Kuvateksti: Prikaatikenraali Stephen Lovekin sanoo, että New Mexicossa vuonna 1947 sattuneesta maahansyöksystä jäi yksi onnettomuuteen osallinen henkiin. Kyseessä oli maapallon ulkopuolinen matkustaja.

Ankarat ohjesäännöt

Stephen Lovekin: Maavoimien ilmavoimissa, tai ilmavoimissa siihen aikaan, oltiin erittäin huolestuneita Blue Bookista. Kaikkeen, jolla oli jotain tekemistä ufoista raportoimisen tai niistä puhumisen kanssa, oli erittäin ankarat ohjesäännöt. Meille sanottiin ja tehtiin selväksi, että jos haluatte pilata uranne, niin pystytte tekemään sen kaikkein nopeimmin puhumalla ufoista. Minä olin värvätty mies, siis toteemipaalun alimpana. Meidät oli valmennettu huippusalaiseen ja sitä ylempään turvallisuusluokitukseen, mutta emme tosiaankaan saisi lupaa minkäänlaisen luottamuksellisen materiaalin käsittelyyn, jos julkaisisimme tämän informaation.

Kuvat

Stephen Lovekin: Näimme hirvittävän paljon. Näimme paljon kuvia. Useista kuvista näkee nykypäivänä kaksoiskappaleita. Jotkut näkemistäni kuvista olivat mielestäni kuitenkin hieman parempilaatuisia. Kuvat olivat ilmavoimien lentäjien ottamia.

Haastattelija: Mitä kuvia?

Stephen Lovekin: Ufojen kuvia, kyllä.

Haastattelija: Teillä oli itse asiassa kuvia ufoista?

Stephen Lovekin: Kyllä heillä todellakin oli. Kyllä. Ne eivät olleet ainoastaan ilmavoimien ottamia, osa oli siviililentäjien ottamia, osan oli ottanut merivoimien joukkojen lentäjät, jotkut olivat ulkomailta. Meille tehtiin myös melko selväksi, että niitä oli muiden virastojen hallussa lisää. Niitä kuvia käytettiin siihen aikaan, joten niitä ei ollut laitettu Blue Bookiin. Päättelin siitä niiden olevan ehkä parempilaatuisia kuin meille näytetyt kuvat.

Kuvateksti: Stephen Lovekin sanoo nähneensä työssään kuvia aidoista ufoista jo 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Voisiko osa internetissä pyörivistä ufokuvista olla aitoja?

Palanen New Mexicossa maahansyöksyn tehneestä aluksesta ja hieroglyfikaiverrukset

Stephen Lovekin: Se aluksen palanen oli harmahtavaa foliomaista materiaalia, ehkä 20 – 25 cm pitkä, en muista. Se näytti jättimäiseltä, koska se oli ensimmäinen kerta kun näin mitään sellaista. Kaikkien silmät olivat nauliintuneet siihen erikoiseen esineeseen. Se oli pelottava, kun hän kertoi mikä se oli. Se oli aavemaista. Huoneessa olisi voinut kuulla nuppineulan putoavan, kun se mainittiin ensimmäisen kerran.          

Haastattelija: Ja mikä hän kertoi sen olevan?

Stephen Lovekin: No, hän sanoi, että se oli saatu yhdestä niistä aluksista, jotka olivat tehneet maahansyöksyn New Mexicossa. Se oli otettu laatikollisesta materiaaleja, joiden parissa sotavoimat työskentelivät. He eivät käyttäneet siihen aikaan sanaa ”takaisinmallinnus”, mutta heidän oli tehtävä jotain takaisinmallinnuksen kaltaista. Sen tekemiseen kuluisi vuosia. Muistan maavoimien insinöörien tehneen paljon kokeiluja Fort Belvoirissa. Se yllätti minut. Olin hirvittävän yllättynyt.

Kaiverrukset näyttivät hieroglyfeiltä. Hieroglyfejä on vaikea kuvailla, mutta jos olet nähnyt muinaisia egyptiläisiä kirjoituksia, niin tiedät, että hieroglyfit olivat muodoltaan eloisia. Myös nämä vaikuttivat eloisilta. Olisimme ymmärtäneet sen, jos olisin tiennyt salakirjoitusjärjestelmän, jota tuon kielen tulkitsemiseen oli tarkoitus käyttää. Se oli hyvin ilmaisuvoimaista, pystyi sanomaan, että se oli ilmaisuvoimaista.

Kuvateksti: Stephen Lovekin sanoo aluksen osissa olleen kaiverretun kirjoituksen muistuttaneen egyptiläisiä hieroglyfejä. Samanlaista hieroglygimäistä kirjoitusta ivat kuvailleet muutkin, kuten esimerkiksi Jesse Marcel Jr.

Stephen Lovekin: Hänellä oli lukollinen ruostumatonta terästä oleva laatikko, melkein kuin kirvesmiehen pakki, mutta ehkä suurempi. Hän otti sen sieltä, ja laittoi sen myös sinne takaisin. Ymmärsin, että se ei ollut ainoa laatikossa ollut esine, mutta hän näytti ainoastaan sen. Tämä tapahtui radiotaajuustekniikan virastossa. 

Presidentin piirrokset

Stephen Lovekin: Minulla ei ollut muuta kosketusta UFO-aiheeseen, ennen kuin vasta sen jälkeen kun aloin olla tekemisissä presidentin kanssa. Olin kuullut hänen tekevän valtavasti piirustuksia paperille, muistivihkopaperille, erityisesti kokouksissa, joihin hän ei ollut erityisen tyytyväinen. Hän alkoi usein piirrellä, yksi hänen tekemistään jutuista oli erimuotoisten ufojen piirtely.

Haastattelija: Ketä tarkoitat?

Stephen Lovekin: Presidentti Eisenhoweria. Kyllä. En nähnyt Kennedyn tekevän niin, mutta presidentti Eisenhower teki niin minun läsnä ollessani, kuin myös monien muiden Valkoisen taloon maavoimien viestintätoimistoon kiinnitettyjen läsnä ollessa.

Kuvateksti: Presidentti Dwight D. Eisenhower oli haastatellun mukaan innokas ufojen piirtelijä. Kuva ei liity presidenttiin.

Asian tärkeys

Stephen Lovekin: Meillä oli yksi kouluttaja, everstiluutnantti. Luulen, että hänen työnsä ei ollut pelkästään kouluttaa meitä, vaan saada meidät myös uskomaan. Siksi hän näytti sen materiaalipalan siitä laatikosta, joka vaikutti olevan ruostumatonta terästä. Se oli pölyinen, harmaa ja foliomainen, vaikutti kuin se olisi poltettu grillissä. Hän teki selväksi, että… Teimme johtopäätöksen, että se ei ollut kaikki hänellä oleva informaatio tai ainoa hänellä oleva esine. Hänellä oli lukuisia muitakin. Ehkä koko laatikko oli täynnä, en tiedä, mutta se oli ainoa hänen esille ottamansa kappale.

Hän teki sen siksi, että hän halusi varmistaa, että ymmärsimme olevamme tekemisissä jonkin sellaisen kanssa, joka oli täysin jotain muuta kuin minkä kanssa olimme olleet tekemisissä aiemmin. Saattaisimme joutua sen kanssa tekemisiin tulevaisuudessa. Luulen, että hänen tarkoituksenaan oli tiedottaa meille, että olisimme tulevaisuudessa tekemisissä sen asian kanssa yhä enemmän ja enemmän. Hän luonnehti kaiverruksien olevan ohjausmerkkejä, sen pidemmälle hän ei asiassa mennyt. Hän päätti kuitenkin, että mitä tahansa ne ohjeistukset olivatkaan, ne olivat riittävän tärkeitä, jotta sotavoimien oli työskenneltävä niiden parissa jatkuvasti. Hän teki täysin selväksi, että tämä oli jotain haudanvakavan tärkeää.

Turvallisuusluokitus

Stephen Lovekin: Olimme tuohon aikaan vuonna 1959 Pentagonin kellarissa. Se Pentagonin alue oli erityisen hyvin turvattu. Jokainen siellä työskennellyt tietää mistä puhun. Kellarissa olisi melkein pystynyt käymään sotaa, eikä yläpuolisissa kerroksissa olisi tiedetty tapahtumista mitään. Se oli niin hyvin turvattu. Työskentelin huippusalaisella turvaluokituksella. Olin saanut jo salaisen turvaluokituksen, ja koulusta valmistuessani sain huippusalaisen luokituksen.

Minulle myönnettiin kuitenkin yksi taso sitä korkeampi luokitus, koska heillä ei ollut tuohon aikaan turvaluokitusta erityisesti juuri tämän ongelman hoitamiseen. Jos olit tekemisissä juuri tämän ongelman kanssa, sinulle myönnettiin Q-luokitus, joka oli ydinaseluokitus. He päättivät ehkä muuttaa sitä myöhemmin, mutta muistan sen olleen iso kysymys: ”Millaisen turvallisuusluokituksen annamme tämän kurssin suorittaneille?”

Kuvateksti: Q-luokituksella pääsi tekemisiin ydinaseiden kanssa ja joutui tekemisiin joidenkin muiden kanssa.

Ei käveleviä katastrofeja

Stephen Lovekin: Blue Bookiin laitettavaksi sopivia raportoituja tapauksia oli tuohon aikaan luultavasti noin 1500. Sinne laitetut tutkimustulokset olivat erittäin tieteellisiä. Ne ihmiset, jotka halusivat laittaa ne sinne, kävivät ne erittäin tarkasti läpi. Se informaatio ei menisi koskaan kenenkään muun tietoon, se oli tarkoitettu vain tiettyjen sotilashenkilöiden käyttöön. Kaikki siellä oleva oli äärimmäisen tarkkaa ja erityistä. Ne tapaukset olivat niin aitoja kuin vain olla voi. He puhuivat ihmisistä, joilla oli erinomainen maine joko sotilashenkilönä tai siviilinä. He eivät hyväksyneet mitään käveleviä katastrofeja. Se informaatio oli heidän mielestään äärimmäisen paikkansapitävää.

Kuvateksti: Blue Bookissa oli 1960-luvulle tultaessa aitoja ufotapauksia noin 1500 kappaletta.

Tukikohtia suojaksi

Stephen Lovekin: Tähän maahan rakennettiin 1950-luvun alun aikana lukuisia tukikohtia, joihin presidentti, kongressi ja erittäin tärkeät henkilöt voisivat mennä hyökkäyksen tapahtuessa. Tarkoituksena oli säilyttää hallituksen toimintakyky ja muuta sellaista. Mount Weather Virginiassa oli yksi niistä, Fort Ritchie Marylandissä oli toinen, Marylandissä oli myös Camp David. Länsi-Virginiassa oli siihen aikaan toinenkin paikka, jonka tunsimme vain nimellä betoni. Se oli sen koodinimi.

Esimerkiksi Mount Weather on maan alla. Se on suunniteltu erityisesti läpäisemättömäksi niiden tietojen perusteella mitä meillä oli siihen aikaan atomiaseisiin liittyvistä huolista. Minulle kerrottiin erityisesti, että siellä oli myös laitteistoa nimenomaan juuri UFO-ongelman hoitamiseen. Tuo kerrottiin minulle kun menin sinne ensimmäisen kerran tutustumismatkalle.

Meidän piti käydä kaikissa samoissa paikoissa kuin presidentinkin, jotta olisimme perehtyneet siihen, mitä meidän piti tehdä, ja miten se piti tehdä. Oli olemassa standardinmukainen toimintaohje. En tiedä mikä se oli, se ei kuulunut työhöni. Oli kuitenkin standardinmukainen toimintaohje mitä piti tehdä kun Mount Weatherissä nähtiin ufoja. Niitä ei oltu nähty ainoastaan yhdessä tai kahdessa tilanteessa, vaan ymmärtääkseni lukuisissa tilanteissa. Niitä oli nähty myös Länsi-Virginiassa siinä paikassa johon viitattasin nimellä betoni.

Kuvateksti: Mount Weatherin hätäoperaatiokeskuksessa oli laitteistoa nimenomaan juuri UFO-ongelman hoitamiseen.

Tutkan lukitukset ja viestintä

Stephen Lovekin: Kyllä, kertomuksia tutkan lukituksista oli, ja useat noista kertomuksista tulivat Ohiosta Wright-Pattersonin lentotukikohdasta. Lukuisia muita tuli Kaliforniasta, Teksasista ja muistaakseni Washingtonista. Sanoisin tutkan lukitustapauksia olleen luultavasti 200 – 300 kappaletta. Nuo tapaukset olivat siellä [Blue Bookissa], koska ne olivat aitoja.

Kuulinko, että olisimme vastaanottaneet koskaan signaaleja, jotka voisi tai olisi voitu tunnistaa meitä tarkkailevista oudoista aluksista tulleiksi? Kyllä, kuulin sellaista. Kuulin siitä lukuisista, tai en voi sanoa lukuisista, mutta ainakin viidestä tai ehkä kuudesta Blue Bookiin päätyneestä raportista. Kyllä. Nämä faktat, tai monet niistä, olivat tulleet lentäjien radioiden kautta. Minkä tahansa älyn kanssa olimmekaan silloin tekemisissä, niin he tiesivät miten meitä piti käsitellä, miten meidän kanssamme piti viestiä. Mutta ne olivat maapallon ulkopuolista alkuperää, niin uskottiin.            

Minulle kerrottiin, että se mitä heillä oli siellä meidän käsiteltäväksemme, oli tullut New Mexicosta, mutta paikkoja oli muitakin. Maahansyöksyjä oli muitakin. He eivät sanoneet missä. Niiden sijaintia ei kerrottu, mutta meille tehtiin melko selväksi, että se ei ollut ainoa paikka, josta he olivat keränneet tietoa ja myös materiaaleja. Wright-Pattersonin lentotukikohta tuotiin monissa tapauksissa esille. Wright-Pattersonissa oli ilmeisesti enemmän tutkan lukituksia kuin muissa lentotukikohdissa.

Edwardsin lentotukikohta mainittiin kokeellisena laitoksena. Kun mainitsen sen tuossa asiayhteydessä, niin tiedän sitä käytetyn sen mitä tahansa he olivatkin löytäneet testaamiseen. Sanottiin, että sitä tehtiin. Edwardsin lentotukikohdassa oli tutkan lukituksia, sain tietää siitä operaatio Blue Bookissa. Olin siellä samaan aikaan kuin Philip Corso. [Philip J. Corso on kirjoittanut kirjan Päivä Roswellin jälkeen.]

Kuvateksti: Avaruussukkula laskeutumassa Edwardsin lentotukikohtaan.

Presidentille töihin

Stephen Lovekin: Kun tulin presidentille töihin, tapasin hänet ensimmäisen kerran vasta oltuani mukana luultavasti noin puolitoista kuukautta. Tapaaminen oli siihen aikaan hyvin kaavamainen. Sen jälkeen sain mahdollisuuden matkustaa jonkin verran presidentin kanssa. Teimme matkoja Floridaan. Hän rakasti golfin pelaamista. Minulla oli mahdollisuus nähdä hänet tulistuneena, ja miten hän hoiteli tietyt ihmiset, joista hän ei pitänyt. Hän teki sen piirtelemällä. Hän oli luultavasti yksi maailman parhaista piirtäjistä, kaikki vitsailivat hänelle siitä. Minä en tehnyt niin, en ollut sellaisessa asemassa, että olisin voinut tehdä niin, mutta korkeampiarvoiset upseerit sanoivat tavallaan pieniä juttuja silloin tällöin. Hän vain hymyili ja jatkoi piirtämistä.

Presidentti ja ufot

Stephen Lovekin: No, joissakin noissa tilanteissa hänelle oli annettu juuri viesti, tai UFO-informaatiota tai ufohavaintoihin liittyvää informaatiota. Tiedän sen olevan tosiasia, koska olin komentokeskuksessa ja näin sen informaation. Hän innostui raportteja saadessaan. Hän oli kuin lapsi. Hän innostui ja antoi määräyksiä aivan kuin tärkeän operaation aloituspäivä olisi ollut aina uudelleen ja uudelleen. Hän oli erittäin kiinnostunut ufojen muodoista, koosta ja miten ne liikkuivat. Tiedän sen.

Kuvateksti: Camp David kuvattuna vuonna 1959. Camp David on Yhdysvaltain presidentin maaseutuhuvila Thurmontissa Marylandissä.

Stephen Lovekin: Valkoisen talon kellarissa on valtava komentokeskus. Ilmavoimat vastaavat siitä, mutta maavoimat ovat siellä. Kaikissa paikoissa joihin presidentti mahdollisesti menee, Camp David mukaan lukien, on erityisesti presidentillistä tietoliikennettä hoitava komentokeskus. Presidentille toimitettiin jatkuvasti tietoa iltapäivällä tai illalla, eikä se tullut minulta, se tuli tavallisesti toimiupseerilta. En tiedä miten se toimi, mutta niin se toimi tuohon aikaan.

Toimiupseeri välitti tavallisesti informaation. Pääasiallinen toimiupseerimme oli ollut maavoimien palveluksessa luultavasti 30 vuotta tai enemmän. Kun hän sai tiedon, hän sulkeutui joskus omiin oloihinsa. Hän oli hetken aikaa yksin. Sitten hän kutsui kenet tahansa hänen pitikin kutsua. Mutta jos erityisesti ufoista puhutaan, niin muistan ainoastaan yhden tai kaksi tapausta kun informaatio tuli suoraan komentokeskuksesta hänelle. Useimmiten se vaikutti tulevan epäsuoraa reittiä.    

Suurin osa läpi kulkevasta aineistosta on ”vain nähtäväksi”. Se tarkoittaa, että jos se on suoran mielenkiintosi kohde, niin näet sen, muussa tapauksessa et näe sitä. Tiesin ufohavaintoja olevan. Tiesin uusia löytöjä olevan. Jos oli ollut presidentin lähettyvillä riittävän kauan, hänen ilmeistään pystyi päättelemään mitä hän luki ja mikä häntä kiinnosti. Sen vain tiesi kun oli ollut hänen lähettyvillään.   

Haastattelija: Hän osoitti siis erityistä kiinnostusta juuri tähän aiheeseen?

Stephen Lovekin: Erittäin, erittäin paljon kiinnostusta. Sanoisin itse asiassa, että tämä aihe oli tuohon aikaan luultavasti hänen tärkeimpien mielenkiinnon kohteidensa joukossa. Kyllä, todellakin.

Osastointi

Kuvateksti: Presidentti Eisenhower varoitti viimeisessä puheessaan kansalaisia sotateollisesta kompleksista. Voit katsoa tuon 17.1.1961 pidetyn varoituspuheen tästä: LINKKI YouTube.

Stephen Lovekin: Uforaportit eivät olleet hirveän harvinaisia. Sitä tapahtui melko usein. En uskalla sanoa kuinka monta kertaa, mutta sitä tapahtui usein. Kävi niin, että mikään yksittäinen virasto ei pystynyt hoitamaan koko aihepiiriä, tekniikan osa-aluetta, havaintoinformaatiota, ja sen raportointia Blue Bookiin. Yksi virasto ei pystynyt hoitamaan enää koko ufoilmiötä, joten se jaettiin sen mahdollisimman halvalla hengissä pitämiseksi valtionjohdon eri osien työstettäväksi. Arvaan heidän ajatelleen, että he pystyisivät myös pitämään asian vakoilun osalta mahdollisimman salaisena, jos he antaisivat virastoille vain vähän tietoja sieltä täältä. Tämänkaltaisissa asioissa tehdään usein tuontyyppistä osastointia.

Hallinnan menetys

Stephen Lovekin: Mutta kävikin niin, että Eisenhower jäi ulkopuolelle. Kun hän ei tiennyt asioista, hän ei pystynytkään enää hallitsemaan mitä koko UFO-tilanteessa tapahtui. Hän taisi kertoa viimeisessä kansalle pitämässään puheessa, että sotateollinen kompleksi tulee pistämään teitä selkään, jos ette ole täysin valppaita. Luulen hänestä tuntuneen, että hän ei ollut ollut täysin valppaana. Mielipiteeni on, että hän tunsi luottaneensa liian moniin ihmisiin. Eisenhower oli luottavainen mies. Hän oli hyvä mies. Luulen hänen tajunneen yhtäkkiä, että tämä asia menee sellaisten yhtiöiden hallintaan, jotka saattaisivat hyvinkin toimia tämän valtion haitaksi.

Tuota turhautumista jatkui muistaakseni useita kuukausia. Hän ymmärsi menettävänsä UFO-aiheen hallinnan. Hän tajusi, että ilmiö tai se minkä kohtasimmekaan, ei tulisi olemaan parhaissa mahdollisissa käsissä. Muistaakseni juuri tuo oli käytetty ilmaus. ”Se ei tule olemaan parhaissa mahdollisissa käsissä.” Se huolestutti todella. Ja niinhän siinä on näyttänyt juuri käyneen.

Kuvateksti: Presidentti Dwight D. Eisenhower oli huolestunut, että asiat eivät tulisi olemaan parhaissa mahdollisissa käsissä. Ovatko ufoasiat nykypäivänä parhaissa mahdollisissa käsissä?

Pelon rakentaminen

Stephen Lovekin: Sanoisin hallituksen tehneen hyvää työtä nöyristelevän pelon rakentamisessa. He ovat tehneet siinä yhtä hyvää työtä kuin missä tahansa minkä nykyihminen kykenee muistamaan. Arvelen todellakin, että he ovat hoitaneet homman. Kanssani keskusteltiin lukuisia kertoja. Minulle kerrottiin mitä voisi tapahtua sotilaallisesti, tai mitä minulle voisi tapahtua, jos puhuisin tästä siviilinä. Hän keskusteli kanssani mitä voisi mahdollisesti tapahtua, jos tekisin jonkinlaisen paljastuksen.

Hän puhui pois pyyhkimisestä. Sanoin: ”Mies, mitä tarkoitat pois pyyhkimisellä?” Hän sanoi: ”Kyllä. Sinut pyyhitään pois.” Kysyin, että miten sinä kaiken tämän tiedät? Tai jotain siihen suuntaan. Hän sanoi: ”Minä tiedän.” Hän sanoi, että uhkauksia on tehty ja pantu täytäntöön. Hän sanoi uhkausten alkaneen vuonna 1947. Maavoimille, anteeksi ilmavoimille, annettiin rajoittamaton määräysvalta kuinka tämä hoidetaan. Kyseessä oli suurin turvallisuustilanne, jota tässä valtiossa oli jouduttu koskaan hoitamaan, ja oli tehty joitakin pois pyyhkimisiä.

Kuvateksti: Presidentti Harry S. Truman allekirjoittamassa kansallisen turvallisuuden lakia. Suuri osa säädöksistä astui voimaan 18.9.1947. Samana päivänä perustettiin Yhdysvaltain ilmavoimat erottamalla ne omaksi puolustushaarakseen maavoimien alaisuudesta.

Stephen Lovekin: Hän oli tämän sanoessaan erittäin vakuuttava, hän oli sellaisessa asemassa, että hän tiesi. Hän oli paljon minua vanhempi, ja hän oli ollut CIA:ssa. Hän tiesi mistä puhui. Hän ei pelleillyt. Arvelen pelon hoitaneen homman. Ei ole väliä millainen henkilö olet, oletko vahva tai rohkea. Tilanne olisi hyvin pelottava, koska [tämä vanhempi upseeri] Matt sanoi: ”He eivät lähde ajamaan takaa pelkästään sinua. He lähtevät myös perheesi perään.” Nuo olivat hänen sanansa.

Pelolla hiljentäminen

Joten, voin sanoa vain, että he ovat onnistuneet pitämään tämän salassa näin kauan hyödyntämällä pelkoa. He ovat hyvin valikoivia kuinka vetävät jonkun pois esimerkiksi muille. Tiedän että niin on tehty. Ei pelolla saada aikaan mitään positiivista. Pelko vain hiertää ihmisen sielua ja psyykettä, tai ihmismieltä, ja se loppuu lopulta. Olemme hankkineet tätä asiaa verhoavalla salailulla niin suuren liikemäärän, että päädymme todennäköisesti mittavaan ja raskaaseen törmäykseen.

Kuvateksti: Pelottelulla ei saada aikaan mitään hyvää.

Stephen Lovekin: En usko, että olisimme kollektiivisesti… Täytyy myöntää, että en ole tietoinen asioista joista haluaisin olla tietoinen. Näen asian niin, että kun levität valheen ja totuuteen liittyvää pelkoa, niin asetat itsesi erittäin haavoittuvaiseen asemaan. He ovat toimineet tuolla tavoin kauan aikaa, joten he selvästi tietävät miten se tehdään. Luulen tiedotusvälineiden kiinnostuneen. Jollakin ajanhetkellä tulee esiin ihmisiä, jotka puhuvat sellaisia asioita, joita eivät olisi voineet kuvitellakaan puhuvansa aiemmin, erityisesti Nellisistä, ja siitä mitä siellä on ollut meneillään.

Kuvateksti: Mitä Nellisin lentotukikohdassa Etelä-Nevadassa on ollut meneillään?

Ilmaista energiaa

Mielipiteeni on, että paljastuvat asiat tuhoaisivat täydellisesti kansantalouden, jonka tietyt tämän valtion kapitalistit suunnittelivat kauan aikaa sitten. Tarkoitus on ylläpitää heitä ja heidän yrityksiään nykyhetkestä ikuisuuteen. Ajattelen, että erityinen etunäkökohta on säilyttää öljyn asema nykyisenlaisena, riippumatta siitä, millaisia saastevaikutuksia tai katastrofaalisia sivuvaikutuksia on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin.

Kuvateksti: Eikö öljystä olisi jo aika luopua?

Tarkoitan, että olemme tekemisissä tietynlaisten sähkömagneettisten laitteiden kanssa, joiden käyttövoiman lähdettä emme aivan vielä ymmärrä. No, emme todellakaan mainosta sitä millään tavoin. Nuo laitteet tuottaisivat ilmaista energiaa. Yhtiöt ovat paniikissa ilmaisesta energiasta. Luulen, että myös tämä hallitus on paniikissa siitä. Kun sitä katsoo valtiollisesta näkökulmasta, niin miten ilmaisesta energiasta voisi verottaa? Kaikki tästä asiasta jotain tietävät, joiden kanssa olen puhunut, uskovat että näille kulkuvälineille käyttövoimaa antavat energianlähteet ovat niin ilmaisia kuin vain ilmainen voi olla. Ne eivät vahingoita ympäristöä millään tavoin. Ne eivät jätä mitään jälkiä mihinkään.

Tiedon jakamisen pakko

On tosiasia, että meillä on käsissämme kysymys miten hoitaa nykyinen arabiöljyn korkea hinta. Kuten tiedät, Bush yrittää vaatia, että menisimme joillekin arktisille alueille ottamaan lisää öljyä. Ainakaan minä en näe sitä ratkaisuna. Kun ilmaston lämpenemisen tilanne on sellainen kuin se on, se olisi vain yksi naula lisää arkkuumme. Mutta jossakin vaiheessa meidän on pakko jakaa tätä informaatiota, joka mahdollistaisi meille ilmaisen energian saamisen. En tiedä milloin se aika koittaa.

Yliopistosta fysiikan loppututkinnon suorittanut opiskelija ymmärtää, että tietyillä käyrillä tällä B-tekijällä ei ole mitään merkitystä. Aika ja avaruus saavat täysin eri ulottuvuuden. Hallituksessa tiedetään tästä. Heiltä on todella typerää yrittää saada meidät muut näyttämään imbesilleiltä sanomalla, että niin ei voi tapahtua. Se voi tapahtua.

Kuvateksti: Eikö ilmainen saasteeton energia olisi parempi vaihtoehto?

Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *