Asianajaja Daniel Sheehan: Tiedotusvälineiden valvonta

Asianajaja Daniel Sheehanin aiheena haastattelussa on Yhdysvalloissa harjoitettu tiedotusvälineiden valvonta. [Linkki Wikipedia: Daniel Sheehan (asianajaja)] Linkki videoon, josta käännös on tehty: LINKKI.

Kansallisen turvallisuuden yhteisö ja toimittajakunta

Daniel Sheehan: Yksi ensimmäisiä juttujani oikeustieteellisestä valmistuttuani oli edustaa NBC-televisioyhtiötä, jotta saatiin vahvistettua heidän toimittajansa oikeuksia heidän uutistietolähteidensä suojelussa. Tein perehdytyksiä New York Times- ja Washington Post -sanomalehdille, sekä CBS- ja NBC-televisioyhtiöille. Aloin ymmärtää tuohon aikaan, että New York Times -sanomalehden toimittajakunnan ja kansallisen turvallisuuden yhteisön välillä oli läheinen työsuhde, että toimittajakunta ja kansallisen turvallisuuden väki kävivät keskenään jatkuvia keskusteluja.

Valkoisen talon neuvonantaja Ted Sorensenin valaehtoinen todistajalausunto

Daniel Sheehan: Saimme itse asiassa Valkoisen talon neuvonantajana vuosina 1961 – 1964 toimineelta Ted Sorensenilta valaehtoisen todistajalausunnon, jossa sanottiin, että ”kyllä, kansallisen turvallisuuden valtiovalta, CIA ja kaikki muut neuvottelivat New York Timesin kanssa säännöllisesti, jotta saisivat sen olemaan kertomatta heidän peitetyistä operaatioistaan”. [Linkki Wikipedia: Ted Sorensen] Yllätyin tuolloin saadessani tuon selville. Aloin tehdä siitä Timesin ja NBC:n lakimiehenä tutkimusta.

Tiedotusvälineiden valvonta ulottui New York Times -sanomalehteen saakka.

Kuvateksti: The New York Times on Yhdysvaltojen merkittävimpiin kuuluva sanomalehti. Se on perustettu vuonna 1851. Tiedotusvälineiden valvonta ulottui haastatellun asianajajan mukaan myös New York Times -sanomalehteen. [Linkki Wikipedia: Lehdistönvapaus]

Projekti Mockingbird

Daniel Sheehan: Sain selville, että merkittävän valtakunnallisen uutismedian palkkalistoilla oli täysipäiväisesti töissä 42 CIA:n tai NSA:n ihmistä. [Linkki Wikipedia: CIA] [Linkki Wikipedia: NSA] Heillä oli projekti nimeltä Mockingbird, ja he olivat upottautuneet syvälle merkittävään kansalliseen uutismediaan. [Linkki Wikipedia: Operation Mockingbird] He vartioivat jatkuvasti omasta näkökulmastaan mitä tietoa sallittaisiin julkaista. Oli melko selvää, että he näkivät kaikki itsensä osana samaa perustavanlaatuista veljeskuntaa. Heillä kaikilla oli yhteinen isänmaallinen visio, että keskustiedustelupalvelun (CIA) oli päästävä kaikkialle maailmaan.

Katkelma videossa nähtävästä projekti Mockingbird-asiakirjasta

(SALAINEN, VAIN NÄHTÄVÄKSI) Puhelimen salakuuntelutoiminta, projekti Mockingbird, toimeenpantiin 12.3.1963 – 15.6.1963. Kohteena oli kaksi Washingtonissa majapaikkaansa pitänyttä uutistoimittajaa, jotka olivat julkaisseet tuohon aikaan tämän viraston ja muiden salaisia materiaaleja, myös huippusalaisia ja erikoistiedustelumateriaaleja. Uutisjutut perustuivat noihin materiaaleihin ja niissä siteerattiin niitä usein.

Uutistoimittajien toimistoihin ja kunkin heidän kotiin asennettiin puhelimen salakuunteluyhteydet, yhteensä kolme kappaletta. Kytkennät tehtiin puhelinyhtiön toimihenkilön avustuksella, joka vastasi turvallisuusjohtaja eversti Sheffield Edwardsin henkilökohtaiseen pyyntöön. Eversti Edwardsin valtuutti toimintaan keskustiedustelupalvelun (CIA) johtaja John A. McCone. [Linkki Wikipedia: John A. McCone] Jälkimmäinen johti toimintaa yhdessä oikeusministerin (herra Robert Kennedy), puolustusministerin (herra Robert McNamara) ja puolustustiedusteluvirasto DIA:n johtajan kanssa (kenraali Joseph Carroll)… [Linkki Wikipedia: Robert F. Kennedy] [Linkki Wikipedia: Robert McNamara] [Linkki Wikipedia: Joseph Carroll (DIA)] [Linkki Wikipedia: DIA]

Projekti Mockingbirdissä oli kyseessä tiedotusvälineiden valvonta.

Kuvateksti: Kuvahaun tulos hakusanalla mockingbird (matkija). Asianajaja Daniel Sheehanin kertoman mukaan Mockingbird-projektilla oli hyvin vähän tekemistä lintujen kanssa, kyseessä oli tiedotusvälineiden valvonta -projekti.

Pentagonin papereiden juttu

Daniel Sheehan: Pentagonin papereiden jutussa suurimpana haasteenamme oli se, että he eivät halunneet paljastaa sitä tosiasiaa, että meneillään oli massiivinen salamurhaohjelma. Sitä rahoitettiin laittomalla heroiinikaupalla. Tiedätte, että sellainen täytyi pitää pois kongressin rahoitustutkinnoista ynnä muista. Ajattelin, että tässä on hirvittävä uutinen kerrottavaksi, mutta se olikin aivan sopimatonta käytöstä. Siitä ei saanut puhua. Sai puhua kuinka paha Vietnamin sota oli, tai jopa siitä tosiasiasta, että Tonkininlahden välikohtauksesta valehdeltiin, mutta tästä ei saanut puhua. [Linkki Wikipedia: New York Times Co. v. United States (Pentagonin papereiden juttu)] [Linkki Wikipedia: Tonkininlahden välikohtaus]

Lisätieto, Pentagonin papereiden juttu: Tässä haastateltu Daniel P. Sheehan oli Pentagonin papereiden jutussa mukana asianajajana. Oikeusjuttu [403 U.S. 713 (1971)] käytiin New York Times Co.:n ja Yhdysvaltojen välillä. Kyseessä oli Yhdysvaltain korkeimman oikeuden perustuslain ensimmäisestä lisäyksestä tekemä merkittävä päätös. Oikeuden päätös mahdollisti sen, että New York Times ja Washington Post -sanomalehdet saivat julkaista silloin salaisiksi julistetut Pentagonin paperit ilman vaaraa valtiovallan sensuurista tai rangaistuksesta. (Tietolähde: englanninkielinen Wikipedia)

Lue aiheesta lisää tältä sivustolta:

Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *