Alison Ward kuvailee kehostapoistumista kuolemanrajakokemuksessa

ITV, This Morning TV-ohjelman haastattelussa kehostapoistumiskokija Alison Ward. Linkki haastatteluun, josta käännös on tehty: LINKKI.

Hyökkäys

Alison Ward: Oli vuosi 1994. Entinen kumppanini hyökkäsi kimppuuni pienen poikani edessä. Hyökkäys oli todella kauhistuttava. Tiesin kuolevani, se oli melko selvää. Ei ole mukava tietää kuolevansa. Mielenkiintoista kyllä, ihmisaivot käyttäytyvät erittäin eriskummallisesti yrittäessään pitää sinua elossa. Aloin tulla huonovointiseksi. Suojasin käsillä päätäni, että en lähtisi ja kuolisi sinä päivänä. Tiedättehän, vain täällä pysyäkseni käyttämäni tekniikka tai taktiikka. Silloin sain todella kovan iskun päähäni. Sen iskun myötä tunsin itseni todella uneliaaksi, mutta sitten tunsinkin lähteväni kehosta. Kuvailen sitä hieman: Tiedätte miltä kuulostaa kun korkki poksahtaa [pullosta] irti. Se tuntui sellaiselta.         

Kuvateksti: Alison Ward lähti kehosta kuin korkki pullosta.

Irtautuminen

Haastattelija 1: Se oli sinulle kuin irtautuminen itsestäsi…

Alison Ward: Irtaannuin fyysisestä itsestäni. Sitten tunsin liikkuvani vauhdilla. Näin liikkuessani molemmilla puolillani pienenpieniä tilannekatsauksia, mustavalkoisia otoksia.

Haastattelija 2: Ihmiset sanovat, että elämäni vilahteli silmieni edessä. Niinkö kuvailisit sitä, kuin pieniä valokuvia?

Alison Ward: Näin kuvia tapaamistani ihmisistä. Merkillistä kyllä, en ollut nähnyt monia heistä vuosiin. Ihmettelin, että missähän hekin ovat. Merkillistä kyllä taas, olen sanonut tämän nyt kahdesti… mutta aloin nähdä sitten uskomattoman kirkkaita valoja. Ne eivät satuttaneet silmiäni. Kaikki fyysinen kipu ja kaikki huoneessa meneillään ollut tavallaan katosi. Lähin tapa kuvailla sitä on, että tunsin olevani tuettu ja rakastettu. Tarkoitan… Pelkäsin ettei pieni poikani ole turvassa. Tunsin kaiken sen rakkauden ja hyväksynnän.

Kun liikuin niitä valoja kohti, näin ihmisiä kolmion muotoisessa asetelmassa. Kolmion kärjessä oli ukkini Sam, jonka mukaan poikani on nimetty. Heti kun näin hänet, ajattelin ettei tuo ole raakki isoisäni, hän näytti niin hyvältä. Olin niin onnellinen nähdessäni hänet. Hän näytti nuoremmalta ja hyvältä. On siis selvää, että hän on kuollut.

Kuvateksti: Joko olisi aika herätä?

Haastattelija 1: Puhuiko hän sinulle?

Alison Ward: Minä puhuin.

Haastattelija 2: Puhuiko hän?

Takaisin kehoon

Alison Ward: Ei. Minä puhuin. Kuulin puhuessani jonkun sanovan: ”Ei ole aika lähteä vielä, lekuri.” Sitten olin sananmukaisesti taas takaisin kehossani, käänteisesti se mitä tapahtui lähtiessäni.           

Haastattelija 1: Sanoit olleesi takaisin kehossasi. Koitko takaisintulohetkelläsi kipua?

Alison Ward: Kyllä. Sain kivut välittömästi takaisin ja näin olevani melkoisessa sotkussa.

Haastattelija 1: Hyvä. Alison, haluamme kokemuksia tästä. Tästä tehdään tutkimusta. Mutta…

Varma tieto

Haastattelija 1: Mitä ajattelet tapahtuneen ja muuttiko se elämääsi jollain tavoin?

Alison Ward: Se todellakin muutti elämäni. Näen sen rumasta paketista saamanani kauniina lahjana. Tulin takaisin hyvin erilaisena. Minulla oli selvästi traumanjälkeinen stressihäiriö, tai jokin sellainen, mutta sain itseni kuntoon. Olen ollut itseäni kuntoon laittaessani 18 vuotta ihmisten seurassa ja käynyt läpi ahdistusta, traumanjälkeistä stressihäiriötä. Joten… Se antoi tarkoituksen.

Kuvateksti: ”Elämä on kuin suklaarasia, et tiedä koskaan mitä tulet sieltä saamaan.” – Forrest Gump

Haastattelija 2: Uskot siis täysin, että se oli kuolemanrajakokemus, eikä ollut vielä sinun aikasi. Sillekö ei ole mielestäsi toista selitystä?

Alison Ward: Se on enemmän kuin uskomus. Tiedän sen aivan varmaksi.

Haastattelija 2: Sinä tiedät sen.

Alison Ward: Uskomukseni on kuitenkin, että tulin sen kokemuksen jälkeen takaisin, jotta poikaani ei tapettaisi sinä päivänä. Meidän on tultava takaisin huolehtimaan kaikesta.

Lue aiheesta lisää tältä sivustolta:

1) Robert Bruce: Hallittu kehostapoistuminen – älä tee näitä virheitä

Jaa artikkeli: